Dieđut Kelas ja Kela doarjagiin sámegillii
Kela dikšu Suomas sosiáladorvvu. Dasa gullet ovdamearkan máná riegádeapmái, bargguhisvuhtii, buohcuvuhtii, ássamii ja ealáhatahkái gulavaš áigáiboahtináššit.
Dán siidui leat čohkkejuvvon Kela sámegielat materiála: čielgagielat dieđihančállosat ja skovit. Materiálat leat davvisámegillii. Dieđihančállosat, mat muitalit doarjagiin, leat guhtta ja dat leat juhkkon eallindiliid mielde. Doarjagiid mearit dárkkistuvvojit jahkásaččat. Eanemus geavahuvvon ohcanskovit leat jorgaluvvon davvisámegillii. Oktiibuot Kelas leat measta 300 skovi, mat gávdnojit Kela internetsiidduin suoma- ja ruoŧagillii ja máŋggat maiddái eaŋgalsgillii.
Nu skovit go dieđihančállosat leat pdf-hámis. Daid geavaheapmi eaktuda sierra prográmma, omd. Adobe Reader heive dárkkuhussii. Prográmma sáhttá luđet nuvttá Adobe internetsiidduin (suomagillii). Skoviid doibmema sihkkarastima dihte ávžžuhat ođđaseamos Reader-veršuvnna geavaheami. Devdojuvvon skovi sáhttá sáddet poastta fáro man beare Kela doaimmahahkii. Doaimmahagaid oktavuođadieđuid gávnnat bálvalanbáikki ohcamiin (suomagillii).
Máŋggaid Kela ovdduid sáhtát ohcat interneahtas Kela áššedikšunbálvalusas (suomagillii). Bálvalussii čálihat sisa iežat internetbáŋkodovddaldagain dahje elektrihkalaš persovdnakorttiin. Bálvalusas oainnát maiddái du dahkan ohcamušaid, du ožžon reivviid ja maiddái doarjagiid máksinbeivviid ja meriid. Bálvalus lea suoma- ja ruoŧagillii.
Áššedikšun sámegillii
Dus lea vuoigatvuohta dikšut áššiid Kelas sámegillii. Juos háliidat persovnnalaš rávvema sámegillii
- riŋge dan Kela bálvalannummirii (suomagillii), man ášši guoská
- guođe riŋgenbivdaga. Almmut oktavuođadieđuid, persovdnanummira ja maiddái giela, mainna háliidat bálvalusa (davvisámegiella, nuortalašgiella, anárašgiella)
- Kelas sámegielat virgeolmmoš dahje Kela ordnen dulka riŋge dutnje ruovttoluotta soahpan dihte dulkonáigges.
Molssaevttolaččat sáhtát maiddái sáddet vástideaddji dieđuid šleađgapoasttain ÁEL Anára doaimmahaga šleađgapostii inari(at)kela.fi.
Sáhtát maiddái dikšut áššiid man beare Kela doaimmahagas dahje bálvalanbáikkis. Dárbbu mielde dulkon lágiduvvo gáiddusdulkomin telefovnna dahje videodulkonrusttegiid bokte, juos doaimmahagas ii leat sámegielat bargi oažžumis.
Sáhtát maiddái fápmudahttit nuppi olbmo dikšut áššiid iežat beales. Fápmudusa galgá bargat čálalaččat, muhto dat sáhttá leat friijahápmásaš. Sierradáhpáhusain fápmudusa sáhttá bargat njálmmálaččat. Dábálaš áššiin, main ii leat mearkkašupmi vuoigatvuođadorvvu dáfus, dulkan sáhttá doaibmat maiddái áššehasa fuolki dahje ustit. Vuollái 18- jahkásaš ii goittotge oaččo doaibmat dulkan.
Ruoktu ja bearaš (PDF, 908 KB) Mánnábearraša ovddut ja ássama doarjagat
Dearvvasvuohta ja veajuiduhttin (PDF, 333 KB) Buohcuvuhtii guoski buhtadusat ja beaiveruđat, veajuiduhttin ja lápmásiidovddut
Oahput (PDF, 260 KB) Studeantta ja vearjogeatnegasa doarjagat
Bargguhisvuohta (PDF, 225 KB) Bargguhisvuođaáigge doarjagat
Ealáhahkii (PDF, 292 KB) Ealáhatdorvu, ássama doarjja ja dikšundoarjja
Fárren Supmii dahje Suomas olgoriikii (PDF, 412 KB) Mo beasat Suoma sosiáladorvvu ollái ja mii dáhpáhuvvá, go fárret olgoriikii?
Sivu päivitetty 06.02.2013