Työterveyshuollon ilmoitustaulu

Yrittäjien työterveyshuollon lomakkeet 1.1.2018 alkaen

Yrittäjien työterveyshuollon korvauksia haetaan uusilla lomakkeilla, joissa on huomioitu 1.1.2018 voimaan tulevien lakimuutosten aiheuttamat muutokset.

Palveluntuottaja hakee korvauksen yrittäjän puolesta tilitysmenettelyllä. Yrittäjä hakee itse korvauksen, jos tilitysmenettely ei ole käytössä tai jos on kyse yrittäjän matka- tai ensiapuvalmiuskustannuksista.

Lue lisää

Infotilaisuus yrittäjien työterveyshuollon tilitysmenettelystä yksityisille terveydenhuollon palveluntuottajille 5.9.2017

Työterveyshuollon tilitysmenettely (suorakorvaus) tulee yrittäjien työterveyshuollon korvauksissa mahdolliseksi yksityisille terveydenhuollon palveluntuottajille 1.1.2018 alkaen. Sen käyttöönotto edellyttää, että työterveyshuollon yksityinen palveluntuottaja on solminut Kelan kanssa sopimuksen tilitysmenettelystä.

Koulutusmateriaali 5.9.2017 (pdf)
Videotallenne 5.9.2017 koulutuksesta

Alkuun

Kelan työterveyshuoltotilasto 2015 on julkaistu

Tilasto sisältää keskeiset tiedot työnantajien järjestämästä työterveyshuollosta vuodelta 2015 ja yrittäjien työterveyshuollosta vuodelta 2016. Julkaisu tarjoaa tilastoja korvausta hakeneiden työnantajien ja näiden työntekijöiden sekä yrittäjien määristä, korvatusta toiminnasta ja kustannuksista sekä maksetuista korvauksista.

Tilastot löydät kela.fi-sivuilta > Tietoa Kelasta > Tilastot > Tilastojulkaisut > Vuositilastot > Kelan työterveyshuoltotilasto

(21.8.2017)

 

Työpaikkaselvitys on korvaamisen edellytys

Työnantaja voi saada työterveyshuollon korvauksia vain, jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys.

Työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset korvataan työnantajalle vuoden 2016 lopussa päättyneeltä tilikaudelta vain, jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys. Perusselvityksen toteuttaminen on työterveyshuollon ammattihenkilöiden vastuulla olevaa toimintaa. Työnantajan tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että työterveyshuollon perusselvitys tehty viimeistään vuoden 2016 aikana.

Yrittäjälle työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset korvataan vuoden 2017 alusta lukien vain, jos työpaikkaselvitys on tehty. Työterveyshuollon kustannukset siis hylätään siihen asti, kunnes työpaikkaselvitys on tehty.

Lue lisää  

(24.2.2017)

Alkuun

Irtisanotuilla työntekijöillä on oikeus työterveyshuollon palveluihin

Sairausvakuutuslakia ja työterveyshuoltolakia on muutettu siten, että työnantajalla on tietyin edellytyksin velvollisuus järjestää taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto 6 kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä. Työterveyshuolto tulee järjestää samantasoisena ja laajuisena kuin työsuhteessa oleville. Työnantajalla on oikeus saada tältä ajalta sairausvakuutuslain mukainen korvaus.

Lait tulevat voimaan 1.1.2017. Muutos on osa kilpailukykysopimuksen muutosturvaa.

Lue lisää

(30.12.2016)

Alkuun

Yrittäjien työterveyshuollon lakimuutokset 1.1.2018

Työterveyshuollon korvausmenettelyyn on tulossa kaksi uudistusta 1.1.2018 alkaen.

  • Työterveyshuollon tilitysmenettely (suorakorvaus) yrittäjien työterveyshuollon korvauksissa tulee mahdolliseksi yksityisille palveluntuottajille.
  • Maatalousyrittäjän työterveyshuoltoon liittyvän tilakäynnin tai työpaikkaselvityksen kustannuksen valtion osuutena korvataan enintään 40 prosenttia yrittäjäkohtaisesta enimmäismäärästä.

Tasavallan presidentti on 11.11.2016 vahvistanut lait sairausvakuutuslain ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta.

Lue lisää

(15.12.2016)

Alkuun

Uudet laskennalliset enimmäismäärät on vahvistettu

Kela on vahvistanut 

  • työnantajan järjestämä työterveyshuollon työntekijäkohtaiset kustannusten ja korvausten laskennalliset enimmäismäärät tilikaudelle 2016 ja
  • yrittäjien työterveyshuollon laskennalliset enimmäismäärät vuodelle 2017.

 (02.12.2016)

Alkuun

Ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluita korvataan 1.1.2017 alkaen

Ehkäisevän työterveyshuollon (KL I) etäpalveluista voidaan maksaa työterveyshuollon korvausta 1.1.2017 alkaen. Poikkeuksena tähän on työpaikkaselvitykseen kuuluva työpaikkakäynti, joka on lähtökohtaisesti tehtävä fyysisenä käyntinä työpaikalla. Etäpalveluna annetuista työterveyshuollon sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluista (KL II) on maksettu työterveyshuollon korvausta 1.3.2016 alkaen.

Lue lisää tiedotteesta
Ehkäisevän työterveyshuollon etäpalveluita korvataan 1.1.2017 alkaen (18.11.2016)

(21.11.2016)

Alkuun

Työterveyshuollon sairaanhoidon etäpalvelut korvattaviksi 1.3.2016 alkaen

Etäpalveluna annetuista työterveyshuollon sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palveluista (KL II) voidaan maksaa työterveyshuollon korvausta 1.3.2016 alkaen.

Ehkäisevän työterveyshuollon (KL I) etäpalveluista ei toistaiseksi makseta korvausta. Kela voi tehdä korvauslinjauksen ehkäisevän työterveyshuollon etäpalvelujen korvaamisesta sen jälkeen kun sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuoltoneuvottelukunta on määritellyt, mitä etäpalveluiksi hyväksyttävään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan sisältyy. 

Lue lisää tiedotteista
Työterveyshuollon sairaanhoitona korvataan myös etäpalvelua (4.5.2016)
Työterveyshuollon sairaanhoidon etäpalveluita voidaan korvata 1.3. alkaen (26.2.2016)

Alkuun


Enimmäismäärän ylittävät työterveyshuollon sairaanhoitokustannukset

Kaikki työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset ilmoitetaan koko tilikaudelta työterveyshuollon korvaushakemuksessa, SV98aTTH-lomake. Näin suurin osa työnantajista ja työterveyshuollon palveluntuottajista toimiikin.

Joissakin tapauksissa työterveyshuollon enimmäismäärien täytyttyä työterveyshuollon sairaanhoitokäyntien kustannuksia on siirretty sairaanhoitokorvauksen piiriin. Tällaista siirtymistä korvausjärjestelmästä toiseen ei voi tehdä, koska työterveyshuollon korvaukset ja sairausvakuutukseen perustuvat sairaanhoitokorvaukset rahoitetaan eri tavoin, korvausoikeus määräytyy eri tavalla ja korvauskäytäntö on erilainen.

Ohjeistusta on täsmennetty, ja vuodenvaihteen jälkeen ei enää makseta sairaanhoitokorvausta niistä työnantajan työterveyshuollon sairaanhoitokustannuksista, jotka ovat syntyneet työterveyshuollon enimmäismäärän täyttymisen jälkeen.

Lue lisää tiedotteesta (29.10.2015): Muutoksia työnantajan maksamien sairaanhoitokustannusten korvaamiseen

Asiasta on lähetty terveydenhuollon palveluntuottajille kirje 21.10.2015, Sairaanhoitokorvauksiin muutoksia 1.1.2016. Palvelujentuottajille lähetetyt kirjeet löydät Yhteistyökumppanit-sivustolta.

(23.10.2015, 4.11.2015)

Alkuun


Kirje työterveyshuollon palveluntuottajille 18.6.2014

Kirjeessä on työterveyshuolloille tietoa

  • työterveyshuollon korvausten hakemisesta verkkopalvelussa
  • yleismaksuista
  • sähköisen lääkemääräyksen kustannusten korvaamisesta työterveyshuollossa.

 Alkuun


Kirje työnantajille ja yrittäjille 9.12.2013

Kirjeessä on tietoa uudesta hyvää työterveyshuoltokäytäntöä koskevasta asetuksesta (VNA 708/2013) sekä työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa keskeisistä asioista ja korvauslinjauksista. Kirjeessä on myös ohjeita yrittäjän korvausmenettelyn valinnasta, hakemuksen täydentämisestä ja verkkoasioinnista.

Kirje on osoitettu työpaikan työterveyshuollosta vastaaville tahoille, ja se on lähetty tiedoksi myös työterveyshuollon palveluntuottajille ja muille sidosryhmille.

Muut Kelan työnantajille lähettämät työterveyshuollon kirjeet löydät sivulta Kirjeitä ja ohjeita.

(12.12.2013)

Alkuun


Asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä uudistuu

Uusi asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013 korvaa asetuksen 1484/2001. Uusi asetus astuu voimaan 1.1.2014.

Asetus painottaa työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon välistä tiivistä työterveysyhteistyötä. Työterveyshuollon keskeisenä tavoitteena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy.

Asetuksessa nimetään työterveyshuoltoon sosiaalialan asiantuntija, joka voi toimia työterveyslääkärin tai -hoitajan arvioiman tarpeen perusteella. Sosiaalialan asiantuntija voi toimia työterveyshuollossa työterveyshuollon asiantuntijana, jos hänellä on sosiaalialan soveltuvan korkeakoulututkinnon tai muun vastaavan alan aikaisemman ammatillisen tutkinnon lisäksi vähintään kahden opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus.

Lue lisää:

(9.12.2013)

Alkuun


Työnantaja – näin haet korvausta verkossa

Työnantaja voi hakea korvausta työterveyshuollon kustannuksista työterveyshuollon asiointipalvelussa. Korvaushakemuksen voi täyttää kokonaan itse tai hyödyntää palveluntuottajan sähköisesti lähettämiä esitietoja.
 
Lisätietoa työnantajalle:

 Lisätietoa työterveyshuollon palveluntuottajalle:

 (21.12.2012)
 
Alkuun


Yrittäjälomakkeiden täyttöohjeet

Yksityisen palveluntuottajan lomakkeet

Yrittäjä hakee itse korvauksen Kelasta silloin, kun hän on sopinut työterveyshuollon palvelujen järjestämisestä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Yksityisiä palveluntuottajia ovat esim. lääkärikeskukset, lääkäriasemat, kunnalliset osakeyhtiöt ja työterveyshuollon ammatinharjoittajat. Lomakkeen etusivulla palveluntuottaja antaa selvityksen yrittäjälle annetuista työterveyshuollon palveluista. Yrittäjä eli korvauksenhakija täyttää itse lomakkeen kääntöpuolella olevan korvaushakemuksen.

Terveyskeskuslomakkeet

Jos yrittäjä ostaa palvelut terveyskeskukselta tai kunnalliselta liikelaitokselta, niin terveyskeskusta ylläpitävä kunta hakee yrittäjän puolesta korvauksen Kelalta tilityksenä. Tilitys sisältää yhteenvedon kustannuksista sekä yrittäjäkohtaiset selvitykset annetuista palveluista ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Yrittäjä ei täytä erillistä hakemusta, vaan maksaa saamistaan palveluista terveyskeskukselle/liikelaitokselle vain omavastuuosuuden.
 
Lue lisää:

(21.12.2012)
 
Alkuun


Työterveyslääkärin 90 päivän lausunto työntekijän työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista

Kesäkuun 2012 alussa voimaan tulleet lakimuutokset edellyttävät työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä.

Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja selvitettävä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa työhönpaluun mahdollisuudet, jos työntekijän sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein. Arvio on tehtävä viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Nämä 90 päivää voivat kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista.

Lue lisää:

(14.9.2012; täydennetty 9.11.2012 ja 12.2.2014)

Alkuun

Viimeksi muokattu 25.10.2017
Sivu päivitetty 26.2.2016