Historia

largeimage

Kansaneläkelaitos perustettiin 16.12.1937. Aluksi se oli nimensä mukaisesti eläkelaitos, joka huolehti pelkästään kansaneläkkeiden maksamisesta. Sittemmin toiminta on laajentunut, monipuolistunut ja uudistunut. Kela on muuttunut eläkevakuutuksen toimeenpanijasta kaikille tarkoitetun perusturvan ja sosiaalisen turvan takaajaksi. Nyt Kela hoitaa sosiaaliturvaa kehdosta hautaan.

Kelan tärkeät vuosiluvut

1930-luku

  • Ensimmäinen kansaneläkelaki hyväksyttiin. Kansaneläkelaitoksen toiminta alkoi joulukuun 16. päivä 1937.
  • Kansaneläkelaki tuli voimaan 1939. Kansaneläke perustui säästövakuutukseen. Kansaneläkevakuutusmaksut maksettiin henkilökohtaiselle tilille Kelaan. Maksut ja niiden korot kerryttivät eläkettä.

1940-luku

  • Ensimmäiset työkyvyttömyyseläkkeet myönnettiin 1942.
  • Kela alkoi myöntää vanhuuseläkettä 1949.

1950-luku

  • Vuoden 1956 kansaneläkeuudistuksen myötä eläke muuttui tuloharkinta- ja tasaeläkkeeksi, henkilökohtaiset tilit lakkautettiin Kelasta ja eläkevakuutusmaksuja alettiin periä verojen tapaan.

1960-luku

  • Kansalaiset saivat sosiaaliturvatunnuksen ja sairasvakuutuskortin 1963. Enää eläkehakemusten liitteeksi ei tarvittu virkatodistusta henkilöllisyydestä.
  • Sairausvakuutus tuli Kelan hoidettavaksi 1964. Ennen Kelan asiakkaita olivat olleet työkyvyttömät ja eläkeläiset. Nyt asiakaskuntaan kuuluivat kaikki Suomessa asuvat. Kuntoutuksen ja sairauksien ehkäisyyn luotiin uusia lähtökohtia, ja myös varhaiskuntoutukselle luotiin perusta. Samalla maa jaettiin 204 sairausvakuutuspiiriin. Yhteen piiriin kuului yksi tai useampi kunta.
  • Sairausvakuutuksen toisessa toteutusvaiheessa vuonna 1967 korvauksen piiriin tulivat myös lääkärinpalkkiot. Päivärahan omavastuu lyheni 14 päivästä 7 päivään.
  • 1969 alettiin myöntää yleistä perhe-eläkettä ja lapsen hoitotukea sekä eläkkeensaajan asumistukea.

1970-luku

  • Lääkeostojen suorakorvaus tuli voimaan apteekeissa vuonna 1970.
  • Kelan organisaatiouudistuksessa vuonna 1975 eläke- ja sairausvakuutuksen erilliset kenttäorganisaatiot yhdistettiin ja muodostettiin yhtenäinen alue- ja paikallishallinto. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa asiakaspalvelua, nopeuttaa päätöksiä ja lisätä kansanvaltaisuutta. Samalla toteutettiin lakiuudistus, jonka myötä keskushallinnon oli mahdollista delegoida eläkeasioiden ratkaiseminen paikallistoimistoihin.

1980-luku

  • Vuoden 1980 uudistuksessa kansaneläkkeestä tuli tarveharkinnasta riippumaton, jokaiselle maassa asuvalle kansalaiselle kuuluva vähimmäiseläke.
  • Sairausvakuutuksen päivä- ja äitiysrahajärjestelmä uusittiin vuonna 1982.
  • 1983 alettiin maksaa vaikeasti sairaan lapsen hoito- ja kuntoutusavustusta.
  • Vuoden 1985 työttömyysturvauudistuksessa työttömyyden perusturva tuli Kelan hoidettavaksi.
  • Vammaistukea alettiin maksaa vuonna 1989.

1990-luku

  • Lapsilisät ja lasten kotihoidon tuki tulivat Kelan hoidettaviksi vuonna 1993.
  • Vuonna 1994 Kelan hoidettaviksi tulivat äitiysavustus, opintotuki, sotilasavustus, yleinen asumistuki ja työmarkkinatuki.
  • Vuoden 1996 alussa kansaneläkejärjestelmä muuttui muista eläketuloista riippuvaksi vähimmäiseläkkeeksi. Kansaneläkemaksut poistettiin. Hautausavustus loppui.
  • Koulumatkatuki tuli Kelan hoidettavaksi vuonna 1997.

2000-luku

  • Uusi laki Kansaneläkelaitoksesta annettiin vuonna 2001. Sen perusteella Kela sai ulkoisen hallituksen vuonna 2002. Vuonna 2002 siirryttiin euroihin, mikä vaati valtavia muutoksia erityisesti etuusjärjestelmiin.
  • Sähköinen asiakirjahallinta muutti Kelan sisäistä toimintaa vuosina 2000–2004. Etuusratkaisuja alettiin tehdä koko maassa sähköisesti. Näin ruuhkaisilta alueilta voitiin siirtää töitä muualle Suomeen.
  • Eurooppalainen sairaanhoitokortti tuli Suomessa käyttöön kesäkuussa 2004.
  • Kelassa aloitettiin vuonna 2006 puhelinpalvelun keskittäminen valtakunnalliseen yhteyskeskukseen. Vuoden 2009 aikana puhelinpalvelusta tuli valtakunnallinen.
  • Kelan verkkoasiointipalvelua alettiin kehittää. Tavoitteena on, että asiakas voi halutessaan hoitaa yleisimmät Kela-asiansa verkossa.
  • Maaliskuussa 2003 lääkekorvauksissa tuli voimaan mahdollisuus vaihtaa lääke halvempaan apteekissa.
  • Vuonna 2006 sairausvakuutuksen rahoitus uudistui niin, että se jakaantui työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Samana vuonna uusittiin lääkekorvausjärjestelmä.
  • Vuonna 2007 tuli mahdollisuus osa-sairauspäivärahaan. Samana vuonna lanseerattiin isäkuukausi. Työtä tekevien vanhempainpäivärahoihin tuli korotuksia. Suorakorvaus ilman valtakirjaa laajennettiin terveydenhuollon palveluntuottajiin.
  • Vuonna 2008 uudistettiin kansaneläkelaki. Siihen yhdistettiin Kelan perhe-eläkkeet. Samaan aikaan tuli voimaan erilliset lait vammaisetuuksista ja eläkkeensaajan asumistuesta.
  • Huhtikuussa 2009 otettiin käyttöön lääkkeiden viitehintajärjestelmä. Elatustuen hoito siirtyi kunnilta Kelalle.

2010-luku

  • Vuonna 2010 ryhdyttiin valmistelemaan siirtymistä prosessijohtamiseen ja uudistamaan etuuksien tietojärjestelmiä ja verkkoasiointia (ns. ARKKI-hanke). Verkkoasiointia kehitettiin. Tunnistettuna tehtyjen verkkoasiointien määrä kasvoi edellisvuoden 4,8 miljoonasta 6,5 miljoonaan.
  • Vuoden 2010 alussa poistettiin työnantajien kansaneläkemaksu.
  • Taksimatkojen suorakorvaushanke käynnistyi toukokuussa 2010.
  • Syyskuussa 2010 vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirtyivät kunnilta Kelaan.
  • Kelan hallituksen päätöksillä vakuutuspiirejä on yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja korvattu harkiten toimistoja yhteispalvelupisteillä. Asiakaspalvelussa siirrytään yhä enemmän verkkoasiointiin ja puhelinpalveluun.
  • Maaliskuussa 2011 tuli voimaan takuueläke, joka nostaa Suomessa asuvien vähimmäiseläketasoa. Samalla lakkasi maahanmuuttajan erityistuki, jota oli maksettu lokakuusta 2003 lähtien.
  • Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa.
  • Kela vastaa perustulokokeilun toteuttamisesta 1.1.2017–31.12.2018.
  • Elokuussa 2017 valtaosa opiskelijoista siirtyi yleisen asumistuen piiriin.