Siirry sisältöön

Valinnanvapauden piloteissa käytetään Kelan kehittämiä valtakunnallisia tiedonhallinta-
palveluja


Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamista kokeillaan tänä vuonna käynnistyvissä piloteissa. Kela kehittää sitä varten tarvittavat verkkoasiointipalvelut. Kela hoitaa myös sote-keskuksille maksettavien korvausten laskennan ja välittää maksut pilottialueiden järjestäjiltä palveluntuottajille.


STM on 15.5. ilmoittanut pilotteihin hyväksytyt alueet. Piloteissa kokeillaan valinnanvapauden tärkeimpiä elementtejä, joita ovat sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta, asiakassetelin käyttö sekä henkilökohtainen budjetti. Pilottien tarkoituksena on kerätä kokemuksia ja hyödyntää niitä valinnanvapauden valtakunnallisen toteutuksen valmistelussa.

Kela rakentaa valinnanvapauden tiedonhallintapalvelut vaiheittain

Kela rakentaa valinnanvapauspilottien käyttöön ensimmäisenä palvelun, joka mahdollistaa sote-keskuksen valinnan.
– Järjestelmä laajenee suunhoidon palveluihin, kun niiden pilotointimalli on selvillä. Henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelien pilotit hallinnoidaan nykyisillä setelijärjestelmillä, kertoo hankepäällikkö Hanna Varis.

Pilottien alkaessa Kela tarjoaa sote-palvelujen tuottajien käyttöön asiointipalvelun, jossa nämä voivat ilmoittautua ja hallita omia tietojaan. Vastaavasti palveluiden järjestäjät voivat omassa asiointipalvelussaan hallita tuottajien kanssa tehtyjä sopimuksia. Palveluihin kirjaudutaan Kanta.fi-sivujen kautta.

Asiakkaat valitsevat sote-keskuksensa Omakannassa

Asiakkaat pääsevät valitsemaan haluamansa sote-keskuksen pilottialueella toimivien, hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta. He tekevät valinnan Omakanta-palvelussa.

Myös palvelunjärjestäjä tai palveluntuottaja voi valita sote-keskuksen asiakkaan puolesta, ja asiakas voi seurata omia valinnanvapaustietojaan Omakannan kautta. 

Tiedonkulku varmistaa valinnanvapauden toteutumisen

Pilottien aikana vuosina 2018–2020 Kela rakentaa myös muun muassa palvelutuotannon seurantapalvelun, joka mahdollistaa tiedonkulun julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä ja hoitoketjujen jatkuvuuden.

– Palveluntuotannon seurantapalvelun avulla saadaan lisäksi kerättyä vertailukelpoista tietoa sote-palvelujen käytöstä, mikä helpottaa palvelujen tehokkuuden seurantaa, Varis kuvailee.

Lisätietoja: