Käynnissä olevat tutkimukset

Kelassa tehtävän tutkimuksen aihealueita ovat Kelan hoitama toimeentuloturvajärjestelmä, Kelan oma toiminta, terveysturva ja kuntoutus. Seuraavassa on esitelty lyhyesti keskeisimmät tutkimushankkeemme aihepiireittäin:

Perhe-etuudet

Työmarkkinat ja toimeentuloturva

Eläkkeet

Yksityiset lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut

Lääkkeet

Sairauspäivärahat

Kuntoutus ja työkyky

Kelan palvelut ja toiminta sekä sosiaaliturvan toimeenpano

Sosiaaliturvajärjestelmä

Sairausvakuutusjärjestelmä

Toimeentulojärjestelmä


PERHE-ETUUDET

Lapsiperhehanke

Tutkimushankkeen kohderyhmänä ovat 2000-luvulla lapsen saaneet äidit ja heidän perheensä. Tutkimusaineiston rungon muodostaa 60 prosentin otos vuosina 1999–2009 synnyttäneistä äideistä. Aineiston tietosisältö koostuu Kelan etuuksista, etuusjaksoista sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta saaduista taustatiedoista. Äitien puolisoista on saatavana samat tiedot. Edustavaa tutkimusaineistoa hyödynnetään sekä poikkileikkaus- että pitkittäisasetelmissa. Pisimpään samoja lapsiperheitä voi seurata 10–11 vuotta.

Tutkimushankkeen tavoitteena on 1) tuottaa tietoa perhevapaisiin tehtyjen reformien yhteyksistä perhevapaiden jakamiseen vanhempien kesken sekä äitien ja isien työmarkkina-asemiin, 2) tuottaa tarkempaa tietoa erityisesti sellaisista lapsiperheistä, joiden tutkiminen on aikaisemmin jäänyt vähäiseksi tai ollut käytännössä mahdotonta aineistojen pienuuden takia sekä 3) tarkastella, miten yritysten taustaominaisuudet selittävät perhevapaiden käyttöä ja palkallisten vapaiden kohdentumista.

Tähän mennessä ovat valmistuneet seuraavat työpaperit:

Hankkeeseen liittyvät artikkelit ja kirjoitukset tieteellisissä ym. lehdissä:

Teemakirja ’Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla’ (toimittaneet Anita Haataja, Ilpo Airio, Miia Saarikallio-Torp ja Maria Valaste) julkaistiin 16.6.2016.

Yhteistyötahot: Tilastokeskus, Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto sekä IT-osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Lisätietoja: Anita Haataja, puh. 020 634 1942 tai 050 583 8594, etunimi.sukunimi@kela.fi

Perhevapaat 2013 -väestökysely

Hankkeessa tutkitaan pienten lasten vanhempien perhevapaiden käyttöä. Tarkoituksena on selvittää vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä vanhempainvapaista ja hoitovapaasta, isien perhevapaiden käyttöä sekä tutkia perheen ja työelämän yhdistämistä perheissä.

Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselynä ja kohdistettiin niille äideille ja isille, jotka ovat saaneet lapsen vuonna 2011. Kyselyn otos poimittiin Kelan rekistereistä ja aineistonkeruu tapahtui syksyllä 2013. Kyselystä saatuja tietoja täydennetään Kelan rekisteritiedoilla.

Tutkimus on jatkoa vuonna 2006 toteutetulle kyselylle ja tehdään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Väestökyselyn lisäksi toteutettiin kaksi erillistä, kohdennettua kyselyä. Monikkoperhekysely suunnattiin vuonna 2011 syntyneiden kaksos- ja kolmoslasten äideille ja Nuoret äidit -kysely alle 22-vuotiaille, vuonna 2011 syntyneiden lasten äideille. Monikkoperhe- ja nuorten äitien kyselyistä julkaistaan erilliset raportit.

Perhevapaatutkimus THL:n sivuilla: Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo 

Kelan tutkimuksesta hankkeeseen osallistuivat Anita Haataja, Ulla Hämäläinen, Vesa-Pekka Juutilainen, Miia Saarikallio-Torp (vv).

Julkaisu:

Lisätietoja: Miia Saarikallio-Torp (vv), puh. 020 634 1968, Vesa-Pekka Juutilainen, puh. 020 634 1979 etunimi.sukunimi@kela.fi

Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä 2010-luvulla (HELA)

Lastenhoitoratkaisuista perheissä tiedetään niiden vanhempien ja lasten osalta, jotka käyttävät jotain Kelan perhevapaaetuuksista. Sen sijaan varhaiskasvatuspalvelujen käytöstä ei ole yksilö eikä perhetason tilastoja. Moniko perhe käyttää varhaiskasvatuspalveluja, miten perhemuoto vaikuttaa valintoihin ja minkälaisia hoitopolkuja lapsille muodostuu ennen peruskoulun aloittamista? Miten lapsen tai vanhempien pitkäaikainen sairaus vaikuttaa valintoihin ja minkälaisia lastenhoitoratkaisuja perheissä tehdään, kun perheeseen syntyy lisää lapsia, kun perheessä on työttömyyttä, itse valittua tai kokoaikaisen työn puutteessa tehtävää osa-aikatyötä?

HELA -tutkimushankkeessa pyritään vastaamaan muun muassa edellä mainittuihin kysymyksiin. Tutkimushankkeen ensimmäisenä tehtävänä on rakentaa tutkimusaineisto, jossa – ensimmäistä kertaa – voidaan hyödyntää pidemmällä aikavälillä tietoa sekä varhaiskasvatuspalvelujen käytöstä että lapsiperheiden muista hoitoratkaisuista.

Tutkimusaineisto rakennetaan yhdistämällä Helsingin kaupungin Varhaiskasvatusviraston lapsikohtaiset tiedostot vuosina 2008–2015 päivähoidossa olleista lapsista kaikkiin helsinkiläisiin lapsiperheisiin. Aineisto päivitetään hankkeen aikana aina vuoteen 2017 asti. Lisäksi tutkimusaineistoon yhdistetään Kelan lapsiperheille maksamat perhevapaaetuudet, muut tulot ja tulonsiirrot sekä työttömyysjaksot.

Hanke on toteutetaan yhteistyössä Kelan tutkimuksen, Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja Varhaiskasvatusviraston kanssa. Tutkimus on mukana konsortiohankkeissa ’Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana’ (TITA)  ja Work, Inequality and Public Policy (WIP), jotka saavat rahoitusta Suomen Akatemian Strategisesta tutkimusrahoituksesta.

HELA-hankkeeseen osallistuvat Kelan tutkimuksesta Anita Haataja, Karoliina Koskenvuo, Maria Valaste ja Miia Saarikallio-Torp (vv) sekä Helsingin tietokeskuksesta Sanna Ranto ja Hanna Ahlgren-Leinvuo.

Yhteystiedot Kelassa etunimi.sukunimi@kela.fi ja Helsingin tietokeskuksessa etunimi.sukunimi@hel.fi

Isien perhevapaat ja osallistuminen lastenhoitoon Suomessa ja Ruotsissa

Sukupuolten tasa-arvoa pidetään Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin yhtenä erityispiirteenä. Suomessa isät ovat kuitenkin käyttäneet perhevapaita vain murto-osan siitä mitä Ruotsissa. Hankkeessa vertaillaan isien vanhempainvapaiden käyttöä Suomessa ja Ruotsissa pitkällä seuranta-aineistolla ja pyritään selvittämään, kuinka suuri osa eroista johtuu etuusjärjestelmien erilaisuudesta ja kuinka suuri merkitys on muilla, esimerkiksi kulttuurisilla tekijöillä.

Yhteistyötahot: Tukholman yliopisto.

Lisätietoja: Jussi Tervola, puh. 020 634 1874, etunimi.sukunimi@kela.fi

TYÖMARKKINAT JA TOIMEENTULOTURVA

Kelan työttömyysturvaetuuksien saajien hyvinvointi Suomessa 2017 - puhelinhaastattelututkimus

Kelan tutkimus tekee tammikuussa 2017 puhelinhaastattelututkimuksen yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Tutkimuksessa haastatellaan Kelan työttömyysturvaetuuksien saajia. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa heidän hyvinvoinnistaan Suomessa vuonna 2017.

Tutkimuksesta vastaa Kelassa yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas. Hänen lisäkseen tutkimuksessa ovat mukana tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson ja johtava tutkija Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmästä. Suomen Mielenterveysseura on mukana tutkimuksessa yhteistyötahona.

Tutkimukseen on valikoitunut satunnaisotoksella 1 000 Kelasta työttömyysturvaetuutta marraskuussa 2016 saanutta henkilöä. Osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista ja haastattelusta voi kieltäytyä ilman, että kieltäytyminen vaikuttaa asiointiin Kelan kanssa.

Kaikki tutkimuksessa käytettävä tieto saadaan haastateltavilta puhelimitse. Tutkimuksen tekijöillä ei ole tutkimukseen osallistuvista henkilöistä mitään tietoja. He eivät tiedä, keitä tutkimukseen osallistuvat henkilöt ovat tai mitä etuuksia heille on Kelasta maksettu. He saavat käyttöönsä vain haastattelukysymysten vastaukset ilman henkilöiden nimiä tai muita tunnistetietoja. Syntyvästä numeerisesta tutkimusaineistosta ei voida tunnistaa yksittäisiä henkilöitä, eikä liittää heidän tietojaan Kelassa oleviin henkilökohtaisiin rekisteritietoihin.

Haastattelussa tutkimukseen osallistuvilta kysytään kysymyksiä koskien heidän hyvinvointiaan, terveyttään, taloudellista toimeentuloaan sekä tyytyväisyyttä elämän eri osa-alueisiin. Tutkimuksen tuloksia tullaan raportoimaan laajasti ja niitä voidaan hyödyntää muun muassa työvoimapoliittisessa päätöksenteossa ja suunniteltaessa muutoksia työttömyyden aikaiseen toimeentuloturvaan. 

Yhteistyötahot: Suomen mielenterveysseura.

Lisätietoja: Minna Ylikännö, puh. 050 313 8712, etunimi.sukunimi@kela.fi

Työmarkkinat, sosiaaliturva ja tulonjako

Tutkimuksessa selvitetään, mitä yksilön tuloille tapahtuu eri EU-maissa, kun siirrytään työmarkkina-asemasta toiseen. Mitä esimerkiksi tapahtuu tuloille, kun siirrytään eläkkeelle, ja kuinka hyvin saavutetut eläkeoikeudet on indeksoitu seuraamaan yleistä tulotason kasvua? Lisäksi tutkitaan, mitä tapahtuu tuloille, kun ihminen jää työttömäksi, sairastuu, saa lapsen tai palaa takaisin työmarkkinoille esimerkiksi työttömyyden tai lapsen saamisen jälkeen. Tarkastelun kohteena on myös se, millaisia kannustimia eri maiden sosiaaliturvajärjestelmiin on rakennettu. Aineistona käytetään European Community Household Panel -pitkittäistiedostoja, joissa samoja yksilöitä on seurattu ajanjaksolla 1994–2000. Aineistoa on täydennetty 2000-luvun osalta The European Union Statistics on Income and Living Conditions (EU-Silc) tiedoilla.

Yhteistyötahot: Syd Dansk Universitet, Roskilde University Centre ja Uppsala universitet.

Julkaisut:

  • Eläketurva ja eläkeläisköyhyysriski Euroopassa. Olli Kangas ja Azhar Hussain. Julkaisussa: Mikko Niemelä, toim. Eurooppalaiset elinolot. Helsinki: Kela, 2014: 238–268.
  • Työttömyys, työttömyysturva ja tuloköyhyysriski Euroopassa. Olli Kangas ja Azhar Hussain. Julkaisussa: Mikko Niemelä, toim. Eurooppalaiset elinolot. Helsinki: Kela, 2014: 152–181.
  • Hyvinvointivaltio ja sosiaalipolitiikka. Heikki Hiilamo, Olli Kangas ja Mikko Niemelä. Julkaisussa: Jani Erola ja Pekka Räsänen, toim. Johdatus sosiologian perusteisiin. Helsinki: Gaudeamus, 2014: 195–209.
  • Cross-temporal and cross-national poverty and mortality rates among developed countries. Johan Fritzell, Olli Kangas, Jenny Bacchus Hertzman, Jenni Blomgren ja Heikki Hiilamo.Journal of Environmental & Public Health 2013.
  • Nordic welfare states. Olli Kangas ja Jon Kvist. Julkaisussa Bent Greve, toim. The Routlegde handbook of the welfare state.  London: Routledge, 2013: 148–160.
  • Changing social inequality and the Nordic welfare model. Jon Kvist, Johan Fritzell, Bjørn Hvinden ja Olli Kangas. Julkaisussa: Jon Kvist, Johan Fritzell, Bjørn Hvinden ja Olli Kangas, toim. Changing social equality. The Nordic welfare model in the 21st century. Bristol: Policy Press, 2012: 1–22.
  • Welfare state institutions, unemployment and poverty: comparative analysis of unemployment benefits and labour market participation in 15 European Union countries. M. Azhar Hussain, Jon Kvist ja Olli Kangas. Julkaisussa: Jon Kvist, Johan Fritzell, Bjørn Hvinden ja Olli Kangas, toim. Changing social equality. The Nordic welfare model in the 21st century. Bristol: Policy Press, 2012: 119–142.
  • Nordic responses to rising inequalities: still pursuing a distinct path or joining the rest? Jon Kvist, Johan Fritzell, Bjørn Hvinden ja Olli Kangas. Julkaisussa: Jon Kvist, Johan Fritzell, Bjørn Hvinden ja Olli Kangas, toim. Changing social equality. The Nordic welfare model in the 21st century. Bristol: Policy Press, 2012: 201–205.
  • Work accident and sickness benefits. Olli Kangas. Julkaisussa: Francis G. Castles, Stephan Leibfried, Jane Lewis, Herbert Obinger and Christopher Pierson, toim. The Oxford handbook of the Welfare state. Oxford: OUP, 2010: 391–405.

Lisätietoja: Olli Kangas, puh. 020 634 1935, etunimi.sukunimi@kela.fi

Perusturvan aukot ja perusturvan suhde toimeentulotukeen

Perusturvaksi kutsutaan niin sanottuja syyperusteisia etuuksia (työttömälle maksettava työttömyysturva, sairaalle myönnettävä sairauspäiväraha ym.) ja asumistukietuuksia. Jos perusturva ei riitä välttämättömään toimeentuloon, henkilöllä tai perheellä on oikeus toimeentulotukeen.

Hankkeessa tutkitaan toimeentulotuen käyttöä ja käyttäjäryhmiä. Tutkimuskysymyksiä ovat mm. seuraavat: Mikä on asumismenojen osuus toimeentulotuen tarpeessa? Missä määrin yksinomaan terveydenhoitomenot (lääkärinpalkkiot, lääkekulut, hammashoito) synnyttävät toimeentulotuen tarvetta? Kuinka yleistä toimeentulotuen käyttö on maahanmuuttajien keskuudessa? Ovatko nuoret asunnottomat toimeentulotuen saajat moniongelmaisia?

Tutkimuksessa hyödynnetään Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston asiakastietojärjestelmää ja Kelalla olevia rekisteritietoja. Hankkeen puitteissa julkaistiin huhtikuussa 2013 kirja Köyhyyttä Helsingissä – Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008–2010 (ks. myös tiedote). Lisää julkaisuja kirjoitetaan hankkeen edetessä.

Lisätietoja: Elina Ahola, puh. 020 634 1879, etunimi.sukunimi@kela.fi

Maahanmuuton syyn merkitys kotoutumisessa

Hankkeessa tutkitaan maahanmuuton syyn merkitystä kotoutumiseen kattavalla seuranta-aineistolla. Maahanmuuttajat ovat lähtökohtaisesti erittäin valikoituneita maahanmuuton syyn perusteella. Käyttämällä hyväksi Kelassa kirjattua maahanmuuto syy -tietoa tämän tutkimuksen tarkoitus on katsoa tarkemmin, miten valikoituminen näkyy mm. muuttajien demografisissa ominaisuuksissa ja kotoutumisessa. Tulokset tuovat uutta lisätietoa kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikan suunnitteluun.

Yhteistyötahot: Pellervon taloustutkimus ja Eläketurvakeskus.

Lisätietoja: Jussi Tervola, puh. 020 634 1874, etunimi.sukunimi@kela.fi

ELÄKKEET

Eläketurvan suunta

Eläketurvan suunta -hankkeen tavoitteena on tuottaa ajantasaista ja uutta tietoa eläketurvan toteutumisesta, riittävyydestä ja kehityksestä eri ryhmissä kuten naiset ja miehet, eri-ikäiset, vähimmäiseläketurvan saajat, perhe-eläkkeitä saavat ja työkyvyttömät. Kiinnostuksen kohteena ovat myös kansalaisten mielipiteet hyvästä ja oikeudenmukaisesta eläkejärjestelmästä ja vuoden 2017 eläkeuudistuksesta.

Osana hanketta toteutettavassa väestökyselyssä hyödynnetään vuonna 1994 toteutetun ISEA (International Survey of Economic Attitudes) –tutkimuksen kysymyksiä eläketurvaan liittyvistä mielipiteistä ja asenteista, minkä pohjalta voidaan vertailla, mitä muutoksia suomalaisten mielipiteissä ja asenteissa on tapahtunut kahden vuosikymmenen aikana. Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskeva tutkimus toteutetaan yhteistyössä ETK:n kanssa.

Toteutusaika 1.9.2015 - 31.12.2018

Lisätietoja: Olli Kangas, puh. 020 634 1935, Ilpo Airio, puh. 020 634 1954 ja Karoliina Koskenvuo, puh. 020 634 1355, etunimi.sukunimi@kela.fi

Perhe-eläkkeiden hyvinvointivaikutukset

Hankkeessa selvitetään perhe-eläkkeiden merkitystä toimeentulolle ja terveydelle sekä edelleen tätä kautta sitä, minkälaisia riskejä esitettyihin perhe-eläkkeiden uudistamissuunnitelmiin voi sisältyä. Lisäksi tarkastellaan kansalaisten mielipiteitä perhe-eläketurvasta hyödyntäen vuoden 2016 alkupuolella valmistuneen kyselyaineiston kysymyksiä leskeneläketurvasta (kyselyaineisto on kerätty yhteistyössä Eläketurvan suunta –hankkeen kanssa).

Toteutusaika: 25.3.2014 -31.12.2017.

Lisätietoja: Karoliina Koskenvuo, puh. 020 634 1355 ja Elina Ahola, puh. 020 634 41879, etunimi.sukunimi@kela.fi

Työkyvyttömyyseläkettä edeltävä aika

Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä. Työkyvyttömyyseläkkeelle johtavan prosessin ymmärtämisen ja työkyvyttömyyttä ehkäisevien toimien kannalta on tärkeää tarkastella myös erilaisia sosiaaliturvajärjestelmien muodostamia väyliä ja mekanismeja, joiden kautta ihmiset päätyvät työkyvyttömyyseläkkeen saajiksi. Tavoitteena on erityisesti löytää sellaisia työkyvyttömyyseläkettä edeltävän prosessin vaiheita, joissa prosessin suunta voisi kääntyä takaisin työelämään. Tutkimus tuottaa ajankohtaista rekisteripohjaista tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat työkyvyn palautumiseen ja helpottavat työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltänyttä terveydentilaa, työttömyyttä, sairauspoissaoloja ja aiempia eläke- ja kuntoutuspäätöksiä. Aineistona käytetään laajaa työikäistä väestöä koskevaa rekisteriaineistoa, joka sisältää eri rekistereistä poimittua tietoa.

Hanke on käynnissä vuosina 2012–2018.

Yhteistyötahot: Eläketurvakeskus.

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

YKSITYISET LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT

Ikääntyneet terveyspalvelujen markkinoilla (VANTTERA-tutkimus)

Vanttera-hankkeessa tutkitaan eläkeikäisten yksityislääkärin käyttöä Päijät-Hämeen alueella. Tutkimuksessa selvitetään rekisteritietojen perusteella eläkeikäisten terveyspalvelujen käyttöä, lomakekyselyllä eläkeläisten maksuhalukkuutta terveydenhuollon palveluista ja haastatteluin asiantuntijoiden näkemystä ikääntyvän väestön terveyspalvelujen järjestämistavasta. Hanke toteutetaan Kelan, Helsingin yliopiston ja Ikihyvä Päijät-Häme terveystutkimuksen yhteistyönä. Tavoitteena on selvittää

  • miten eläkeikäisten yksityisten lääkäripalvelujen käyttö on muuttunut vuodesta 2002 vuoteen 2012
  • miten eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa lääkäripalvelujen käyttöön
  • millainen on kunnallisen ja yksityisen sektorin työnjako eläkeikäisten terveydenhoidossa
  • millainen on potilaan maksuhalukkuus terveyspalvelusta ja millaista vaihtelua yksityislääkärin käytössä on Päijät-Hämeen alueella.

Tutkimus on käynnistynyt vuonna 2015. Artikkeleita julkaistaan tutkimuksen edetessä.

Lisätietoja: Sari Kehusmaa, puh. 020 634 2866 ja Ulla Tuominen, puh. 020 634 1904, etunimi.sukunimi@kela.fi

Uudet toimintamallit hammashoidossa

Tutkimushanke koostuu kolmesta osahankkeesta, joista ensimmäisessä arvioidaan yksityisen ja kunnallisen hammashoidon kumppanuushankkeen tuloksia. Tutkimuksessa seurataan yksityissektorin potilaiden palvelujen käyttöä sekä heille tehtyjä toimenpiteitä ja niiden kustannuksia. Kumppanuushankkeen potilaiden hoitotoimenpiteitä ja niiden kustannuksia verrataan yksityissektorin muiden potilaiden hoitotoimenpiteisiin ja käynteihin.

Toisen osatutkimuksen tavoitteena on arvioida erilaisten yritysten toimintaa hammashoidon markkinoilla ja miten muutokset markkinoilla vaikuttavat potilaille tehtyihin toimenpiteisiin, hoitokäytäntöihin ja käyttötiheyteen. Kolmannessa tutkimuksessa arvioidaan palvelusetelikokeilun vaikutuksia hammashoidon sairaanhoitokorvauksiin ja palveluntuottajien hinnoitteluun. Esimerkkinä on Helsinki.

Tutkimushankkeissa aineistona käytetään Kelan sairaanhoitokorvausrekisteriä 2008–2015 ja aineiston analysointiin soveltuvia tilastollisia menetelmiä.

Lisätietoja: Hennamari Mikkola, puh. 020 634 1890, etunimi.sukunimi@kela.fi ja Merja Komu, puh. 020 634 1959, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan korvaamat yksityislääkäripalkkiot – toimialan rekisterianalyysi

Käynnissä olevassa "Kelan korvaamat yksityislääkäripalkkiot – toimialan rekisterianalyysi" –hankkeessa tutkitaan yksityisten lääkäripalvelujen markkinoita useasta näkökulmasta. Tavoitteena on kuvata Kelan rekisteriaineistojen pohjalta alueiden ja erikoisalatoimialojen kilpailijoiden välisiä eroja mm. markkinoiden rakenteessa ja hinnoittelussa ja selittää hintojen vaihtelua. Lisäksi selvitetään, miten markkinat ja yritykset ovat eri toimialoilla ja alueilla kehittyneet viime vuosina ja millaisia vaikutuksia muutoksilla on ollut kilpailun toimivuuden kannalta. Hanke kestää vuoden 2016 loppuun ja se toteutetaan yhteistyössä Turun Kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelujen kanssa.

Lisätietoja: Riina Hiltunen, Centre for Collaborative Research, etunimi.sukunimi@utu.fi

Hintatiedot verkkoon

Hankkeen tarkoituksena on muodostaa Kelan tilastotietokantaan eli Kelastoon tietopankki, joka sisältää kuntatason sekä useiden laajempien aluejaottelujen tiedot yksityislääkäreiden vastaanottopalkkioista sekä laboratorio- että röntgentutkimushinnoista vuositasolla. Tiedosto tulee sisältämään hintatiedot eniten käytetyistä lääkärien ja hammaslääkärien vastaanottokäynneistä (esim. kirurgia, sisätaudit), laboratoriotutkimuksista sekä toimenpiteistä (esim. yleisimmät kuvantamis- ja ultra-äänitutkimukset). Tiedoston tarkoituksena on olla avoin ja hintavertailun mahdollistava kansalaisten tietolähde. Palvelu avautui käyttäjille huhtikuussa 2012. Lue tiedote 2.4.2012.

Lisätietoja: Ulla Tuominen, puh. 020 634 1904, etunimi.sukunimi@kela.fi

LÄÄKKEET

Lääkekorvausjärjestelmä – kehittämis- ja säästötoimien arviointi

Hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2017 lääkekorvauksista tulee säästää 134 miljoonaa euroa aiemmin voimaan tulleiden säästötoimien lisäksi. Tässä kehittämishankkeessa  arvioidaan ehdotettuja säästötoimia päätöksenteon tueksi, kehitetään käytössä olevaa simulointityökalua sekä tuotetaan tietoa, jota voidaan hyödyntää lääkekorvausjärjestelmän jatkokehittämisessä. Hanke ajoittuu vuosille 2016–2018.

Lisätietoja: Jaana Martikainen, puh. 040 192 3827 etunimi.sukunimi@kela.fi

Diabeteslääkkeiden käytön trendit 2003−2015

Diabeteksen lääkekustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Markkinoille on tullut useita uusia lääkevalmisteita, joiden käyttö on yleistynyt nopeasti. Tutkimuksessa selvitetään eri diabeteslääkkeiden käyttöä ja kustannuksia vuosina 2003−2015. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään sosioekonomisia eroja hoitosuositusten mukaisia mukaisessa lääkehoidossa.

Lisätietoja: Katri Aaltonen, puh. 040 132 1429, etunimi.sukunimi@kela.fi.

Vuoden 2016 lääkekorvausmuutosten seuranta

Vuoden 2016 alusta lääkekorvausjärjestelmään tehtiin useita muutoksia lääkekorvausmenojen pienentämiseksi (HE 330/2014 vp; HE 106/2015 vp; HE 128/2015 vp). Potilaan maksuosuuteen vaikuttavia muutoksia olivat vuotuisen alkuomavastuun käyttöönotto, peruskorvausluokan korvausprosentin korotus ja kiinteiden omavastuiden korotus. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten vuonna 2016 voimaan astuneet lääkekorvausjärjestelmän muutokset vaikuttavat potilaiden omavastuisiin, ostokäyttäytymiseen ja sairausvakuutuksen lääkekorvauksiin. Muutoksia tarkastellaan sekä yleisesti sairausvakuutuksen ja potilaiden näkökulmasta, että tarkemmin potilas- ja väestöryhmittäin erityiskorvausoikeustietojen ja sosioekonomisten sekä demografisten tekijöiden mukaan. Tutkimuksen toisena tavoitteena on tuottaa vertailutietoa etukäteissimuloinneissa saaduille tuloksille menetelmän kehittämiseksi ja validoimiseksi.

Tutkimus liittyy Turun yliopiston koordinoimaan, strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan TITA-konsortiohankkeeseen (osatutkimus WP3.4), jonka yhtenä tutkimustavoitteena on arvioida vuonna 2016 käyttöön otetun alkuomavastuun vaikutuksia potilasryhmittäin ja sosiodemografisten tekijöiden mukaan.

Lisätietoja: Katri Aaltonen, puh. 040 132 1429, etunimi.sukunimi@kela.fi.

Reseptilääkekustannusten kasvuun vaikuttavat tekijät

Reseptilääkekustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti Suomessa viime vuosikymmeninä. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida lääkekustannusten nousua selittäviä tekijöitä lääkeryhmittäin vuosina 1998–2005. Analysoitaviin lääkeryhmiin kuuluvat alustavasti muun muassa masennus- ja psykoosilääkkeet, infektiolääkkeet ja tulehduskipulääkkeet. Lääkeryhmiä laajennetaan ja muutetaan ilmenevän tarpeen mukaan. Tutkimusaineisto kerätään Kelan reseptitiedostosta ja lääkärien erikoisalarekisteristä.

Tutkimus on käynnistynyt vuonna 2006. Artikkeleita julkaistaan tutkimuksen edetessä.

Yhteistyötahot: Kelan IT-osasto.

Lisätietoja: Hanna Koskinen, 020 634 1902, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lääkekustannuksia hillitsevien toimenpiteiden vaikutukset lääkkeiden saatavuuteen Suomessa ja Uudessa-Seelannissa

Lääkepoliittiset toimenpiteet tähtäävät pääosin yhteiskunnan lääkemenojen kasvun hillitsemiseen samalla pyrkien takaamaan tarpeellisten lääkkeiden mahdollisimman oikeudenmukaisen saatavuuden potilaille. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia ja vertailla saatavuustavoitteen toteutumista kahdessa maassa: Suomessa ja Uudessa-Seelannissa. Saatavuutta kuvaavina muuttujina käytetään lääkevalikoimaa sekä lääkkeistä potilaalle koituvia kustannuksia. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti ikääntyneisiin henkilöihin.

Aineistoina käytetään rekistereitä ja haastatteluaineistoja, kuten apteekkien myyntirekisteriä, Kelan reseptitietokantaa ja Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistoa.

Lisätietoja: Katri Aaltonen puh. 020 634 1941, etunimi.sukunimi@kela.fi

Viitehintajärjestelmän ja portaittain alenevien hintojen vaikutus geneeristen lääkkeiden hintoihin

Geneeristen lääkevalmisteiden käytön lisääminen ja hintakilpailun lisääminen ovat paljon käytettyjä keinoja lääkekustannusten kasvun hillitsemisessä. Suomessa, kuten useissa muissakin Euroopan maissa, geneeristen lääkkeiden hintoja on pyritty alentamaan epäsuorasti lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän avulla. Itävalta on esimerkki maasta, jossa geneeristen lääkkeiden hintoihin vaikutetaan suoraan. Itävallassa ensimmäisen geneerisen valmisteen hinnan tulee olla vähintään 48 % alhaisempi kuin alkuperäisvalmisteen hinta ja toisen geneerisen valmisteen hinnan 15 % alhaisempi kuin ensimmäisen hinta.

Tutkimuksessa verrataan geneeristen valmisteiden määrää ja geneeristen valmisteiden ja alkuperäisvalmisteiden hintoja Suomessa ja Itävallassa. Tutkimus on yhteistyötutkimus Wienissä sijaitsevan WHO Collaborating Centre for Pharmaceutical Pricing and Reimbursement Policies –yksikön kanssa.

