Lapsen ADHD:n hoidossa huomioitava koko perhe


Perhelähtöisessä kuntoutuksessa avainasemassa on lapsen sosiaalisen toimintakyvyn ja huoltajien hyvinvoinnin tukeminen.

Lasten kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön (ADHD) ja autismikirjon häiriöihin, voi liittyä lapsen itsetunnon, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia.   Nämä ongelmat ovat usein yhteydessä huoltajien psyykkiseen kuormittuneisuuteen sekä lapsen ja huoltajan keskinäisen vuorovaikutuksen haasteisiin.

Huoltajien psyykkinen kuormittuneisuus ja kielteiset vanhemmuustyylit saattavat puolestaan ylläpitää lapsen oireilua.

– Perhekuntoutuksessa on tärkeää tukea huoltajien jaksamista ja myönteisiä vanhemmuustyylejä, Kelan erikoistutkija Miika Vuori sanoo.

Kelan tutkimus tarkasteli Kelan kehittämään monimuotoiseen perhekuntoutukseen ohjattujen lasten ja lasten huoltajien kuntoutustoiveita perhekuntoutuksen alkaessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 124 kuntoutuksen aloittanutta perhettä, joiden lapsilla oli diagnosoitu erityyppisiä kehityksellisiä häiriöitä. Yleisin oli lapsen ADHD.

Osa lapsista toivoi saavansa kuntoutuksesta laaja-alaisesti apua oppimisen ja itsetunnon tueksi.  He toivoivat apua myös kodin ihmissuhteiden ja kaverisuhteiden vahvistamiseksi.

Lasten kasvun ja kehityksen pulmat yhteydessä myös päiväkodin ja koulun arkeen

Lapsilla oli perhekuntoutuksen alkaessa sosiaalisiin taitoihin ja itsehillintään liittyviä pulmia, joita lapset itsekin tunnistivat. Lapset kuitenkin arvioivat sosioemotionaaliset taitonsa selvästi myönteisemmin kuin huoltajat ja opettajat. Näkemyserot korostuivat lasten aggressiivista käytöstä tarkasteltaessa, selviää Kelan ja Turun yliopiston tutkimuksesta.

Lasten sosioemotionaaliset pulmat saattavat näkyä laaja-alaisesti sekä kodin että koulun arjessa.

– Päiväkoti ja koulu tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa tärkeitä kaveritaitoja. Toisaalta kaveritaitojen haasteet myös korostuvat lapsiryhmässä. Sosioemotionaalisten taitojen vahvistaminen lapsilla, joilla on diagnosoitu esimerkiksi ADHD, edellyttää vahvaa osaamista ja lapsen käyttäytymisen taustalla olevien erityispiirteiden tunnistamista, Vuori sanoo. 

Kelan monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämistyö ja kuntoutusmallin seurantatutkimus jatkuvat vuoden 2018 loppuun.

– Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää perhelähtöisten palveluiden vahvistamisessa. Se on tavoitteena myös lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa, joka on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista, Vuori toteaa.

Julkaisut:

Vuori Miika, Tuulio-Henriksson Annamari, Sandelin Iris, Nissinen Heidi, Autti-Rämö Ilona.
Kelan monimuotoiseen perhekuntoutukseen ohjautuminen ja perheenjäsenten kuntoutustoiveet. Helsinki, Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 2, 2016. ISBN 978-952-284-011-0 (nid.), ISBN 978-952-284-012-7 (pdf). Hinta: 35 euroa.

Vuori Miika, Autti-Rämö Ilona, Junttila Niina, Vauras Marja, Tuulio-Henriksson Annamari
Discrepancies between self- and adult-perceptions of social competence in children with neuropsychiatric disorders. Child: care, health and development, painossa.
Artikkeli verkossa