Käynnissä olevat tutkimukset

Kelassa tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa sosiaaliturvan kehittämistä ja toimeenpanoa varten. Pääpaino on kansallista kehittämistä tukevassa tutkimustyössä, jonka lisäksi tärkeänä tehtävänä on tiedon hankinta ja levittäminen muissa maissa tehdyistä sosiaaliturvauudistuksista, ks. lisätietoja tutkimusohjelmasta.

Kelassa tehtävän tutkimuksen aihealueita ovat Kelan hoitama toimeentuloturvajärjestelmä, Kelan oma toiminta, terveysturva ja kuntoutus. Seuraavassa on esitelty lyhyesti keskeisimmät tutkimushankkeemme aihepiireittäin:

Perhe-etuudet

Opiskelu

Työmarkkinat ja toimeentuloturva

Yksityiset lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut

Lääkkeet

Sairauspäivärahat

Kuntoutus ja työkyky

Vammaisetuudet

Kelan palvelut ja toiminta sekä sosiaaliturvan toimeenpano

Sosiaaliturvajärjestelmä

Sairausvakuutusjärjestelmä

Toimeentulojärjestelmä

PERHE-ETUUDET

Lapsiperhehanke

Hankkeessa tarkastellaan 2000-luvulla synnyttäneitä äitejä ja heidän perheitään eri näkökulmista. Tutkimusaineiston rungon muodostaa 60 prosenttia vuosina 1999–2009 synnyttäneistä äideistä.  Aineiston tietosisältö koostuu Kelan etuuksista, etuusjaksoista sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta saaduista taustatiedoista. Vuositasolla otoksessa on noin 33 000 äitiä.

Äideille on etsitty Kelan ja Tilastokeskuksen rekistereiden perusteella avio- ja avopuolisot ja näistä on saatavana samat tiedot kuin äideistäkin. Edustavaa otosta hyödynnetään sekä poikkileikkaus- että pitkittäisasetelmissa.  Pisimpään samoja lapsiperheitä voi seurata 10–11 vuotta.

Tutkimushankkeen tavoitteena on 1) tuottaa tietoa perhevapaisiin tehtyjen reformien yhteyksistä perhevapaiden jakamiseen vanhempien kesken sekä äitien ja isien työmarkkina-asemiin, 2) tuottaa tarkempaa tietoa erityisesti sellaisista lapsiperheistä, joiden tutkiminen on aikaisemmin jäänyt vähäiseksi tai ollut käytännössä mahdotonta aineistojen pienuuden takia sekä 3) tarkastella, miten yritysten taustaominaisuudet selittävät perhevapaiden käyttöä ja palkallisten vapaiden kohdentumista.

Alkuvuodesta 2013 valmistuivat seuraavat osaselvitykset:

Keväällä 2013 käynnistyivät seuraavat osatutkimukset:

  • Aalto, Aino-Maija ja Hämäläinen, Ulla: Vaikuttiko vuoden 2005 päivärahamuutos synnytysväleihin?
  • Ahola, Elina: Toimeentulotuen saaminen pienten lasten perheissä.
  • Ahola, Elina: Elatustuki ja perinnässä oleva elatusapu yksinhuoltajien näkökulmasta vuosina 2009–2011.
  • Airio, Ilpo: Yksinhuoltajuus, av(i)oero ja toimeentuloriskit 2000-luvun Suomessa
  • Haataja, Anita ja Juutilainen, Vesa-Pekka: Pienten lasten hoitopolut kotoa kouluun/ Kauanko lapsia hoidetaan kotona?
  • Haataja, Anita: Palkalliset vanhempainvapaat - onko työnantajalla merkitystä?
  • Hiilamo, Heikki ja Ahola, Elina: Vammainen lapsi perheessä
  • Honkanen, Pertti: Työllisyys, työttömyys ja toimeentulo pikkulasten perheissä 2000-luvulla
  • Tervola, Jussi: Tavoittavatko isät perhevapaat maahanmuuttajaperheissä?
  • Saarikallio-Torp, Miia: Perhevapaavalinnat monikkoperheissä
  • Valaste, Maria: Kotihoidontuen vaihtoehdot ja vaikutukset päivähoitopalvelujen kysyntään ja vanhempien työmarkkina-asemaan.

Yhteistyötahot: Tilastokeskus ja Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto sekä IT-osasto.

Lisätietoja: Anita Haataja, puh. 020 634 1942 tai 050 583 8594, etunimi.sukunimi@kela.fi

OPISKELU

Opintolainavähennysten ensivaiheen arviointi

Vuonna 2005 otettiin käyttöön opintolainavähennys, jonka ajateltiin kannustavan opiskelijoita hyödyntämään opintolainaa osana opintojen aikaisen toimeentulon rahoitusta. Taustalla oli ajatus, että opiskelijat vähentäisivät lukuvuoden aikaista työssäkäyntiä, mikä puolestaan nopeuttaisi tutkintoon valmistumista.

Hankkeessa tarkastellaan vuonna 2005 käyttöön otetun opintolainavähennyksen vaikutusta opintolainan käyttöön, opintojen etenemiseen ja tutkintoon valmistumiseen. Erityisen mielenkiinnon kohteena on, onko opintolainavähennys vaikuttanut odotetulla tavalla opintojen kestoon.  Lakimuutoksen vaikutusten arviointi suhdannetilanteen vaihdellessa voimakkaasti on haastavaa. Suhdannevaikutus pyritään puhdistamaan huolellisella ennen-jälkeen tutkimusasetelmalla.

Lisätietoja: Ulla Hämäläinen, puh. 020 634 1905, etunimi.sukunimi@kela.fi

TYÖMARKKINAT JA TOIMEENTULOTURVA

Työmarkkinat, sosiaaliturva ja tulonjako

Tutkimuksessa selvitetään, mitä yksilön tuloille tapahtuu eri EU-maissa, kun siirrytään työmarkkina-asemasta toiseen. Mitä esimerkiksi tapahtuu tuloille, kun siirrytään eläkkeelle, ja kuinka hyvin saavutetut eläkeoikeudet on indeksoitu seuraamaan yleistä tulotason kasvua? Lisäksi tutkitaan, mitä tapahtuu tuloille, kun ihminen jää työttömäksi, sairastuu, saa lapsen tai palaa takaisin työmarkkinoille esimerkiksi työttömyyden tai lapsen saamisen jälkeen. Tarkastelun kohteena on myös se, millaisia kannustimia eri maiden sosiaaliturvajärjestelmiin on rakennettu. Aineistona käytetään European Community Household Panel -pitkittäistiedostoja, joissa samoja yksilöitä on seurattu ajanjaksolla 1994–2000. Aineistoa täydennetään 2000-luvun osalta EU-Silc -tiedoilla.

Projektissa on julkaistu yksi kansainvälinen artikkeli. Vuoden 2011 aikana valmistui kaksi artikkelia ja kirjan käsikirjoitus (julkaisusopimus Policy Press). Yhteistyötahot: Syd dansk universitet, Odense ja Stockholms universitet.

Lisätietoja: Olli Kangas, puh. 020 634 1935, etunimi.sukunimi@kela.fi

Aktivointitoimenpiteet ja perusturva

Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen koordinoimassa tutkimushankkeessa selvitetään suomalaiseen perusturvajärjestelmään sovellettujen aktivointitoimenpiteiden vaikutuksia. Kelan tutkimusosasto osallistuu hankkeen niihin osiin, joissa tarkastellaan nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin kohdistuneiden aktivointitoimenpiteiden vaikutuksia. Nuorten osalta tarkastellaan vuoden 1996 työmarkkinatukiuudistuksen pitkän aikavälin vaikutuksia yksilön koulutus- ja työuralla. Pitkäaikaistyöttömien osalta tutkitaan työmarkkinatukiuudistuksen vaikutuksia työllistymiseen. Aineistoina käytetään sekä olemassa olevia rekisteri- että haastatteluaineistoja.

Yhteistyötahot: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus, Suomen Akatemia

Lisätietoja: Ulla Hämäläinen, puh. 020 634 1905, etunimi.sukunimi@kela.fi (nuoret) ja Minna Ylikännö, puh. 020 634 2803, etunimi.sukunimi@kela.fi (pitkäaikaistyöttömät)

Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus

Paltamossa on meneillään työllistämismallin kokeilu, jossa työvoimatoimiston, työnhakuklubin ja työvoimatoimiston toiminnalla pyritään työllistämään kaikki työnhakijat. Kokeilun piiriin tulevat työttömät eivät enää saa työttömyyspäivärahaa, asumistukea tai toimeentulotukea, vaan heille maksetaan palkkaa työllistymisen ajalta.

Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus on useiden yhteistyötahojen välinen monitieteinen hanke. Taloudellisia vaikutuksia tarkasteleva osatutkimus arvioi  työllistämismallin vaikutuksia niin kunta- kuin yksilötasolla. Menetelmänä on ns. kaltaistaminen. Vertailuryhmä kunta-analyysissä valitaan Paltamoa mahdollisimman hyvin vastaavat kunnat, jotka saavat suurimman painon.

Yhteistyötahot: THL, VATT, Lapin yliopisto ja Kuntoutussäätiö.

Lisätietoja: Ulla Hämäläinen, puh. 020 634 1905, etunimi.sukunimi@kela.fi

Perusturvan aukot ja perusturvan suhde toimeentulotukeen

Huomattava osa niin sanottujen syyperusteisten etuuksien (esim. työmarkkinatuki ja sairauspäiväraha) saajista on myös asumistuen saajia. Muun muassa asumistuen 20 prosentin omavastuu sekä syyperusteisten etuuksien verollisuus aiheuttavat pysyvää tarvetta turvautua toimeentulotukeen.

Tutkimushankkeessa tutkitaan, mistä syystä toimeentulotukea haetaan. Tutkimuskysymyksiä ovat muun muassa: Mikä on asumismenojen osuus toimeentulotuen tarpeessa? Missä määrin yksinomaan terveydenhoitomenot (lääkäripalkkiot, lääkekulut, hammashoito) synnyttävät toimeentulotuen tarvetta? Mikä rooli on sanktioalennuksilla ja työmarkkinatuen lakkauttamisella? Miten perusturva vaikuttaa päivähoidon valintoihin?

Tutkimuksessa hyödynnetään Helsingin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmää ja Kelan etuusrekistereitä. Aineistoa analysoidaan ja raporttia kirjoitetaan vuosien 2011–2012 aikana. Raportit valmistuvat vuoden 2012 aikana.

Lisätietoja: Heikki Hiilamo, puh. 020 634 1889, etunimi.sukunimi@kela.fi

Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö

Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttöä suhteessa kantaväestöön. Tarkoituksena on tuottaa yleiskatsaus maahanmuuttajien saamista Kelan etuuksista toimeentulon sekä työmarkkinoille osallistumisen näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat Kelan etuuksista työttömyyspäivärahat, asumistuki, opintotuki sekä perhe-etuudet ja eläke-etuudet soveltuvin osin. Tutkimus perustuu Kelan etuuksien poikkileikkaustarkasteluun 2000-luvun alussa ja lopussa. Tutkimusjulkaisu ilmestyy vuoden 2014 aikana.

Lisätietoja: Jussi Tervola, puh. 020 634 1874, etunimi.sukunimi@kela.fi

YKSITYISET LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT

Uudet toimintamallit hammashoidossa

Tutkimushanke koostuu kolmesta osahankkeesta, joista ensimmäisessä arvioidaan yksityisen ja kunnallisen hammashoidon kumppanuushankkeen tuloksia. Tutkimuksessa seurataan yksityissektorin potilaiden palvelujen käyttöä sekä heille tehtyjä toimenpiteitä ja niiden kustannuksia. Kumppanuushankkeen potilaiden hoitotoimenpiteitä ja niiden kustannuksia verrataan yksityissektorin muiden potilaiden hoitotoimenpiteisiin ja käynteihin.

Toisen osatutkimuksen tavoitteena on arvioida erilaisten yritysten toimintaa hammashoidon markkinoilla ja miten muutokset markkinoilla vaikuttavat potilaille tehtyihin toimenpiteisiin, hoitokäytäntöihin ja käyttötiheyteen. Kolmannessa tutkimuksessa arvioidaan palvelusetelikokeilun vaikutuksia hammashoidon sairaanhoitokorvauksiin ja palveluntuottajien hinnoitteluun. Esimerkkinä on Helsinki.

Tutkimushankkeissa aineistona käytetään Kelan sairaanhoitokorvausrekisteriä 2008–2015 ja aineiston analysointiin soveltuvia tilastollisia menetelmiä.

Lisätietoja: Hennamari Mikkola, puh. 020 634 1890, etunimi.sukunimi@kela.fi ja Merja Komu, puh. 020 634 1959, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kela muuttuvassa terveyspalvelutuotannon toimintaympäristössä

Tutkimuksessa selvitetään viittä asiakokonaisuutta. Ensinnäkin tutkitaan, mikä merkitys lääkärinpalkkioiden, tutkimuksen ja hoidon sairausvakuutuskorvauksilla on yksityisen ja julkisen terveydenhuollon palvelujen käytössä ja toisaalta miten terveydenhuollon eri toimijoiden vaikuttajat näkevät sairausvakuutuksen roolin terveydenhuollon tulevissa rahoitusjärjestelyissä. Näiden ohella selvitetään, miten yksityisen sektorin lääkärinpalkkioiden, tutkimuksen ja hoidon hinnat vaihtelevat eri palveluntuottajien ja maan eri osien välillä sekä miten yksityisten terveyspalvelujen hinnat eroavat Suomen ja Viron välillä. Viidentenä kysymyksenä tarkastellaan, miten kilpailu on kehittynyt terveyspalvelumarkkinoilla vuosien 2004-2012 aikana.

Tutkimushankkeen aineistona käytetään avainhenkilöiden haastatteluja, Kelan sairaanhoitokorvausrekisteriä vuosilta 2004–2012 ja Virosta saatavia hintatietoja. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Lisätietoja: Jukka-Pekka Halonen, puh. 020 634 2886, etunimi.sukunimi@kela.fi

Hintatiedot verkkoon

Hankkeen tarkoituksena on muodostaa Kelan tilastotietokantaan eli Kelastoon tietopankki, joka sisältää kuntatason sekä useiden laajempien aluejaottelujen tiedot yksityislääkäreiden vastaanottopalkkioista sekä laboratorio- että röntgentutkimushinnoista vuositasolla. Tiedosto tulee sisältämään hintatiedot eniten käytetyistä lääkärien ja hammaslääkärien vastaanottokäynneistä (esim. kirurgia, sisätaudit), laboratoriotutkimuksista sekä toimenpiteistä (esim. yleisimmät kuvantamis- ja ultra-äänitutkimukset). Tiedoston tarkoituksena on olla avoin ja hintavertailun mahdollistava kansalaisten tietolähde. Palvelu avautui käyttäjille huhtikuussa 2012. Lue tiedote 2.4.2012.

