Kroonisen väsymysoireyhtymän hoitoon tarvitaan kansalliset suositukset


Krooninen väsymysoireyhtymä heikentää voimakkaasti potilaan elämänlaatua. Sen diagnoosi- ja hoitokäytännöt ovat Suomessa kirjavat.

Krooninen väsymysoireyhtymä on pitkäkestoinen, taustaltaan epäselvä oireyhtymä. Se ilmenee väsymyksenä, kipuina ja toimintakyvyttömyytenä. Oireyhtymän esiintyvyys Suomen väestössä on arviolta prosentin luokkaa. Tyypillinen sairastumisikä on alle 40 vuotta, ja enemmistö potilaista on naisia.

– Potilaiden elämänlaatu ja toimintakyky ovat selkeästi huonompia kuin väestöllä keskimäärin. Pahimmillaan oireet invalidisoivat potilaan täysin. 5–10 % potilaista parantuu kokonaan, ja noin puolet saa ajan mittaan lievitystä oireisiinsa lääkärin seurannassa, sanoo lääketieteen lisensiaatti, toimitusjohtaja Iris Pasternack hoitoteknologioiden arviointia tekevästä Summaryx Oy:stä.

Krooninen väsymysoireyhtymä näkyy myös Kelan etuuksissa: työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutusta haetaan yhä useammin sen vuoksi.

Hoitojen tehosta ei juuri tutkimustietoa

Kroonisen väsymysoireyhtymän riskitekijöitä ovat traumaattiset kokemukset, aiempi masennus, yliaktiivinen elämäntapa ja täydellisyyden tavoittelu. Toisaalta niitä ovat myös passiivisuus tai liikunnan välttely. Keskushermosto, hormonit ja immuunijärjestelmä vaikuttavat oireyhtymään. Lisäksi pitkäkestoisella stressillä on merkittävä rooli oireilun laukaisijana ja ylläpitäjänä.

– Suomessa tarvittaisiin kansallisia hoitosuosituksia yhdenmukaistamaan nykyisellään kirjavaa diagnostiikkaa ja hoitoa, Pasternack sanoo.

– Porrastettu fyysinen harjoittelu ja kognitiivis-behavioraalinen terapia ovat pitkään olleet ainoita hoitoja, joiden vaikuttavuudesta on kohtalaista näyttöä. Näyttö lääkkeiden ja muiden hoitojen tehosta on heikkoa.

Kelan julkaisema Krooninen väsymysoireyhtymä. Etiologia, diagnostiikka, hoito sekä kuntoutusinterventiot -raportti käsittelee kroonisen väsymysoireyhtymän taustaa, kansainvälisten diagnostisten kriteerien kirjoa sekä hoitokeinojen vaikuttavuutta. Tiedot on koottu systemaattisella kirjallisuuskatsauksella sekä potilaille ja lääkäreille suunnatulla kyselyllä.

Julkaisu: Pasternack I, Remahl A, Ahovuo-Saloranta A, Isojärvi J ja Mäkinen E. Krooninen väsymysoireyhtymä. Etiologia, diagnostiikka, hoito sekä kuntoutusinterventiot. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 3, 2017. 978-952-284-023-3 (pdf)