Vammaisetuusmenojen kasvu pysähtyi


Vuonna 2016 vammaisetuuksia maksettiin 581,1 miljoonaa euroa. Etuusmenot vähenivät edellisvuodesta 38,5 miljoonaa euroa (6,2 %). Vammaisetuusmenot kääntyivät laskuun ensimmäistä kertaa vuoden 2008 jälkeen. Vammaisetuuksia alettiin maksaa nykymuotoisina 1980-luvun lopussa. Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan.

Suurimpina syinä menojen laskuun olivat vuonna 2015 tehdyt lainmuutokset. Eläkettä saavan hoitotuen myöntämisperusteisiin tehtiin muutoksia. Hoitotukea ei voi enää saada pelkästään sairaudesta aiheutuvien erityiskustannusten perusteella, vaan hakijalta edellytetään myös sairaudesta tai vammasta aiheutuvaa avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta. Erityiskustannukset voivat ainoastaan korottaa perustuen korotetuksi tueksi. Eläkettä saavan hoitotuen menot vähenivät edellisvuodesta yhteensä 26,3 miljoonaa euroa (5,4 %). Erityisesti vähenivät ylimmän hoitotuen menot (9,2 %).

Vammaisetuusmenoja vähensi myös ruokavaliokorvauksen lakkauttaminen vuoden 2015 lopussa. Ruokavaliokorvauksia maksettiin edellisvuonna vajaa 10 miljoonaa euroa. Lisäksi vammaisetuusmenojen vähentymiseen vaikutti negatiivinen inflaatio, minkä vuoksi kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenivät vuoden 2016 alussa 0,4 %.

Uusia vammaisetuuksia myönnettiin vuonna 2016 selvästi edellisvuotta vähemmän. Myöntöratkaisuja tehtiin viime vuonna 37 400, vuonna 2015 vastaava luku oli 47 300. Eläkettä saavan hoitotuen uudet myönnöt vähenivät 22 %. Alle 16-vuotiaan vammaistukia alkoi 16 % ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukia 3 % edellisvuotta vähemmän.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki alkoi kolmessa tapauksessa viidestä mielenterveyden häiriön perusteella (60 %). 16 vuotta täyttäneenvammaistuki myönnettiin joka toiselle mielenterveyden häiriön vuoksi. Joka kolmannen eläkettä saavan hoitotuen myöntöperusteena oli muistisairaus.

Lue lisää: