31 vuotta töissä, 21 eläkkeellä – tutkija laski odotteen suomalaisten elinajan jakautumisesta


Työssä vietetyn ajan odote laski 1990-luvun laman aikana 32 vuodesta 26 vuoteen. Laskelmien perusteella 2010-luvulla syntyneiden naisten työurat ovat pidempiä kuin miesten.

Laskelmien perusteella vuonna 2016 syntynyt suomalainen voi odottaa olevansa työelämässä yhteensä 31,4 vuotta. Työttömänä hän on laskennallisesti kaikkiaan 4,9 vuotta.

Työttömyysajan odote kasvoi merkittävästi 1990-luvun lamavuosina. Tuolloin odote työssä vietetyistä vuosista laski 32 vuodesta noin 26 vuoteen. 1990-luvun lopulla työttömyysajan odote kääntyi laskuun, mutta kasvoi voimakkaasti taas vuoden 2009 globaalin finanssikriisin jälkeen.

– Työttömyyden kokeminen jakautuu kuitenkin väestössä hyvin epätasaisesti, Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen muistuttaa.

Honkanen selvitti laskelmilla suomalaisten elinajanodotteen jakautumista eri toimintaan: työssäoloon, työttömyyteen, opiskeluun ja eläkkeellä oloon. Elinajanodote vuonna 2016 syntyneillä suomalaisilla on 81,3 vuotta; naisilla 84,1 vuotta ja miehillä 78,4 vuotta.

Naisten työura pidempi kuin miesten

2010-luvulla miesten ja naisten erot työllisyydessä ja työttömyydessä ovat kasvaneet: naisten työllisyysodote on pidempi kuin miehillä ja työttömyysajan odote vastaavasti lyhempi. Vuonna 2016 työllisyysodotteessa oli eroa lähes kaksi vuotta.

– Tällaisen tarkastelun perusteella naisten työura näyttää olevan pidempi kuin miesten. Näin on, vaikka naiset opiskelevat, hoitavat pieniä lapsia ja ovat eläkkeellä kauemmin kuin miehet, Honkanen sanoo.

Naiset eläkkeellä 4 vuotta pidempään

Suomalaisten eläkeajan odote on kasvanut melko tasaisesti. Kuluneiden 30 vuoden aikana se on pidentynyt noin 18 vuodesta noin 21 vuoteen. Naisten eläkeaika on noin 4 vuotta pitempi kuin miehillä, mutta ero ei näytä enää kasvavan.

Opiskeluajan odote 15 vuoden iän jälkeen on 6,3 vuotta. Vuodesta 1987 opiskeluajan odote on pidentynyt yli 1,5 vuodella. Muun toiminnan, tässä tarkastelussa lähinnä kotitaloustyön, odote on 2,4 vuotta.

Taustalla terveyden koheneminen ja yhteiskunnan muutokset

Pertti Honkanen näkee muutosten taustalla monia syitä.

– Elinajanodotteen pidentyminen ja väestön terveydentilan parantuminen lisäävät eläkkeellä vietettävää aikaa ja kasvattavat vanhempien ikäluokkien työllisyyttä, hän sanoo.

– Yhteiskunnalliset rakennemuutokset vaikuttavat esimerkiksi opiskelun pituuteen sekä lastenhoitoon ja perheiden sisäiseen työnjakoon. Lainsäädännön muutokset taas vaikuttavat esimerkiksi eläkeikään. Työllisyyden ja työttömyyden odotteissa näkyvät talouden suhdannevaihtelut.

Honkanen käytti laskelmiensa lähdeaineistona Tilastokeskuksen laskemia, elinajan tauluja sekä työssäkäyntitilaston tietoja. Näitä tietoja yhdistämällä hän laski Suomen väestölle odotteet työllisestä ajasta, työttömyysajasta, opiskeluajasta, eläkeajasta ja muusta toiminnasta vuosille 1987–2016. Odotteet on laskettu vastasyntyneelle.

Julkaisu:

Honkanen P. Odotelaskelmat työllisyyden, työttömyyden ja eläkeajan arvioinnissa Helsinki: Kela, Työpapereita 137, 2018. ISSN 2323-9239.