Liitteitä lähetettiin ensimmäistä kertaa enemmän verkossa kuin postitse


Vuonna 2017 lähes kaksi kolmesta Kelaan tulleesta etuushakemuksesta jätettiin verkossa. Kelan verkkosivuilla vierailtiin vuoden aikana yli 40 milj. kertaa. Verkkosivujen kävijämäärä kasvoi neljänneksen edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2017 Kelaan toimitettiin noin 14,8 milj. etuushakemusta. Hakemuksista 66 % tehtiin verkkoasiointipalvelussa. Verkkohakemusten osuus kaikista hakemuksista on kasvanut jo useita vuosia. Vuonna 2016 kaikista hakemuksista verkossa tehtiin 64 %, vuonna 2015 verkkohakemuksia oli 60 % ja sitä edellisenä vuonna 52 %. Kelan etuuksia voi hakea verkossa, paperilla ja suullisesti.

Eniten sähköisiä hakemuksia tehtiin vanhempainpäivärahoissa. Hakemuksista 89 % toimitettiin Kelaan verkossa. Lastenhoidon tukien ja äitiysavustuksen hakemuksissa verkkohakemusten osuus oli 85 % ja opintotuen hakemuksissa 83 %. Hakemusmääriltään suurimmissa etuuksissa perustoimeentulotuessa ja yleisessä asumistuessa verkkohakemusten osuudet olivat 59 % ja 76 %.

Verkossa lähetettyjen liitteiden osuus suureni lähes 20 %


Hakemuksiin tarvittavat liitteet voi lähettää Kelaan verkossa. Liitteeksi kelpaa esimerkiksi puhelimella otettu valokuva, jossa liitteen teksti näkyy selkeästi.

Kelaan toimitettiin viime vuonna yli 19 milj. liitettä. Näistä verkossa lähetettiin 53 %. Vuotta aiemmin luku oli 45 %. Verkossa lähetettyjen liitteiden osuus kasvoi siis 18 %. Vuonna 2015 sähköisiä liitteitä oli 46 % ja sitä edeltävänä vuonna 36 %.  

Markkinointikampanja lisäsi asiakkaiden kiinnostusta lähettää liitteet verkossa


Kela markkinoi verkkoasiointia syksyllä 2017. Tavoitteena oli lisätä tietoa mahdollisuudesta lähettää liitteet verkossa ja yleisesti kasvattaa verkkoasioinnin määrää. Kampanja kohdennettiin sosiaalisessa mediassa lapsiperheille, opiskelijoille ja työttömille. Lisäksi kampanja näkyi laajasti ulkomainonnassa kaikille asiakasryhmille.

Kampanjan jälkeen tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kampanja lisäsi asiakkaiden tietoisuutta siitä, että puhelimella otettu valokuva kelpaa liitteeksi verkkoasiointipalvelussa. Tutkimuksen mukaan kasvua tietoisuudessa tapahtui yli 20 % verrattuna kampanjaa edeltävään aikaan. Vastaajista 46 % tiesi mahdollisuudesta kampanjan päätyttyä. Kampanjan kohderyhmistä erityisesti opiskelijat (69 %) ja työttömät (63 %) olivat sisäistäneet pääviestin.

Lisäksi 80 % kyselyyn vastanneista oli erittäin tai melko kiinnostuneita lähettämään hakemukseen tarvittavat liitteet Kelaan sähköisesti. Opiskelijoissa kiinnostuneiden osuus oli jopa 86 % ja lapsiperheissä 88 %.

Verkkopalvelu kiinnostaa myös suhteessa muihin asiointitapoihin. Kyselyyn vastanneista 16‒57-vuotiaista 76 % suosisi tulevaisuudessa verkkoasiointia, jos olisi tarve asioida Kelan kanssa. Työttömistä jopa 86 % suosisi verkkoasiointia muiden asiointitapojen sijaan.

Kampanjan lisäksi vuonna 2017 asiakkaita ohjattiin verkkoasiointipalveluun jatkuvalla verkkomainonnalla yhteensä yli 6 milj. kertaa. Keskimäärin verkkoasiointiin ohjaaminen maksoi Kelalle alle 10 senttiä.

Verkkosivujen kävijämäärät uudelle tasolle


Vuoden 2017 aikana kela.fi-verkkosivustolla käytiin noin 40,6 milj. kertaa. Käyntien määrä suureni vuoden aikana yli neljänneksen, sillä vuoden 2016 vastaava luku oli 29,3 milj.

Kaikista käynneistä 47,5 % tehtiin mobiililaitteilla. Käynneistä 61,8 % johti verkkoasiointipalveluun kirjautumiseen. Vuoden 2017 vilkkain päivä Kelan verkkosivuilla oli 7. maaliskuuta, jolloin julkistettiin uusimman äitiyspakkauksen sisältö. Päivän aikana sivustolla vierailtiin yli 211 000 kertaa.

Lisätietoja asiakkaille


Asioi verkossa: www.kela.fi/asiointi
 

Katso ohjevideot:


Katso kampanjavideot:

Verkkoasiointi on Kelan useista eri palvelumuodoista kustannuksiltaan ylivoimaisesti tehokkain. Yhden asiointikerran kustannus on esimerkiksi perinteisessä toimistopalvelussa noin 10 euroa ja ajanvaraukseen perustuvassa puhelinpalvelussa lähes 30 euroa, kun taas verkkoasioinnissa muutamia kymmeniä senttejä.

Verkkoasioinnin markkinointikampanja näkyi eri medioissa elokuun puolivälistä lokakuun loppupuolelle. Kanavina olivat mm. Facebook, Instagram, Spotify ja YouTube. Lisäksi hyödynnettiin ns. ohjelmallista display-mainontaa. Luovana toimistona kampanjassa toimi Dynamo & Son ja mediatoimistona OMD Finland.