Kotiin jaettu esite lisäsi selvästi eläkeuudistuksen tuntemusta

Eläke-esitteen kotiin saaneet henkilöt tunsivat eläkeuudistuksen hyvin, jopa kolme kertaa vertailuryhmää paremmin. Eläkeinfoa saaneet pitivät uudistusta myös oikeudenmukaisempana, mutta eläkeaikeisiin esitteellä ei ollut vaikutusta.

Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteistutkimuksessa jaettiin vuoden 2017 eläkeuudistuksesta kertova esite tuhannelle suomalaiselle kotiin. Samankokoinen vertailuryhmä ei saanut esitettä. Noin kolme neljäsosaa eläke-esitteen saaneista tutustui siihen. Useimmin siihen tutustuivat yli 50-vuotiaat.

Esitteen saaneista kolmannes koki tuntevansa eläkeuudistuksen hyvin tai melko hyvin. Vertailuryhmästä näin koki vain joka kuudes.  Esite paransi eläkeuudistuksen tuntemusta eniten pienempituloisten sekä perus- ja keskiasteen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa. Kaikissa ikä- ja tuloluokissa esitteen kotiin saaneet tunsivat eläkeuudistuksen paremmin, ja erot luokkien välillä olivat pienemmät kuin vertailuryhmässä.

Eläkeuudistuksen pääperiaatteet tunnettiin melko hyvin ilman esitettäkin. Noin 70 prosenttia vastaajista katsoi eliniän kasvamisen pienentävän eläkkeitä, ja lähes 90 prosenttia uskoi eliniän kasvun nostavan eläkeikää. Enemmistö vastaajista oli saanut eläkeuudistuksesta useimmin tietoa perinteisen median kautta.

– Eläke-esitteen saaneet tunsivat eläkeuudistuksen selvästi paremmin. He myös pitivät uudistusta oikeudenmukaisempana kuin ne, jotka eivät saaneet esitettä. Digiaikanakin paperinen esite on tehokas viestintäkeino etenkin vanhemmille ikäryhmille, Kelan erikoistutkija Ilpo Airio kertoo.

Airion mukaan riittävä ja selkeä viestintä on tärkeää myös tasa-arvon kannalta, koska se tasaa tietoeroja eri ryhmien välillä.

Esite ei vaikuttanut juurikaan eläkeaikeisiin

Suurin osa vastaajista piti sekä eläkeiän sitomista elinajan pituuteen että eläkkeen karttumisen yhdenmukaistamista yleisesti oikeudenmukaisina. Puolet vastaajista kertoi olevansa huolestunut eläkkeen riittävyydestä ja eläkeiän noususta.

Vaikka eläke-esite lisäsi tietoa uudistuksesta, se ei juuri vaikuttanut eläkeikiä koskeviin mielipiteisiin. Vastaajat pitivät sopivimpana eläkeiän alarajana noin 63 vuotta ja ylimpänä eläkeikänä noin 67 vuotta. Keskimäärin vastaajat suunnittelivat siirtyvänsä eläkkeelle 65-vuotiaina.

Neljä viidestä ilmoitti voivansa harkita joko lykkäävänsä tai varhentavansa eläkkeelle siirtymistä. Esitteen saaminen ei vaikuttanut lykkäys- tai varhennusaikeisiin. Sen sijaan lykkäyksen vaikutuksen tunteminen näkyi varhentamisaikeiden alentumisena ja lykkäysaikeiden lisääntymisenä.

– Jos suomalaisten halutaan jäävän eläkkeelle nykyistä myöhemmin, on tärkeää kertoa myöhentämisen hyödyistä, Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen korostaa.

Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa selvitettiin, miten vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan ja miten informaatio vaikuttaa tietoon ja näkemyksiin uudistuksesta. Kyselyyn vastasi reilut 1 800 henkilöä.