Lisätietoja: Jaana Martikainen, puh. 040 192 3827, etunimi.sukunimi@kela.fi

ADHD-lääkkeiden käyttö Pohjoismaissa

Vuonna 2007 ADHD-lääkkeiden käytön yleisyys vaihteli huomattavasti Pohjoismaissa. Suomessa käyttö oli vähäisintä. Vähän ADHD-lääkkeitä käyttäneissä maissa käyttö näyttäisi alustavien tietojen mukaan kuitenkin viime vuosina nopeasti yleistyneen. Tutkimuksen tarkoitus on verrata ADHD-lääkkeiden käytön yleisyyttä ja käyttötapoja Pohjoismaissa vuosina 2007–2012. Tutkimus on yhteistyötutkimus, jossa ovat mukana Kelan lisäksi Norwegian Institute of Public Health, Southern University of Denmark, University of Iceland ja Karolinska Institute.

Lisätietoja: Jaana Martikainen, puh. 040 192 3827, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lääkekustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiossa – tapaus Eksote

Tutkimuksessa arvioidaan Etelä-Karjalan sote-alueella (Eksote), miten sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja palvelujen järjestämisvastuun siirto kuntaa suuremmalle alueelle vaikuttaa alueen lääkemenoihin ja terveydenhuollon kustannuksiin. Tutkimuksessa arvioidaan myös eri sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien väestöryhmien lääkekustannuksia sekä sitä, miten lääkkeiden kustannusvastuun siirtäminen sote-alueelle vaikuttaisi alueen lääkemenoihin eri palvelujen käyttäjäryhmissä.

Tutkimus liittyy Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon monikanavarahoitusta tarkastelevan työryhmän työhön.

Lisätietoja: Leena K. Saastamoinen, puh. 020 634 1972 etunimi.k.sukunimi@kela.fi

Rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö Suomessa

Rauhoittavat ja unilääkkeet ovat eräitä käytetyimpiä lääkkeitä Suomessa. Hoitosuositusten mukaan näitä lääkkeitä tulisi käyttää vain lyhytaikaisesti, muutamia viikkoja , niiden haitallisten vaikutusten vuoksi. Tästä huolimatta näiden lääkkeiden pitkäaikainen käyttö on yleistä. Tässä rekisteritutkimuksessa tarkastellaan rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön kehittymistä Suomessa sekä pitkäaikaiseen käyttöön yhteydessä olevia tekijöitä.

Hanke toteutetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan, Kelan tutkimuksen, Turun ja Helsingin yliopiston sekä Niuvanniemen sairaalan yhteisenä tutkimushankkeena. Tutkimuksessa käytetään tietolähteenä useita Kelan keskeisiä etuusrekistereitä ja muiden rekisterinpitäjien rekisteritietoja.

Hankkeeseen osallistuvat Kelan tutkimuksesta Leena Saastamoinen, Annamari Tuulio-Henriksson ja Terhi Kurko.

Lisätietoja: Terhi Kurko, puh. 020 634 0726, etunimi.sukunimi@kela.fi

SAIRAUSPÄIVÄRAHAT

Sairauspäivärahan saamisen väestöryhmittäiset muutokset ja kustannukset Suomessa vuosina 1990–2014

Sairauspoissaolojen tiedetään ennustavan pitkäaikaista työkyvyttömyyttä. Tutkimustieto Kelan korvaaman sairauspäivärahan saamisesta ja trendeistä väestöryhmittäin on kuitenkin vähäistä.

Tutkimuksen kohteena ovat Kelan korvaamien sairauspäivärahojen käytön muutokset vuosina 1990–2014 keskeisissä väestöryhmissä, eri alueilla ja sairausryhmissä. Tutkimuksella voidaan osoittaa, missä ryhmissä kehitys on ollut myönteistä, ja missä taas tarvitaan toimenpiteitä työkyvyn edistämiseksi sekä sairauspäivärahajaksojen vähentämiseksi ja lyhentämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sairauspäirärahajaksojen kustannuksia.

Hanke on käynnissä vuosina 2015-2017.

Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto.

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

KUNTOUTUS JA TYÖKYKY

Muutos-hanke. Kuntoutuksen muutosten vaikutukset asiakkaalle

Hankkeessa tutkitaan, millaisia vaikutuksia ja seuraamuksia Kelan kuntoutuspalveluiden muutoksilla on ollut asiakkaalle. Hanke koostuu useista osatutkimuksista, jotka kohdistuvat erityyppisiin kuntoutusmuotoihin tai -etuuksiin. Taustalla on lainsäädännön muutokset tai kehittämistyön tulosten perusteella tehdyt uudistukset. Tutkimus on luonteeltaan kuntoutuspalveluiden toimenpanon tutkimusta, kun palvelun tai etuisuuden sisällöt, toimintatavat tai ehdot ovat muuttuneet tai luotu kokonaan uusi palvelu. Tutkimus kohdistuu erityisesti asiakkaan näkökulmaan; onko kuntoutus kuntoutujan kannalta oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista. Tarkoitus on tuottaa soveltamiskelpoista tietoa kuntoutuksen kehittämis-, ohjaus- ja vaikuttamistyöhön.

Hanke toteutetaan ajalla 1.5.2015–31.12.2019 ja rahoitetaan KKRL§12 kehittämistoiminnan varoista sekä koordinoidaan Kelan tutkimusryhmästä.

Lisätietoja: Riitta Seppänen-Järvelä, puh. 040 183 8920, etunimi.sukunimi@kela.fi.

Lue lisää 

Mikä Kunto? – Nuorten kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjan onnistuminen

Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Kelan toteuttaman, nuorille suunnatun Mikä Kunto? -kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjan (2015-2016) onnistuneisuutta. Kampanjan tavoitteena on lisätä nuorten tietämystä Kelan kuntoutuspalveluista, luoda tehokas tapa viestiä nuorten kuntoutuspalveluista nuorten kanssa työskenteleville ja tehostaa yhteistyötä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa. Kampanjamainonta on kohdistettu pääasiassa 16-30-vuotiaille nuorille.

Tutkimuksessa selvitetään, miten kampanja on tavoittanut sen kohderyhmät ja onko kampanja heijastunut kuntoutuksen hakijamääriin.

Toteutusaika: 1.4. – 31.12.2016

Yhteistyötahot: Kelan kuntoutusryhmä.

Lisätietoja: Jenna Mäkinen, puh. 020 634 1966, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lasten käyttäytymisen ja mielenterveyden häiriöt

Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin on arvioitu heikentyneen 2000-luvulla. Tutkimuksessa on selvitetty, miltä tilanne näyttää Kelan lasten hoitotukia ja psyykelääkkeiden käyttöä koskevien rekisteritietojen perusteella vuosina 2000–2007. Tutkimuksesta on ilmestynyt kaksi artikkelia Suomen Lääkärilehdessä, artikkeli Kelan Perhepiirissä-kirjassa ja artikkeli European Journal of Psychiatry -lehdessä. Rekisteriseuranta tullaan uusimaan lähivuosina soveltuvin osin.

Yhteistyötahot: Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto sekä Turun yliopisto.

Lisätietoja: Ilona Autti-Rämö, puh. 020 634 1910, etunimi.sukunimi@kela.fi

Monimuotoisen neuropsykiatrisen perhekuntoutuksen arviointitutkimus

Kansaneläkelaitos (Kela) vastaa osaltaan lapsiperheiden hyvinvoinnista täydentämällä julkisen terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Lasten ja nuorten (5–15-vuotiaat) mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden kohdalla Kelan tehtävänä on painottaa monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämistä ja tutkimusta.

Vuosien 2010–2018 välisenä aikana Kelassa on käynnissä monimuotoisen perhekuntoutuksen (LAKU) ja perhekuntoutuksen etämallin (Etä-LAKU) kehittämishankkeet. Monimuotoinen kuntoutustyö on tarkoitettu perheille, joissa 5–12-vuotiaalla lapsella on todettu neuropsykiatrinen häiriö ja mahdollisesti muita samanaikaisia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä.

Perhekuntoutuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä arjen sujumista kotona, päiväkodissa, koulussa ja kaveripiirissä ikä- ja kohderyhmälle soveltuvien menetelmien avulla. Perhekohtaisena tavoitteena on lapsen vanhempien voimavarojen vahvistaminen ja perheenjäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen perheterapeuttisten menetelmien avulla. Perhekuntoutusprosessi kestää 1–2 vuotta.

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida monimuotoisen perhekuntoutuksen hyväksyttävyyttä ja soveltuvuutta kohderyhmälle, ja perhekuntoutuksen vaikutuksia lapsen ja vanhempien hyvinvointiin. Tutkimus on rekisteröity julkiseen tutkimusrekisteriin. Tutkimuksesta valmistuu loppuraportti Kelan tutkimusosaston julkaisusarjaan syksyllä 2018. Tutkimustuloksia tullaan lisäksi raportoimaan lääketieteellisissä, sosiaalilääketieteellisissä ja hoitotieteellisissä kotimaisissa ja kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa.

Yhteistyötahot: Kelan kuntoutusryhmä, VSSHP/TYKS, Turun yliopisto

Lisätietoja: Miika Vuori, puh. 020 634 1500, etunimi.sukunimi@kela.fi

Nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuudet

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytössä tapahtuneesta kehityksestä, nuorten ammatillisen kuntoutuksen etuuksista ja etuuksia koskevista muutoksista. Lisäksi tarkastelussa ovat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väylät ja sairausperusteisia etuuksia hakeneiden/saaneiden nuorten myöhempi tilanne ja taustatekijät.

Toteutusaika 1.9.2013–31.12.2019.

Lisätietoja: Karoliina Koskenvuo, puh. 020 6341355, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan Oma Väylä –kuntoutus neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien nuorten aikuisten opiskelu- ja työelämävalmiuksien tukena

Kela käynnisti vuonna 2015 Oma väylä -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää ryhmä- ja yksilökuntoutusmalli nuorille aikuisille, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä. Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset (18-38 -vuotiaat), joilla on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD).

Oma Väylä –kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa ja kehittää neuropsykiatrisesta häiriöstä kärsivän nuoren aikuisen opiskeluvalmiuksia, työelämätaitoja sekä arjenhallinnan taitoja. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan muun muassa arjen toimintaympäristöissä, kuten kodissa, koulussa ja työpaikalla. Kuntoutus kestää 1,5 vuotta ja se toteutetaan moniammatillisessa työryhmässä, johon kuuluu myös erityistyöntekijänä toimiva työvalmentaja ja työelämän asiantuntija. Hanke tukee osaltaan nuorten yhteiskuntatakuuta, jossa tavoitteena on edistää nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista sekä estää syrjäytymistä tai työttömyyden pitkittymistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa yhdessä Kelan tutkimuksen kanssa hankkeeseen liittyvän arviointitutkimuksen. Tutkimus toteutetaan kehittämisen ja vaikuttavuuden näkökulmista. Kehittämisen kannalta tutkimustietoa kerätään kuntoutukseen hakeutumisprosessista, ryhmämuotoisen kuntoutuksen toteutumisesta, kuntoutuksen integroitumisesta arkeen ja kuntoutujien motivoinnista. Menetelminä käytetään havainnointia ja muita  laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tietoa  kuntoutusmallin  vaikuttavuudesta ja sidosryhmäyhteistyön onnistumisesta kerätään  kyselyjen ja haastattelujen avulla kuntoutujilta, palveluntuottajilta ja sidosryhmiltä.

Tutkimushanke ajoittuu vuosille 2015–2018 ja sen tuloksia julkaistaan kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa.

Lisätietoja Kelassa: Annamari Tuulio-Henriksson, puh. 020 634 1877, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää

Kelan kuntoutuspsykoterapian toteutuminen vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen

Vuoden 2011 alusta Kelan kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuu muuttui harkinnanvaraisesta lakisääteiseksi, mikä tarkoittaa sitä, etteivät budjettivuoteen sidotut määrärahat enää rajoita palvelun piiriin otettavien uusien kuntoutujien määrää. Kuntoutuspsykoterapian saamisen kriteerit ovat paljolti aiemman käytännön kaltaiset. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme kuntoutuspsykoterapiaa lakimuutoksen jälkeen vuonna 2011 ja 2012 hakeneita ja sitä saaneita sekä vertaamme lakimuutoksen jälkeistä tilannetta muutosta edeltäneeseen aikaan. Tarkastelemme rekisteritietoon perustuen onko psykoterapian lisääntyminen lakimuutoksen jälkeen muuttanut kuntoutujien demografisten tekijöiden, ammattialan, diagnoosien, psyykenlääkkeiden käytön, sairauspäivärahapäivien jakaumia verrattuna lakimuutosta edeltäneeseen aikaan.  Tutkimuksemme tavoitteena on myös selvittää lakiperusteista psykoterapiaa saaneiden työmarkkina-aktiivisuutta ennen kuntoutuksen alkua, sen alkaessa ja päättyessä sekä kahden vuoden seurannassa. Tarkastelemme myös eri pituisen kuntoutuspsykoterapian toteutumista sekä kuntoutuspsykoterapiassa tehtyjä hylky- ja myöntöpäätöksiä.

Tutkimushanke sijoittuu vuosille 2016-2017 ja sen tuloksia julkaistaan kotimaisissa ja kansainvälissä julkaisuissa.

Lisätietoja: Annamari Tuulio-Henriksson, puh. 040 5629396, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kognitiivinen kuntoutusmalli skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneiden toimintakykyä tukemassa:  Tiedonvirtaa-hanke

Kognitiivinen kuntoutus on neuropsykologiaan perustuvaa tavoitteellista, systemaattista ja tarkoituksenmukaista kuntoutusta, joka perustuu toisaalta tietoon potilaan aivojen toimintahäiriöiden vaikutuksesta käyttäytymiseen ja toisaalta tietoon aivojen muovautuvuudesta kuntoutuksen avulla. Puutteelliset resurssit ovat rajoittaneet mahdollisuuksia tarjota tätä kuntoutusmuotoa psykiatrisille potilaille, vaikka se voisi tutkimustiedon perusteella olla heille hyödyllistä. Tiedonvirtaa-hankkeessa kehitetään skitsofreniaryhmän ensipsykoosiin sairastuneille 18-35-vuotiaille kognitiivisen kuntoutuksen malli, joka  täydentää julkisen terveydenhuollon tarjoamia kognitiivisen kuntoutuksen palveluja.  Tarkoituksena on tukea osaltaan palvelujärjestelmän kehittämistä ja erityisesti neuropsykologisen osaamisen resurssien jakamista siten, että palveluja voisi olla tarjolla valtakunnallisella tasolla.

Tiedonvirtaa-kuntoutusmallin avulla pyritään kohentamaan kognitiivista toimintakykyä ja ehkäisemään psykoosin puhkeamiseen liittyneen kognitiivisen toimintakyvyn laskun psykososiaalisia vaikutuksia. Hankkeseen liittyvän arviointitutkimuksen tavoitteena on tutkia, onko ensipsykoosipotilaiden saama vuoden kestävä yksilöllinen kognitiivinen kuntoutusmalli edistänyt potilaiden kognitiivista ja psykososiaalista toimintakykyä ja lisännyt heidän mahdollisuuksiaan oman kouluttautumis- ja työllistymispolun suunnittelussa. Kuntoutujia verrataan tavanomaista terveydenhuollon hoitoa saaviin, iän ja sukupuolen mukaan kaltaistettuihin skitsofreniaryhmän ensipsykoosipotilaisiin, jotka eivät osallistu Tiedonvirtaa-kuntoutukseen.

