Monialainen yhteistyö tukee heikossa työmarkkina-asemassa olevia


Työllistymistä edistäviä palveluja sovitetaan yhteen eri maissa eri tavoin.

Monialainen yhteistyö on tarpeellista etenkin heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi. Eri hallinnonalojen siiloutuneet palvelut eivät vastaa riittävästi vaikeasti työllistyvien palvelutarpeisiin.

– Kun palvelu- ja etuusjärjestelmät ovat irrallaan toisistaan, toimijat voivat siirrellä työttömiä järjestelmästä toiseen. Palvelujen ja etuuksien sekä aktivointi-, kuntoutus- ja työkykypolitiikan yhdistäminen on hyödyllistä sekä työttömien työllistymisen ja hyvinvoinnin että yhteiskunnan työllisyystavoitteiden kannalta, sanoo tutkija Peppi Saikku Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan palvelujen yhteensovittamisen mallit vaihtelevat eri maissa. Palvelut on järjestetty yleensä joko yhteispalvelun tai yhteistyöverkoston avulla.  Paikallisen yhteistyön merkitys on kasvanut.

Suomessa TYP-toiminta pyrkii yhdistämään palvelut
 

Suomen TYP-toiminta pyrkii työttömien palvelujen yhdistämiseen. TYP tarkoittaa työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua. Pitkään työttömänä olleet henkilöt ohjataan TYP-toimipisteisiin. Kyse on yhden luukun palvelusta, jossa ovat mukana Kela, kunnat ja TE-hallinto. Palvelu on toteutettu ilman hallinnollisia yhdistämisiä, ja se sisältää sekä yhteispalvelun että yhteistyöverkoston piirteitä. 

Suomalaiselle TYP-toiminnalle on erityistä, että se tarjoaa työttömille eri hallinnonalojen palveluja, muttei välitä toimeentuloetuuksia. Suomessa myös tarkastellaan aktivointipolitiikkaa sekä kuntoutus- ja työkykypolitiikkaa useimmiten toisistaan erillisinä. Toisaalta terveydenhuolto on Suomessa vahvemmin mukana yhteispalvelussa kuin muiden maiden malleissa.

TYP-toimintaa koskeva laki tuli voimaan vuonna 2015, mutta se todennäköisesti kumotaan jo lähivuosina.

– Toimintamallin mahdollisuudet työllistymisen edistämiseksi tulee tunnistaa. Työllistymistä tukevan monialaisen palvelun kehittäminen on erityisen tärkeää meneillään olevien sote-, kasvupalvelu- ja maakuntauudistusten yhteydessä, Saikku sanoo.

Kelan julkaisema tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jonka aineistona on 55 vuosina 2000–2016 julkaistua, vertaisarvioitua yhteiskuntatieteellistä artikkelia Suomesta, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Isosta-Britanniasta ja Saksasta. Monialaisia työllistymistä edistäviä palveluita on tutkittu etenkin aktivoinnin, kuntoutuksen ja julkisen hallinnon muutoksen näkökulmista.

Lisätietoja:

Julkaisu: Saikku P, Rajavaara M ja Seppälä U. Monialainen yhteistyö paikallisessa työllisyyden hallinnassa. Integroiva kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 7, 2017. ISBN 978-952-284-030-1 (pdf).