Työterveyshuollon asiakkaat käyvät harvoin terveyskeskuksessa − voi kannustaa sote-keskuksia valikointiin


Työterveyshuollon palveluihin oikeutetut työikäiset käyttävät terveyskeskuksen palveluja selvästi vähemmän kuin muut. Tutkimus osoittaa myös tarpeen kehittää työterveyshuollon kansallista tiedonkeruuta ja tilastointia.

Tutkimuksessa arvioitiin sekä suppean että laajan sote-keskuksen asukaskohtaisia kustannuksia Oulussa. Suppean palveluvalikoiman sote-keskuksen palvelut maksoivat asukasta kohti keskimäärin 127 euroa. Asukaskohtaiset kustannukset kuitenkin vaihtelivat erittäin paljon: noin 55 % oululaisista ei käyttänyt palveluja lainkaan ja 11 %:lla kustannukset kipusivat yli 300 euron. Työterveyshuollon asiakkaan kustannus oli keskimäärin 62 euroa. Tulokset voi yleistää muihin kaupunkimaisiin kuntiin kohtalaisen hyvin.

Sote-uudistuksen jälkeen asiakas saa näillä näkymin valita, mistä sote-keskuksesta hankkii perusterveydenhuollon palvelut. Maakunta maksaisi sote-keskuksille niiden asiakkaista ns. kapitaatiokorvauksen, joka perustuisi esimerkiksi asiakkaiden ikään ja sairastavuuteen.

− Kapitaatiokorvauksen määrässä pitäisi ottaa huomioon se, onko asiakkaalla oikeutta työterveyshuoltoon. Muuten korvaus ei kohdistu oikeudenmukaisesti: sote-keskuksille syntyisi vahva kannustin houkutella työterveyshuoltoon oikeutettuja listautumaan asiakkaikseen, koska nämä käyttävät julkisia terveyspalveluita vain vähän, sanoo tutkimusprofessori Hennamari Mikkola Kelasta.

Asiakkaan pitkäaikaissairaudet ja ikä yhteydessä
sote-keskusmenoihin

Tutkimuksen perusteella asiakkaan sote-keskusmenoihin ovat yhteydessä ennen kaikkea asiakkaan pitkäaikaissairaudet ja ikä. Ne tulee ottaa kapitaatiokorvauksessa huomioon. Sen sijaan asiakkaan tulotaso ei tutkimuksessa ollut juurikaan yhteydessä kustannuksiin.

– Voi olla, että nykyjärjestelmässä vähävaraiset käyttävät palveluita vähemmän kuin tarve vaatisi, Mikkola pohtii.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Kelan ja työterveyshuollon rekisteritietoja siitä, miten Oulun asukkaat käyttivät palveluja ja etuuksia vuonna 2013. Tutkimus on tehty yhteistyössä Oulun kaupungin ja Nordic Healthcare Groupin kanssa.

− Tulokset ovat suuntaa antavia. Kustannuksia on hyvä arvioida jatkossa useamman vuoden aikasarjalla, sillä kaikki eivät käytä palveluja säännöllisesti. Kansallista tiedonkeruuta työterveyshuollon palvelujen käytöstä pitää laajentaa, muuten emme saa asiasta kokonaiskuvaa, Mikkola sanoo.

 

Lisätietoa:

  • Sote-keskuksen kapitaatiokorvauksen määrittely. Mitä taustatekijöitä tulisi ottaa huomioon? Suomen Lääkärilehti 23/2018.