Tieto vai tietämättömyys hyvinvointipolitiikan perustana? 


On avoin kysymys, millaisen aseman tutkimus saa tai ottaa hyvinvointivaltion jälkeisessä yhteiskunnassa.

Hyvinvointipolitiikkaa koskeva päätöksenteko tuottaa useimmiten parhaat seuraukset silloin, kun päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Tietoon perustuvan politiikan ihanne on Suomessa toistaiseksi säilynyt, ja se ilmenee esimerkiksi tutkimusnäyttöihin perustuvan politiikan ja käytäntöjen kehittämisessä. Myös palvelujen ja toimenpiteiden vaikuttavuustietoa kysytään jatkuvasti.     

Tieteellisen tiedon asemaa yhteiskunnassa on kuitenkin myös kyseenalaistettu, ja useat tutkijat ja asiantuntijat ovat esittäneet siitä huolensa. 

Tieto käyttöön 

Tutkimustietoa ei hyödynnetä aina silloinkaan, kun sitä olisi saatavilla. Etenkin tietoa asiakkaiden kokemuksista kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän etuuksia ja palveluja kehitettäessä.  

Kelan tutkimuksen julkaisemassa Harkittu, tutkittu, avoin -juhlakirjassa eri alojen tutkijat tarkastelevat näitä kysymyksiä. Kirjan mukaan hyvinvointipolitiikan on tarpeen perustua tutkimustietoon, mutta se toteutuu nykyisin puutteellisesti ja epätäydellisesti. Kirjan valmistelu lähti käyntiin Kelan tutkimuksessa pitkään työskennelleen, Helsingin yliopiston hyvinvointipolitiikan professorin Marketta Rajavaaran syntymäpäivän yhteydessä vuonna 2015.

Julkaisu:  

Tuulio-Henriksson A, Kalliomaa-Puha L ja Rauhala P. Harkittu, tutkittu, avoin. Marketta Rajavaaran juhlakirja. Helsinki: Kelan tutkimus, 2017. ISBN 978-952-284-014-1 (nid.), ISBN 978-952-284-015-8 (pdf). Hinta: 35 euroa. 

Tilaukset: julkaisut@kela.fi