Lisätietoja: Ulla Tuominen, puh. 020 634 1904, etunimi.sukunimi@kela.fi

Sairaanhoitokorvausten kohdentuminen tuloluokkiin

Mielenkiinto terveyspalvelujen kohdentumiseen tulotason mukaan on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt ja samalla myös menetelmiä taustatekijöiden erittelemiseksi on kehitetty. Tässä hankkeessa tarkastellaan Kelan sairaanhoitokorvausten, ensi vaiheessa erityisesti lääkärikäyntien kohdentumista tulonjaon otosaineistojen 1990–2010 perusteella. Hankkeessa kuvataan kohdentumista käyttäen konsentraatioindeksiä, ja pyritään analysoimaan sekä ulkoisten (mm. tulotason ja tuloerojen) että järjestelmäperäisten (omavastuiden) tekijöiden vaikutus konsentroitumiseen ja myös sen lisääntymiseen. Lisäksi pyritään määrittämään palvelun hintajousto tarkoituksena simuloida erilaisten omavastuuvaihtoehtojen vaikutusta palvelujen käyttöön, kustannuksiin ja kohdentumiseen.

Lisätietoja: Antero Ahonen, puh. 020 635 3276, etunimi.sukunimi@kela.fi

LÄÄKKEET

Reseptilääkekustannusten kasvuun vaikuttavat tekijät

Reseptilääkekustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti Suomessa viime vuosikymmeninä. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida lääkekustannusten nousua selittäviä tekijöitä lääkeryhmittäin vuosina 1998–2005. Analysoitaviin lääkeryhmiin kuuluvat alustavasti muun muassa masennus- ja psykoosilääkkeet, infektiolääkkeet ja tulehduskipulääkkeet. Lääkeryhmiä laajennetaan ja muutetaan ilmenevän tarpeen mukaan. Tutkimusaineisto kerätään Kelan reseptitiedostosta ja lääkärien erikoisalarekisteristä.

Tutkimus on käynnistynyt vuonna 2006. Artikkeleita julkaistaan tutkimuksen edetessä.

Yhteistyötahot: Kelan ATK-osasto.

Lisätietoja: Hanna Koskinen, 020 634 1902, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lääkekustannuksia hillitsevien toimenpiteiden vaikutukset lääkkeiden saatavuuteen Suomessa ja Uudessa-Seelannissa

Lääkepoliittiset toimenpiteet tähtäävät pääosin yhteiskunnan lääkemenojen kasvun hillitsemiseen samalla pyrkien takaamaan tarpeellisten lääkkeiden mahdollisimman oikeudenmukaisen saatavuuden potilaille. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia ja vertailla saatavuustavoitteen toteutumista kahdessa maassa: Suomessa ja Uudessa-Seelannissa. Saatavuutta kuvaavina muuttujina käytetään lääkevalikoimaa sekä lääkkeistä potilaalle koituvia kustannuksia. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti ikääntyneisiin henkilöihin.

Aineistoina käytetään rekistereitä ja haastatteluaineistoja, kuten apteekkien myyntirekisteriä, Kelan reseptitietokantaa ja Tilastokeskuksen kulutustutkimusaineistoa.

Lisätietoja: Katri Aaltonen puh. 020 634 1941, etunimi.sukunimi@kela.fi

Mikrobilääkkeiden käytön yhteys tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuuteen

Tutkimuksessa selvitetään mikrobilääkkeiden käytön yhteyttä tulehduksellisen suolistosairauden (IBD:n) ilmaantuvuuteen lapsilla käyttäen tapaus-verrokkiasetelmaa. Tutkimus perustuu Kelan hallinnoimiin rekisteritietoihin. Tutkimus ajoittuu vuosille 2010–2013.
Yhteistyötahot: Lasten ja nuorten sairaala (HUS), Turun yliopisto (Biostatiikka) ja Tampereen yliopisto (Terveystieteen laitos)

Lisätietoja: Lauri Virta, puh. 020 634 2858, etunimi.sukunimi@kela.fi

SAIRAUSPÄIVÄRAHAT

Leikkausta edeltäneet sairauspäivärahat

Tutkimuksessa tarkastellaan leikkaushoitoihin liittyviä Kelan maksamia sairauspäivärahoja. Rekisteritietoihin perustuvassa tutkimuksessa selvitetään muun muassa, kuinka monelle työikäiselle sairauspäivärahaa maksettiin ja kuinka paljon sitä maksettiin. Rekisteritietojen avulla on mahdollista tuottaa aikaisempaa tarkempaa ja koko maata koskevaa tietoa maksetuista sairauspäivärahoista. Lähdeaineistona ovat kaikki ne työikäiset, jotka saivat vuosina 2004–2009 ei-kiireellistä leikkaushoitoa.

Yhteistyötaho: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kelan IT-osasto.

Lisätietoja: Lauri Virta, puh. 020 634 2858, etunimi.sukunimi@kela.fi

KUNTOUTUS JA TYÖKYKY

MS-avokuntoutushanke – Kelan arviointitutkimus

Vuonna 2010 käynnistyneen vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillisen avokuntoushankkeen tarkoitus on kehittää kuntoutusta kiinteästi kuntoutujien arkeen kytkeytyväksi. Hankkeen palvelut toteuttaa Suomen MS-liitto Helsingin, Turun ja Kuopion alueilla.  Arviointitutkimuksessa arvioidaan kuntoutuksen vaikutuksia kuntoutujan arjessa selviytymiseen ja osallisuuteen. Lisäksi arvioidaan kokeiltavan avokuntoutuksen toimivuutta ja laatua.

Arviointitutkimuksen loppuraportti ilmestyy vuoden 2012 lopussa.
Yhteistyötahot: Gerocenter, MS-liitto

Lisätietoja: Anna-Liisa Salminen, puh. 020 634 1303, etunimi.sukunimi@kela.fi

Meikäläistä metsästämässä -hankkeen arviointitutkimus

Näkövammaisten Keskusliitto ry toteuttaa Meikäläistä metsästämässä -kehittämishankkeen, jossa toteutettavan kuntoutuksen tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien näkövammaisten nuorten itsenäinen hyvä elämä. Arviointitutkimuksessa arvioidaan, miten kuntoutus saavuttaa tavoitteensa eli vahvistuuko nuorten sosiaaliset ja itsenäisen elämän taidot sekä lisääntyykö heidän osallisuutensa heidän omaan elämäänsä. Lisäksi halutaan saada tietoa siitä, miten kuntoutusmallin toteutuksessa, toimivan alueverkoston löytämisessä ja aktivoimisessa onnistutaan.
Kuntoutus alkaa keväällä 2011. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kuntoutuksen päätyttyä keväällä 2012.

Yhteistyötahot: Näkövammaisten keskusliitto.

Lisätietoja: Anna-Liisa Salminen, puh. 020 634 1303, etunimi.sukunimi@kela.fi

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen arviointitutkimus

Hankkeessa pyritään yhteistyössä eri tahojen kanssa kehittämään työikäisten kuntoutusta vastaamaan työelämän muutoksiin. Arviointi kohdistuu viiteen eri kuntoutuskokeiluun. Kehittämiskohteita kokeiluissa ovat mm. kuntoutuksen avomuotoisuus, kuntoutustarpeen arvioinnin kehittäminen, kuntoutusjaksojen pituus ja jaksotus, uudenlainen työlähtöisyys, verkko-oppiminen sekä työterveyshuollon ja työpaikan vahvempi sitoutuminen kuntoutusprosessiin. Kuntoutujien yhteismäärä on noin 500. Arvioinnissa hyödynnetään monitahoarviointia. Aineiston keruussa käytetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä.

Hanke ajoittuu vuosille 2007–2013 ja siitä julkaistaan 1-2 teemaraporttia ja loppuraportti.

Yhteistyötahot: Kelan kuntoutusryhmä, osallistuvat kuntoutuslaitokset (Avire-Kuntoutus, ODL, Petrea, Peurunka ja Verve) ja heidän yhteistyökumppaninsa.

Lisätietoja: Katariina Hinkka, puh. 020 634 2810, etunimi.sukunimi@kela.fi

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen (TK2) arviointitutkimus

Arviointitutkimuksen kohteena on kuntoutusmalli, joka perustuu aiemmasta kehittämistyöstä saaduille tuloksille sekä kuntoutusta koskevalle tietämykselle. Mallia testataan ja kehitetään viiden kuntoutuspalveluntuottajan toimesta vuosina 2012-2014. Kuntoutusmalli kuvataan Kelan terveysosaston kuntoutusryhmän laatimassa hankesuunnitelmassa.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla työhönkuntoutuksen sisältöä ja laatua voidaan kehittää vastaamaan entistä paremmin työntekijöiden ja työpaikkojen tarpeita. Tutkimuksen tarkoitus on arvioida kuntoutuksen toteuttamista ja toimivuutta sekä sen vaikutuksia ja hyötyjä. Näitä asioita selvitetään kuntoutujan, työpaikan, työterveyshuollon sekä kuntoutuksen palvelutuottajan näkökulmista. Tutkimuksen suorittaa Kela yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Kuntoutussäätiön kanssa.

Arviointitutkimus noudattaa kehittämishankkeen toteuttamisen aikataulua, alkaen 2012 päättyen 2014. Se tuottaa tuloksistaan väli- ja loppuraportin sekä analyysin kuntoutuspalvelun käynnistymisestä hankkeen alkuvaiheessa. Väli- ja loppuraportit julkaistaan Kelan julkaisusarjoissa.

Lisätietoja: Riitta Seppänen-Järvelä, Kelan tutkimusosasto, puh. 020 63 41 908, etunimi.sukunimi@kela.fi.

Lasten käyttäytymisen ja mielenterveyden häiriöt

Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin on arvioitu heikentyneen 2000-luvulla. Tutkimuksessa on selvitetty, miltä tilanne näyttää Kelan lasten hoitotukia ja psyykelääkkeiden käyttöä koskevien rekisteritietojen perusteella vuosina 2000–2007. Tutkimuksesta on ilmestynyt kaksi artikkelia Suomen Lääkärilehdessä, artikkeli Kelan Perhepiirissä-kirjassa ja artikkeli European Journal of Psychiatry -lehdessä. Rekisteriseuranta tullaan uusimaan lähivuosina soveltuvin osin.

Yhteistyötahot: Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto sekä Turun yliopisto.

Lisätietoja: Ilona Autti-Rämö, puh. 020 634 1910, etunimi.sukunimi@kela.fi

Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishankkeen arviointitutkimus

Vuonna 2010 käynnistyneen Aikuisten avomuotoisen mielenterveyskuntoutuksen kehittämishankkeen (AMI-hanke) tavoitteena on parantaa ja turvata kuntoutujan työ- ja toimintakykyä, lievittää mielenterveyden häiriöitä sekä tukea sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittymistä ja elämänhallintaa. Hankkeen onnistumista selvitetään erillisellä arviointitutkimuksella, jossa vaikuttavuuden ohella tarkastellaan verkostotyön toimivuutta ja palveluketjujen rakentumista. Tutkimuksen avulla saatavia tietoja ryhmämuotoisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta sekä yhteistyön toimivuudesta voidaan soveltaa jatkossa Kelan vakiintuneen kurssitoiminnan hankintoihin.

Tutkimuksesta valmistellaan loppuraportti kesällä 2014 aineiston keruun valmistuttua vuoden 2014 alussa.
Yhteistyötahot: Kelan kuntoutusryhmä, THL

Lisätietoja: Annamari Tuulio-Henriksson, puh. 020 634 1877, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan psykoterapiaa hakeneiden terveys- ja sosiaaliturvaetuuksien käyttö sekä työmarkkinatilanne

Laajaan eri rekistereistä kerättyyn aineistoon perustuen selvitetään Kelan kuntoutuspsykoterapiaa vuonna 2007 hakeneiden ja joko myönteisen tai hylkäävän päätöksen saaneiden työtilannetta ja terveys- ja sosiaalietuuksien käyttöä. Tavoitteena on tutkia yksilötason tekijöitä, jotka ennakoivat psykoterapian tarvetta kolmen vuoden ajalta ennen kuntoutuksen hakemista sekä niitä tekijöitä, jotka johtavat työkyvyttömyyseläkkeelle eri ikäryhmissä kolmen vuoden seurannassa. Tutkimuksessa tarkastellaan psykoterapiakuntoutuksen jakaantumista eri diagnoosiryhmissä ja alueellisesti. Tutkimuksessa selvitetään myös psykoterapian myöntö- ja hylkypäätösten perusteluja.