Tutkimushanke sijoittuu vuosille 2016-2020  ja sen tuloksia julkaistaan kotimaisissa ja kansainvälissä julkaisuissa.

Lisätietoja: Annamari Tuulio-Henriksson, puh. 040 5629396, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää

Intensiivinen aivovammakuntoutus – hyödyt ja soveltuvuus Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi

Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Kelan järjestämän intensiivisen aivovammakuntoutuksen hyötyjä ja soveltuvuutta Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi tulevaisuudessa. Intensiiviset kuntoutuskurssit on suunnattu traumaattisen aivovamman saaneille aikuisille ja niiden päätavoitteena on kuntoutujan toiminta- ja työkyvyn paraneminen ja ylläpitäminen.

Tutkimuksessa luodaan kokonaiskäsitys traumaattisten aivovammojen kuntoutusmalleista ja kuntoutuksen toteuttamisesta Suomessa sekä arvioidaan intensiivisten kuntoutuskurssien hyötyjä kursseille osallistuneiden ja aivovammakuntoutuksen ammattilaisten näkökulmasta.

Toteutusaika: 1.9. – 30.4.2017.

Yhteistyötahot: Kelan kuntoutuspalveluiden ryhmä.

Lisätietoja: Anna-Marie Paavonen, puh. 050 324 9792, etunimi.sukunimi@kela.fi

KELAN PALVELUT JA TOIMINTA SEKÄ SOSIAALITURVAN TOIMEENPANO

Kansalaisten näkemykset Kelasta, Kelan etuuksista ja niiden toimeenpanosta

Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisten käsityksiä Kelasta, Kelan etuuksista ja niiden toimeenpanosta. Kelan toiminnan kuvaa ja kehittämistarpeita hahmotetaan sekä Kelan julkisen kuvan että asiakastyytyväisyyden kannalta. Tutkimus on jatkoa vuosina 2000, 2002–2005 ja 2008–2014 suoritetuille kansalaiskyselyille ja siksi siinä voidaan tarkastella myös ajallista muutosta.
Tutkimusaineisto kerätään puhelinhaastatteluina. Haastatteluja tehdään yhteensä 1000. Haastatellut edustavat Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Yhteistyötaho: TNS Gallup Oy.

Lisätietoja: Hannu Mattila, puh. 020 634 1956, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kyselytutkimus Kelan etuuksista ja niiden toimeenpanosta

Tutkimuksessa selvitetään Kelan etuuspäätöksen saaneiden asiakkaiden kokemuksia ja toiveita Kelan etuuksien toimeenpanosta ja toimeenpanon kehittämisestä. Aineisto kerätään kyselylomakkeilla, jotka lähetetään yli 3 000 henkilölle, jotka ovat saaneet juuri ennen kyselyä etuuspäätöksen Kelasta.

Tutkimuksessa selvitetään myös asiakkaiden mielipiteitä Kelan myöntämistä sosiaaliturvaetuuksista, asiakkaiden asiointitavoista ja -toiveista sekä Kelan imagosta.

Lisätietoja: Markku Laatu, puh. 020 634 1945, etunimi.sukunimi@kela.fi

Toimihenkilökysely Kela-barometri

Kyselyllä selvitetään henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista ja työyhteisön toiminnasta. Barometrin tulokset kertovat työhyvinvoinnin kehittymisestä sekä koko Kelassa että sen eri yksiköissä. Tietoa käytetään henkilöstöjohtamisen välineenä ja siten oman toiminnan kehittämisessä.

Lisätietoja: Piia Bogdanoff, puh. 050 551 7148, etunimi.sukunimi@kela.fi ja Minna Ylikännö, puh. 050 313 8712, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan ja kuntien toimeentulotuen palveluyhteistyö

Keskustelu perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan nousi vuoden 2013 aikana politiikan asialistoille. Tuolloin käynnistyi myös Kelan ja Vantaan sosiaalitoimen palveluyhteistyökokeilu. Hallituksen kehysriihessä maaliskuussa 2014 tehtiin päätös tuen siirtämisestä vuoden 2017 alusta lukien Kelan hoidettavaksi.

Selvitämme eri tahojen näkemyksiä käynnissä olevasta kokeilusta ja perustoimeentulotuen siirtosuunnitelmista. Kohderyhminä haastatteluissa ja kyselyissä ovat Kelan ja kuntien sosiaalitoimen johto, työntekijät, kansalaiset, asiakkaat sekä asiakkaiden oikeusturvasta huolehtivat viranomaiset.

Käynnissä olevat osatutkimukset:

  • Vantaan kaupungin ja Kelan palveluyhteistyökokeilua koskeva asiakastutkimus
    Lisätietoja: Markku Laatu, 020 63 41945, etunimi.sukunimi@kela.fi ja Hanna-Mari Heinonen, 020 63 41966, etunimi.sukunimi@kela.fi (virkavapaalla 10.1.2014 alkaen)
  • Vantaan kaupungin ja Kelan palveluyhteistyökokeilua koskeva henkilöstötutkimus
  • Kysely kuntien sosiaalitoimen ja Kelan vakuutuspiirien johtajille (Sosiaalibarometri 2014)
    Lisätietoja: Tyyne Hakkarainen (Soste), 050 574 2544 ja Anne Eronen (Soste), 040 6789 441, etunimi.sukunimi@soste.fi.
  • Kysely kansalaisille
    Lisätietoja: Mikko Niemelä, 040 706 2750, etunimi.sukunimi@kela.fi
  • Kysely toimeentulotukiasiakkaiden oikeusturvasta huolehtiville viranomaisille
    Lisätietoja: Markku Laatu, 020 63 41945, etunimi.sukunimi@kela.fi
  • Toimeentulotuen eri lajit – päällekkäisyys, yhteneväisyydet ja erot
    Lisätietoja: Elina Ahola, 020 63 41879, etunimi.sukunimi@kela.fi

Maahanmuuttajien asiointiprosessit

Perusturvan varassa elävillä työttömillä sosiaaliturvan toimeenpano on toteutettu monen eri viraston kesken: Työ- ja elinkeinotoimisto vastaanottaa työttömyysilmoituksen, Kelasta haetaan työttömyysetuutta ja kuntien sosiaalitoimistosta haetaan usein vielä toimeentulotukea. Maahanmuuttajille asiointi tuottaa usein kantaväestöä enemmän vaikeuksia kieliongelmien ja vieraan järjestelmän takia. Erityisesti maahanmuuttajilla, jotka ovat vastikään muuttaneet Suomeen, on todetusti vaikeuksia toimia suomalaisessa viranomaisverkostossa.

Tutkimuksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudulla asuvien perusturvan varassa elävien työttömien asiakasprosesseja eri virastojen välillä. Prosessien tutkimiseen käytetään ensimmäistä kertaa eri viranomaisten asiointirekistereitä. Rekisteritutkimusta täydennetään viranomaishaastatteluin. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota maahanmuuttajien asiointiprosessien kulkuun suhteessa kantaväestön asiointiprosesseihin. Tutkimuksen tavoitteena on paikantaa ongelmakohtia työttömien, erityisesti maahanmuuttajien, sosiaaliturvan toimeenpanossa ja tuottaa tutkimukseen perustuvia parannusehdotuksia.

Yhteistyötahot: Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätietoja: Jussi Tervola 020 63 41874, etunimi.sukunimi@kela.fi

SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄ

Muuttuva Salo (2013–2023) -tutkimus

Salossa on lyhyessä ajassa tapahtunut voimakas elinkeinorakenteen muutos, kun Nokia Oyj sulki matkapuhelintehtaan paikkakunnalla. Muuttuva Salo 2013–2023 -tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia laajamittaisella rakennemuutoksella on yksilöiden ja alueen hyvinvointiin. Tutkimuksessa kerätään kyselyllä tietoa salolaisten työttömyydestä, toimeentulosta, hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisäksi selvitetään alueen taloudellista kehitystä ja Saloon kohdennettujen tukitoimien vaikuttavuutta sekä seurataan julkisen palvelutarjonnan muutoksia kymmenen vuoden ajan (2013–2023).

Ensimmäisiä tutkimustuloksia raportoidaan syksyllä 2013. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Kelan tutkimusosaston ja Turun yliopiston kanssa. Hankkeen verkkosivut (Turun yliopisto).

Lisätietoja: Sari Kehusmaa puh. 020 634 2866, etunimi.sukunimi@kela.fi ja Minna Ylikännö, puh. (02) 333 8896, etunimi.sukunimi@utu.fi

- SAIRAUSVAKUUTUSJÄRJESTELMÄ

Kelan etuudet sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Hankkeessa selvitetään Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon, julkisen (kunnallisen) terveydenhuollon ja työterveyshuollon sekä sosiaalipalveluiden ja -etuuksien yhteensovittamista Oulun alueella. Käytössä olevan, Oulussa vuonna 2013 asuneet ja heidän palvelukäyttönsä kattavan rekisteriaineiston avulla saadaan laaja näkökulma terveydenhuollon eri sektoreiden sekä julkisten sosiaalipalveluiden ja -etuuksien kokonaiskäytöstä ja kustannuksista. Hanke jakautuu useaan osahankkeeseen.

Yhteistyötahot: Oulun kaupunki, työterveyshuollon palveluntuottajat, NHG

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

Matkat

Hankkeessa tarkastellaan sairausvakuutuksen matkakorvauksia niin rekisteripohjaisesti kuin laadullisesta näkökulmasta. Rekisteritutkimuksessa Kelan rekisteritietoihin yhdistetään THL:n rekisteritietoja sairaanhoidon palvelujen käytöstä, ja pyritään tarkastelemaan matkakorvausten kohdentumista sairauksittain. Laadullisessa osatutkimuksessa haastatellaan matkakorvausten käyttäjiä ja pyritään saamaan tietoa käyttäjien kokemuksista matkakorvausten käytöstä ja mm. avun tarpeesta sairaanhoitoon liittyvillä matkoilla. Hanke toteutetaan vuosina 2014–2016.

Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto

Lisätietoja: Päivi Tillman, puh. 020 634 1927, etunimi.sukunimi@kela.fi

- TOIMEENTULOJÄRJESTELMÄ

Kestävä hyvinvointi

"Kestävä hyvinvointi" on tulevaisuutta luotaava tutkimushanke, jonka tavoitteena on hahmottaa sellaisia sosiaalipoliittisia ajatustapoja, malleja ja käytäntöjä, jotka vastaisivat nykyistä paremmin kestävän kehityksen vaatimuksia. Projekti perustuu ajatukseen hyvinvoinnin moniulotteisuudesta, hyvinvoinnin ulottuvuuksien keskinäisestä riippuvuudesta sekä kaiken hyvinvointia tavoittelevan toiminnan asettamisesta ekologisen kestävyyden rajoihin. Hanke koostuu useista artikkeleista sekä kirjatrilogiasta.

Tähän asti hankkeessa on julkaistu:

  • Helne, Tuula (2009) Toisen sosiaalipolitiikan mahdollisuudesta. Janus 17 (3).
  • Helne, Tuula (2010) Ilmasto muuttuu, muuttuuko ihminen? – Näkökulmia ilmaston lämpenemisen ja ajatusilmastomme yhteyksiin. Julkaisussa Marjatta Bardy & Sanna Parrukoski (toim.) Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa? Keskustelunavauksia tulevaisuusvaliokunnalle. Helsinki: THL.
  • Helne, Tuula & Hirvilammi, Tuuli & Laatu, Markku (2011) Sosiaalipolitiikka – altavastaajasta planeetan pelastajaksi? Julkaisussa Elina Palola & Vappu Karjalainen (toim.) Sosiaalipolitiikka – hukassa vai uuden jäljillä? Helsinki: THL.
  • Helne, Tuula & Hirvilammi, Tuuli & Laatu, Markku (2012) Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.
  • Helne, Tuula & Silvasti, Tiina (toim.) (2012) Yhteyksien kirja. Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.
  • Laatu, Markku & Hirvilammi, Tuuli & Helne, Tuula (2012) Se pyörii sittenkin! Kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hyvinvoinnin kehää. Julkaisussa Alaja Antti (toim.) Kriisikierteestä hyvään kehään. Helsinki: Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja 4/2012.
  • Salonen, Arto O. & Helne, Tuula (2012) Vegetarian Diets: A Way Towards a Sustainable Society. Journal of Sustainable Development 5 (6).
  • Helne, Tuula & Hirvilammi, Tuuli & Alhanen, Kai (2014) Kriisi-istunto: Dialogi ekologiseen hyvinvointivaltioon siirtymisestä. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.
  • Hirvilammi, Tuuli & Helne, Tuula (2014) Changing Paradigms: A Sketch for Sustainable Wellbeing and Ecosocial Policy. Sustainability 6 (4).
  • Helne, Tuula (2014) Kasvukipuilua − kohti sosiaalipolitiikan, ympäristön ja talouden uutta arvojärjestystä. Hyvinvointikatsaus 2/2014.
  • Helne, Tuula (2014) Ei kahta ilman kolmatta: Hyvinvointi, talous ja luonto. Julkaisussa Riitta Särkelä, Aki Siltaniemi, Päivi Rouvinen-Wilenius, Heikki Parviainen & Eija Ahola (toim.) Hyvinvointitalous. Soste: Helsinki.
  • Helne, Tuula & Hirvilammi, Tuuli (2015) Wellbeing and Sustainability: A Relational Approach. Sustainable Development 23.
  • Helne, Tuula (2016) Vakuutus kasvugeneraattorina: päästötöntä edistystä? Janus 24 (2).
  • Helne, Tuula & Salonen, Arto O. (2016) Ecosocial food policy: improving human, animal and planetary wellbeing. Sustainability: Science, Practice, & Policy 12 (2).  
  • Helne, Tuula & Hirvilammi, Tuuli (2017) The relational conception of wellbeing as a catalyst for the ecosocial transition. Julkaisussa Aila-Leena Matthies ja Kati Närhi (toim.)The Ecosocial Transition of Societies. The Contribution of Social Work and Social Policy. London: Routledge.

Lisätietoja: Tuula Helne, puh. 020 634 1582, etunimi.sukunimi@kela.fi

Mikrosimulointi

Mikrosimuloinnissa jäljitellään eli simuloidaan lainsäädännön vaikutuksia kotitalouksien saamiin etuuksiin ja maksamiin veroihin. Mikrosimulointi on hyödyllinen menetelmä niin lainsäädännön suunnittelussa kuin sosiaaliturva- tai verotutkimuksessakin. Sen avulla voidaan mm. tarkastella sosiaaliturvalainsäädännön pitkän aikavälin kehitystä sekä kokeilla hypoteettisten lakimuutosten vaikutuksia kotitalouksien tuloihin.

Tutkimusosasto osallistuu Tilastokeskuksen hallinnoiman uuden SISU-simulointimallin kehittämiseen ja päivittämiseen ja käyttää sitä hyväksi tutkimuksissa ja selvityksissä sekä omien sovellutusten kehittämisessä. Aikaisemmin käyttöönotetun JUTTA-mallin päivittämistä jatketaan esimerkkilaskelmien tarpeisiin.

Yhteistyötahoja: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö,  THL, VATT, Palkansaajien tutkimuslaitos, Eduskunnan tietopalvelu.

Lisätietoja: Pertti Honkanen, puh. 020 634 1467, etunimi.sukunimi@kela.fi

Viimeksi muokattu 16.1.2017
Sivu päivitetty 10.2.2014