Siirry sisältöön

Verkkoasioinnin Viestit ja liitteet -sovelluksessa on havaittu häiriö Lisätietoja

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelussa mukana yli 750 tulkkia
 

 


Tulkkauspalvelun uusi kausi on käynnistynyt vauhdikkaasti. Valtaosalla asiakkaista on riittävästi tulkkeja. Joillekin alueille ja ruotsinkielisille asiakkaille ei saatu täydennyshankinnoissakaan tarpeeksi tulkkeja.

– Asiakkaat ovat löytäneet uudet alueelliset yhteystiedot, ja tilausten tekeminen sujuu hyvin. Ensimmäinen kuukausi on jo osoittanut, että tilausten määrät vaihtelevat eri alueilla. Eniten tilauksia on tehty Läntiseltä alueelta ja vähiten Pohjanmaalta, kertoo Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen päällikkö Sari Paloposki.

Vammaisten tulkkauspalvelun hankinta alkoi keväällä 2017. Varsinaisen hankinnan jälkeen Kela teki täydennyshankintoja niille alueille, joille ei saatu riittävästi tulkkeja.

Uudenmaan, Keskisen ja Läntisen alueen kaikille suomenkielisille asiakasryhmille saatiin tarvittava määrä tulkkeja. Muille alueille ja ruotsinkielisille asiakkaille ei saatu täydennyshankinnoissakaan riittävästi tulkkeja (Tulkkiresurssit 5.1.2018). Arvio tulkkien määrästä perustui vuosien 2010–2016 tilastotietoon palvelun tarpeesta ja käytöstä sekä arvioon käytön kasvusta vuoteen 2021 asti.

– Palvelun jakaminen 6 alueeseen toi näkyviin sen, että kaikilla alueilla ei ole tarpeeksi tulkkeja. Palvelun järjestäminen on haasteellista, jos tulkkeja ei ole saatavilla, sanoo osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen.

Tulkkauspalvelua tuottaa tällä hetkellä 753 tulkkia.  

Yhteistyöverkosto aloitti työnsä


Vammaisten tulkkauspalvelun yhteistyöverkosto aloitti työnsä 6 asiakasjärjestön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kelan edustajien voimin 23. tammikuuta.

Uudessa verkostossa asiakasjärjestöt voivat nostaa esiin palveluun liittyviä kysymyksiä ja huolenaiheita sekä esittää kehitysideoita. Kelassa toivotaan, että työ johtaa aitoon vuoropuheluun palvelun kehittämiseksi.

– Verkostossa ei ole tarkoitus käsitellä yksittäisten asiakkaiden asioita, vaan pikemminkin keskustella kokonaisuuksista ja siitä, miten palvelua voidaan kehittää kaikkien asiakasryhmien tarpeiden perusteella, Mikko Toivanen sanoo.

Yhteistyöverkostossa ovat mukana CP-liitto, Finlandssvenska Teckenspråkiga, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen Liitto, Suomen Kuurosokeat ja Svenska Hörselförbundet.

Lisätietoja asiakkaille: