Suomessa lääkkeiden omavastuuosuus on verraten korkea, mutta lääkevalikoima laaja


Suomalaisten lääkkeisiin käyttämissä menoissa ja niiden kehityksessä on systemaattisia eroja eri tuloryhmien välillä. Pienituloisimmat kotitaloudet käyttävät lääkkeisiin suuremman osan kokonaiskulutuksestaan kuin suurituloiset.

Lääkkeiden kokonaiskulutusosuus kaksinkertaistui 0,8 prosentista 1,6 prosenttiin vuosien 1985 ja 2006 välillä. Kasvu oli suurinta pienituloisimmassa tuloviidenneksessä.

Hieman alle viidennes suomalaisista jättää ainakin joskus lääkkeitä ostamatta tai muita hoitoja käyttämättä kustannusten vuoksi.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne potilaat, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono, sanoo Kelan tutkija, proviisori Katri Aaltonen.

Aaltonen tarkastelee väitöskirjassaan lääkekorvausten riittävyyttä Suomessa ja Uudessa-Seelannissa. Suomessa lääkkeen hinnasta voi saada 40 prosentin, 65 prosentin tai 100 prosentin korvauksen. Uudessa-Seelannissa valtaosa lääkkeistä on kokonaan korvattuja.

– Kummankaan maan lääkekorvausjärjestelmä ei silti kykene täysin suojaamaan potilaita omavastuiden haitallisilta vaikutuksilta, Aaltonen sanoo.

Suomen markkinoilla enemmän lääkeinnovaatioita

Katri Aaltosen väitöskirja osoittaa, että Suomessa ja Uudessa-Seelannissa korvattavat lääkevalikoimat ovat erilaisia. Suomessa monet lievempiin ja tilapäisiin oireisiin käytettävät lääkkeet ovat korvausjärjestelmän ulkopuolella, mutta kroonisiin ja vaikeampiin sairauksiin on valittavissa monia uusia lääkkeitä sekä useita hoidollisesti toisiaan lähellä olevia vaihtoehtoja.

Uudessa-Seelannissa useimpiin terveysongelmiin on saatavissa kokonaan korvattuja lääkkeitä, mutta vaihtoehtoja on rajoitetummin ja valikoima sisältää enemmän vanhempia lääkkeitä kuin Suomessa. Myös uusien lääkeinnovaatioiden määrä markkinoilla on Suomessa laajempi.

– Suomen ja Uuden-Seelannin välinen vertailu on mielenkiintoista, koska maiden markkinoiden koko vastaa toisiaan. Maissa on myös samankaltaiset terveydenhuoltojärjestelmät, ja terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden ovat lähellä toisiaan. Maiden lääkekorvausjärjestelmät ja lääkemarkkinat poikkeavat kuitenkin toisistaan merkittävästi, Aaltonen sanoo.

Aaltonen tarkasteli tutkimuksessaan lääkekorvausjärjestelmien piirteitä, jotka vaikuttavat lääkkeiden saatavuuteen. Tutkimuksen osajulkaisut perustuvat tuote- ja hinnastotietoihin, kulutustutkimusaineistoon, postikyselyaineistoon ja apteekkien ostorekistereihin.

Väitöstutkimus tehtiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Uuden-Seelannin Otagon yliopiston ja Kelan kanssa. Tutkimusta rahoittivat myös Suomen Kulttuurirahasto ja Ikääntyminen, hyvinvointi ja teknologia -tutkijakoulu. Väitöstutkimus tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Väitöskirja: Affordability of medicines from the pharmaceutical system perspective. Comparative analysis of Finland and New Zealand. Aaltonen, Katri. Itä-Suomen yliopisto, 2017. The Social Insurance Institution of Finland, Studies in social security and health 146, 2017. 189 pp. ISBN 978-952-284-019-6 (print), 978-952-284-020-2 (pdf). Hinta: 30 euroa.


Tilaukset: julkaisut@kela.fi