Omaishoito säästää kuntien hoitomenoja vuosittain yli 2 miljardia euroa

Tulevaisuudessa omaishoidon tarve tulee todennäköisesti lisääntymään.

Kasvava vanhusväestön määrä ja julkisen talouden kestävyysvaje aiheuttavat kunnille paineita kohdentaa hoivapalveluja entistä tarkemmin.  Jos kunnat rajoittavat palvelujen saantia, omaisten hoitovastuu kasvaa.

Kelan Ikä-tutkimukseen osallistui 732 eläkkeellä olevaa Kelan hoitotuen kriteerit täyttävää henkilöä, jotka asuivat 41 erikokoisessa kunnassa eri puolilla Suomea. Tutkimuksessa laskettiin, paljonko omaisten apu säästää kuntien palvelumenoja. Omaishoitoa saaneen vanhuksen hoidon menoja verrattiin samankuntoisen, mutta kunnan palvelujen varassa olevan henkilön menoihin.

Omaishoito säästi keskimäärin 20 000 euroa vuodessa henkilöä kohden. Tuloksen merkitystä arvioitiin kahdella tavalla.

Mikäli omaishoidon tuki laajennettaisiin koskemaan raskasta ja sitovaa hoitotyötä tekeviä, koskisi se 60 000:ta omaishoitajaa. Uusia tuen saajia olisi 23 000. Heidän tekemänsä hoitotyö säästää tutkimuksen mukaan kuntien palvelumenoja vuosittain keskimäärin 338 miljoona euroa (arvioitu vaihteluväli on 214–403 milj. euroa).

Terveys 2000 ja 2011 tutkimusten mukaan väestötasolla yli 70-vuotiaista 140 000 saa pääasiassa omaisilta apua. Kelan Ikä-tutkimuksen tulos, jonka mukaan omaishoito säästää keskimäärin 20 000 euroa vuodessa henkilöä kohden, merkitsee, että yli 70-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluista aiheutuvat menot olisivat kaksinkertaiset ilman omaisten apua. Täten laskettu säästö on yli 2 miljardia euroa.

Omaisten apu on Suomessa yleistä, mutta suurin osa avusta ei kuulu omaishoidon tuen piiriin, vaikka se säästää merkittävästi kuntien hoivamenoja. Tutkimus osoittaa, että palvelumenoissa saavutetun säästön perusteella olisi taloudellisesti kestävää maksaa tukea nykyistä useammalle omaistaan hoitavalle.

Julkaisu: