Siirry sisältöön

Nuorempi sisarus vähentää vanhemman sisaruksen osallistumista varhaiskasvatukseen 


Lähes kaikki helsinkiläisperheet käyttivät jotain varhaiskasvatuksen palvelua tai lasten kotihoidon tukea vuoden 2015 aikana. Noin joka neljäs 1-5-vuotias helsinkiläislapsi käytti vuoden aikana useampaa kuin yhtä varhaiskasvatuspalvelua tai lasten hoidon etuutta. Vilkkaimmin hoitoratkaisut vaihtuvat kahden ja kolmen vuoden ikäisillä lapsilla, sillä heistä useaa oli hoidettu osan vuotta kotihoidon tuella ja osan vuotta kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Helsinkiläislapsista 70 prosenttia oli palvelujen ja tukien piirissä koko vuoden ajan. Kaikkien palvelujen sekä tukien ulkopuolella oli koko vuoden vain kolme prosenttia lapsista. Asiat käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian ja Kelan tuoreesta tutkimuksesta.

Helsinkiläisistä alle 7-vuotiaiden perheistä 40 prosenttia sai joko vanhempainpäivärahaa tai kotihoidontukea joulukuussa 2015. Näistä perheistä taas 40 prosenttia eli noin 5 300 oli sellaisia perheitä, joissa oli etuuteen oikeuttavan lapsen lisäksi muita päivähoitoikäisiä lapsia. Vanhempainrahaperheiden päivähoitoikäisistä sisaruksista varhaiskasvatuspalveluja käytti 60 prosenttia ja kotihoidontukiperheiden sisaruksista 57 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa olleilla lapsilla yleisin hoitotapa oli kokopäivähoito, mutta yli 7 tunnin päivähoidossa vanhempainrahaperheiden sisaruksista oli vain viidennes ja kotihoidon tukiperheiden sisaruksista 14 prosenttia. Kotona lasta hoitavissa perheissä hoidon kokoviikkoisuus eli hoito jokaisena arkipäivänä viikossa on selvästi muita perheitä harvinaisempaa.

Varhaiskasvatuspalveluja käytetään useammin työttömien äitien kuin työttömien isien perheissä


Työttömyysetuuksia maksettiin Helsingissä joulukuussa vuonna 2015 kaikkiaan lähes 4 500 päivähoitoikäisten lasten perheeseen, mikä tarkoittaa 16 prosenttia kaikista saman ikäisten lasten perheistä. Työttömistä vanhemmista oli naisia lähes kaksi kolmasosaa ja ulkomaalaistaustaisia lähes puolet. Työttömyysetuuksia vastaanottaneissa perheissä asui 5 900 päivähoitoikäistä lasta. Työttömien vanhempien lapsista kolme neljästä osallistui varhaiskasvatuspalveluihin ja kaksi kolmasosaa kunnan järjestämään yli 5 tunnin kokopäivähoitoon. Kolmannes lapsista osallistui yli 7 tunnin hoitoon. Työttömien perheissä lapset olivat varhaiskasvatuksessa selvästi useammin koko viikon kuin kotona lasta hoitavien perheet.

Lasten osallistumisprosentti kokopäivähoitoon oli 74, jos perheen äiti oli työtön ja 50, jos työtön oli isä. Erot naisten ja miesten välillä johtuvat erityisesti siitä, että työttömien äitien perheissä oli työttömiä isiä harvemmin alle 3-vuotiaita lapsia, koska alle kolmevuotiaan äidit valitsevat usein kotihoidon tuen. Jos mies oli työtön, hoiti alle kolmivuotiaita lapsia usein puoliso kotihoidon tuella.

Tutkimusaineisto mahdollistaa lastenhoitoratkaisujen tarkastelun perheiden eri elämäntilanteiden näkökulmasta


Tuore tutkimus Lastenhoitoratkaisut helsinkiläisissä lapsiperheissä on Suomessa ensimmäinen kerta, kun varhaiskasvatusikäisten lasten hoitoratkaisuja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti rekisteripohjaisella aineistolla. Aineistolla voidaan tarkastella lastenhoitoratkaisuja sekä lasten että perheiden eri elämäntilanteiden näkökulmasta. Koko tutkimusaineisto kattaa vuodet 2008-2015, mutta tässä raportissa on keskitytty vuoteen 2015, jolta on saatavana pääosa tuoreimmista rekisteritiedoista. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) sekä Work, Inequility and Public Policy (WIP) –tutkimushankkeita, joissa ovat mukana Kela ja Helsingin kaupunki.

Julkaisu:

Anita Haataja, Hanna Ahlgren-Leinvuo, Sanna Ranto & Maria Valaste: Lastenhoitoratkaisut helsinkiläisissä lapsiperheissä, Helsingin kaupunginkanslian tutkimuksia 2017:4, pdf-julkaisututkimus pähkinänkuoressatutkimus Issuu-muodossa.