Siirry sisältöön

Mielenterveysoireista kärsiviä lapsia ohjautuu yhä enemmän erikoissairaanhoitoon


Kela ja THL tiedottavat 8.1.2018

Merkittävä joukko mielenterveyden oireista kärsiviä lapsia ei saa riittäviä palveluja perusterveydenhuollosta, vaan heidät ohjataan erikoissairaanhoitoon, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhdessä Kelan kanssa tekemä raportti.

Erikoissairaanhoitoon mielenterveysoireiden vuoksi ohjautuvien 5–12-vuotiaiden lasten määrä on lisääntynyt 22 % vuodesta 2011 vuoteen 2015, kertoo raportti. Päädiagnoosina lapsilla oli useimmiten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, käytöshäiriö, ahdistuneisuus- ja muut tunnehäiriöt, masennus ja sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt sekä autismikirjon häiriöt. Poikia ohjautui erikoissairaanhoitoon yli kaksi kertaa tyttöjä enemmän.

– Meillä ei ole mitään näyttöä, että lasten mielenterveysoireet olisivat lisääntyneet Suomessa, vaikka asiasta puuttuukin kattava tuore tieto, arvioi THL:n ylilääkäri Päivi Santalahti.

– Terveydenhuollon oma toiminta on luontevin selitys, miksi erikoissairaanhoitoon ohjautuminen on lisääntynyt.

Raportti perustuu terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteritietoihin sekä 63 haastatteluun, johon vastasivat sairaanhoitopiirien ylilääkärit ja eri puolelta Suomea poimittujen erikokoisten kuntien terveyskeskuslääkäreitä sekä perheneuvoloiden ja lastensuojeluyksikköjen johtajia. Raportin rahoitti Kela.

Alueellisia eroja mielenterveyspalveluissa


Erikoissairaanhoitoon ohjautumisessa oli raportin mukaan merkittäviä alueellisia eroja. Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että lapsipotilaiden ja tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosien suhteellinen määrä vaihtelee alueellisesti. On ilmeistä, etteivät lapsiperheiden mielenterveyspalvelut toteudu yhdenvertaisesti.

Raportin mukaan lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon yksiköillä oli käytettävissä vaihtelevat taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Samoin hoito- ja kuntoutusmenetelmät vaihtelivat eri puolilla maata. Vaikuttaviksi tiedettyjä hoitomenetelmiä ei ole yhdenvertaisesti saatavilla lasten asuinpaikasta riippumatta.

Eri yksiköt olivat ottaneet käyttöön aktiivisesti, mutta hyvin kirjavasti, erilaisia hoitomenetelmiä varsinaisten terapioiden lisäksi. Samaa menetelmää saatettiin käyttää kunnasta tai alueesta riippuen joko peruspalveluissa tai erikoissairaanhoidossa tai molemmissa.

Näyttäisi siltä, että jos kunnassa oli lasten ja nuorten asioihin perehtynyt työryhmä, oli perusterveydenhuollolla mahdollista hoitaa aktiivisesti lasten mielenterveysongelmia. Sairaanhoitopiirissä tehdyt hoitoketjukuvaukset selkiyttävät eri toimijoiden yhteistyötä.

Perustason mielenterveyspalveluja vahvistettava


Peruspalveluissa tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet hoitaa lasten lieviä ja keskivaikeita mielenterveyshäiriöitä. Lasten, joilla on erityinen riski mielenterveyshäiriölle, kuten oppimishäiriö, tulisi saada yhdenvertaisesti vaikuttavaa tukea asuinpaikasta riippumatta.

Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan peruskoulutukseen tulee lisätä lasten mielenterveyshäiriöiden tunnistamiseen, tutkimiseen ja erityisesti peruspalveluihin sopivien hoitomenetelmien käyttämiseen liittyvää opetusta.

Tasalaatuisten, yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden tarjoamiseksi tarvitaan kansallista koordinaatiota ja alueelliset suunnitelmat käytettävistä hoitomenetelmistä.

Lasten mielenterveyspalveluiden sisällön ja hoidon vaikuttavuuden valtakunnallinen tilastointi validoiduilla mittareilla auttaisi kehittämään sekä hoitokäytäntöjä että palvelujärjestelmää. Kun tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä koulun oppilashuollon psykologi- ja kuraattoritoiminta jää sote-palvelukokonaisuuden ulkopuolelle, tarvitaan kunnissa entistä kipeämmin lasten mielenterveystyön poikkihallinnollisesta kokonaisuudesta ja prosesseista vastaavaa henkilöä ja tahoa, joka toimii suunnitteluyhteistyössä maakunnan ja ERVA-alueen kanssa.

Julkaisu:

Huikko E ym. Selvitys 5–12-vuotiaiden lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmästä Suomessa. Raportti 14/2017, THL.