Etäkuntoutuksen kehittämishankehaku

Kela etsii ideoita uusiksi etäkuntoutusmalleiksi tai etäkuntoutuksen toteutustavoiksi. Etäkuntoutuksella tarkoitetaan reaaliaikaista tai ajasta riippumatonta etäkuntoutusta tai näiden yhdistelmiä hyödyntäviä kuntoutuspalveluita. Kuntoutusmalleihin voi liittää myös kasvokkain toteutettavia osioita

Haemme ajallisesti rajattuja ketteriä projekteja, joissa kokeiltava kuntoutusinterventio tai toteutustapa sisältävät uusia innovatiivisia tutkimusnäyttöön tai kokemustietoon perustuvia elementtejä.

Hankkeeseen tulee liittää arviointitutkimus, jossa arvioidaan kuntoutusintervention tai toteutustavan toimivuutta. Kokonaisuudessaan hanke voi kestää enintään kaksi vuotta, josta kuntoutusintervention osuus on enintään 1 vuosi.

Hakemukset tulee kohdentaa siten, että niissä esitetyt uudet kuntoutuspalvelut on kohdistettu Kelan kuntoutuksen kohderyhmille. Hyvässä hakemuksessa uusi idea on esitetty siten, että sen vieminen osaksi Kelan vakiintunutta toimintaa on realistista.

Ennen hakemista kannattaa huomioida, että oikeudet hankkeessa kehitettävän palvelun/tuotteen käyttöön jäävät Kelalle ja palveluntuottajalle. Kela ei voi osallistua esimerkiksi jonkin teknisen apuvälineen, ohjelmiston tai sovelluksen kehittämiseen, missä immateriaalioikeudet jäävät vain hakijataholle.

Hyvä hakemus sisältää seuraavat elementit:

  • Idean konkretisointi: Miten hanke toteutetaan käytännössä? Mitä pilotoidaan ja minkä vuoksi?
  • Vaikutusten arviointi: Mitä mahdollisia vaikutuksia palvelulla on suhteessa olemassa oleviin palveluihin? Korvaako palvelu jotain Kelan palveluita vai täydentääkö niitä?
  • Kelarelevanssi: Miten uusi palvelu istuu suomalaiseen kuntoutusjärjestelmään ja Kelan järjestämän kuntoutuksen kokonaisuuteen?
  • Asiakkaan näkökulma: Miten  asiakas hyötyy etämallista verrattuna perinteiseen kuntoutuspalveluun.
  • Kustannushyöty: Mitä säästöjä etäkuntoutuspalvelulla voidaan saada perinteiseen palveluun verrattuna?

Rahoitusta haetaan KKRL 12 §:n kehittämishankkeiden rahoitushakemuksella. Tämän lisäksi mukana tulee olla kustannusarvio sekä hankesuunnitelma. Lisätietoa Kelan kuntoutuspalveluista löytyy täältä ja tarkemmat hakuohjeet täältä.

Hakemus liitteineen tulee lähettää 15.3.2016 mennessä osoitteeseen teoskehittamishanke@kela.fi. Hankehakua koskevat tiedustelut pyydetään lähettämään samaan osoitteeseen.

 

Usein kysyttyä

Vaaditaanko hankkeisiin jokin tietty prosentuaalinen omavastuuosuus?

Omarahoituksen osalta hakuoppaassa on todettu näin:

”Mikäli kyseessä on uusi kuntoutuspalvelu eli sitä ei ole vielä testattu ja/tai standardoitu, on kyseessä kehittäminen, jolloin Kela voi yksin rahoittaa yli 100 000 euron hankkeita.

Jos kyseessä on jo olemassa oleva tai standardoitu palvelu, tulee yli 100 000 euron hankkeisiin tulla mukaan toinen rahoittajataho (palveluntuottajan rahoitusta ei pelkästään riitä, vaan kyseessä tulee olla aidosti hankkeen ulkopuolinen, kolmas taho). Standardoidulla palvelulla tarkoitetaan sellaista palvelua, joka on määritelty ennen projektin alkua. Tällaisia voivat olla esim. kansainvälisesti kehitetyt mallit, joita kokeillaan Suomessa tai mallin sisältöä ei voi muokata hankkeen aikana.” 

Eli jos kyseessä on uusi testaamaton ja standardoimaton kuntoutuspalvelu, on Kelan mahdollista rahoittaa myös yli 100 000 euron hankkeita ilman omarahoitusosuutta.

Miten kuntoutujat rekrytoidaan hankkeissa toteutettaviin kuntoutusinterventioihin?

Rekrytointiprosessi kannattaa miettiä ja kuvata huolellisesti hakemuksessa. Se mistä ja miten asiakkaat saadaan rekrytoitua testattavaan interventioon on yksi keskeisimmistä kysymyksistä, mitkä hakijan tulee ratkaista. Kuntoutukseen pääsemisen peruskriteerinä on diagnoosi ja B-lausunto. Eli sairaus, vika tai vamma on ehtona, kuten nykyisissä palveluissakin. Tarkemmat kriteerit hakijan tulee määritellä hakemukseen itse. Mikäli rahoitus myönnetään, Kelasta on edustus hankkeen ohryssä ja tältä osin mukana hankkeen toteuttamisessa ja suunnittelussa.

Kustannusarviolomakkeen rivit eivät riitä kaikkien henkilöstökulujen ja ulkopuolisten ostojen kirjaamiseen.

Jos lomakkeissa ei ole riittävästi tilaa tietojen kirjaamiselle, tulee tiedot laittaa vapaamuotoiseen liitteeseen, jonka nimestä käy selvästi ilmi, että se on tarkoitettu kustannusarviolomakkeen liitteeksi. Jos esim. hankkeessa on osallisena  6 eri henkilöä, yhdistetään kaikkien kulut lomakkeen Henkilöstökulut –kohdan yhdelle riville. Liitteeksi laitetaan tällöin vapaamuotoinen dokumentti, josta käy ilmi yksilöidyt ja tarkennetut kulut per henkilö.

Tarvitaanko hankkeelle eettinen lausunto? Pitääkö eettinen lausunto olla myönnettynä ennen rahoituksen hakemista?

Mikäli hankkeessa tai sen arviointitutkimuksessa täyttyvät tutkimuslain (tutkimuslaki 488/1999 ja sen nojalla annettu asetus 986/1999) tarkoittaman lääketieteellisen tutkimuksen kriteerit, täytyy hankkeelle hakea eettinen lausunto.

Jos eettinen lausunto tarvitaan, olisi se hyvä olla myönnettynä jo hakemusvaiheessa. Jos eettinen lupa ei jostain syystä ole myönnettynä hakemusvaiheessa, tehdään mahdollinen rahoituspäätös ehdollisena siten, että rahoitus myönnetään, kun myönteinen eettisen toimikunnan lausunto on saatu.

Miten laaja hankkeeseen liittyvän arviointitutkimuksen tulee olla? Jos tutkimuksen toteuttaa muu kuin hakijataho, pitääkö yhteistyösopimukset olla valmiina hakemusvaiheessa?

Projektisuunnitelmaan tulee liittää arviointi- tai tutkimussuunnitelma siitä, miten projektin tuloksia ja niiden vaikutuksia arvioidaan. Arviointi tai tutkimussuunnitelman laajuutta ei ole tämän tarkemmalla tasolla määritelty. Alustava yhteistyö- tai aiesopimus on hyvä liittää hakemukseen.

Kuinka laaja tutkimussuunnitelma vaaditaan?

Tutkimussuunnitelman laajuus riippuu mm. toteutettavan projektin laajuudesta ja valitusta arviointi/tutkimusmenetelmästä. Tutkimussuunnitelma olisi hyvä olla mahdollisimman valmiina jo hakuvaiheessa.

Voiko kehittämishankkeessa sama taho sekä toteuttaa kuntoutuksen että arvioida sitä?

Suositeltavaa olisi, että kuntoutuksen toteutus ja sen tutkimus tehtäisiin eri tahojen toimesta. Täysin poissuljettua tämä ei kuitenkaan. Mikäli arviointitutkimus toteutetaan itse, olisi hankkeen ohjausryhmässä hyvä olla mukana myös muita toimijoita.

Vaaditaanko arviointitutkimuksessa vertailuryhmäasetelmaa?

Meille on tärkeää, että saamme näyttöä kokeiltavan menetelmän tuloksellisuudesta. Arvioinnin toteuttamista ei ole etukäteen määritelty ja tämä kannattaa  miettiä huolellisesti projektisuunnitelmassa.

Jos rahoitusta käytettäisiin uuden ohjelmiston/applikaation kehittämiseen, mitkä oikeudet jäisivät ohjelmiston applikaation kehittäneelle yritykselle, joka olisi mukana hankkeessa alihankkijana?

Jos haetaan rahoitusta jonkin uuden applikaation/ohjelmiston kehittämiseen, kannattaa hakijan huomioida, että immateriaalioikeudet jäävät myös Kelalle. Immateriaalioikeuksien luovuttaminen alihankkijalle puolestaan riippuu hakijatahon ja alihankkijoiden välisistä sopimusehdoista.

Vaatiiko Kela hankkeessa käytettävän ohjelmiston/applikaation immateriaalioikeuksia itselleen, vaikka tuote olisi valmis eikä KKRL 12 §:n rahoitusta käytettäisi tuotteen kehittämiseen?

Kelalla ei ole vaatimuksia hankkeissa käytettävien ohjelmistojen/applikaatioiden immateriaalioikeuksien suhteen, jos hankerahoitusta ei käytetä ohjelmisto/applikaatioiden kehittämiseen.

Viimeksi muokattu 8.4.2016
Sivu päivitetty 10.11.2015