Tutkimushanke ajoittuu vuosille 2012–2014 ja tuloksia julkaistaan kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa.

Lisätietoja: Annamari Tuulio-Henriksson, puh. 020 634 1877, etunimi.sukunimi@kela.fi

Työkyvyttömyyseläkettä edeltävä aika

Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä. Työkyvyttömyyseläkkeelle johtavan prosessin ymmärtämisen ja työkyvyttömyyttä ehkäisevien toimien kannalta on tärkeää tarkastella myös erilaisia sosiaaliturvajärjestelmien muodostamia väyliä ja mekanismeja, joiden kautta ihmiset päätyvät työkyvyttömyyseläkkeen saajiksi. Tavoitteena on erityisesti löytää sellaisia työkyvyttömyyseläkettä edeltävän prosessin vaiheita, joissa prosessin suunta voisi kääntyä takaisin työelämään. Tutkimus tuottaa ajankohtaista rekisteripohjaista tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat työkyvyn palautumiseen ja helpottavat työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltänyttä terveydentilaa, työttömyyttä, sairauspoissaoloja ja aiempia eläke- ja kuntoutuspäätöksiä. Aineistona käytetään laajaa työikäistä väestöä koskevaa rekisteriaineistoa, joka sisältää eri rekistereistä poimittua tietoa.

Hanke on käynnissä vuosina 2012–2015.
Yhteistyötahot: Eläketurvakeskus.

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan vuonna 2007 järjestämän kuntoutuksen rekisteriseuranta

Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Kelan järjestämän kuntoutuksen seurantaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kelan vuonna 2007 järjestämän kuntoutuksen kohdentumista koko tarkastelujakson ajalta vuosilta 2004–2010 ja kuvata Kelan kuntoutuspalveluja vuonna 2007 saaneiden henkilöiden tietoja liittyen terveyteen ja työmarkkina-asemaan sekä niissä mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin kuntoutuksen päättymisen jälkeisenä kolmena vuonna (2008-2010).
Hankkeesta tullaan julkaisemaan yhteenvetoraportti sekä useita erillisraportteja.

Lisätietoja: Tuula Toikka, puh 020 634 2845, etunimi.sukunimi@)kela.fi

Ravitsemuskuntoutuksen toteutuminen eri kuntoutuslaitoksissa

Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten ravitsemuskuntoutus (ravitsemusneuvonta ja ateriatarjonta) toteutetaan niissä kuntoutuslaitoksissa, joissa järjestetään Kelan kustantamaa kuntoutusta. Näin saatua tietoa käytetään mm. kuntoutuskursseihin sisältyvän ravitsemusneuvonnan ja sitä koskevien standardien kehittämisessä.

Tutkimus toteutetaan sähköisenä digiumkyselynä vuoden 2012 aikana. Tutkimus julkaistaan Kelan julkaisusarjassa ja sen tuloksista kirjoitetaan erillisiä artikkeleita.

Lisätietoja: Paula Hakala, puh. 020 634 2829, etunimi.sukunimi@kela.fi

Ikääntyneiden pitkäaikaishoiva Suomessa: yksilö- ja aluetekijöiden vaikutukset

Tutkimuksessa selvitetään ikääntyneiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymisen yksilö- ja aluetasoisia riskitekijöitä. Yksilötekijöistä kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti ikääntyneiden toimintakyky, sosioekonominen asema, asuinkumppaneiden olemassaolo ja fyysiset asuinolot. Aluetekijöistä kiinnostus kohdistuu erilaisten ikääntyneille suunnattujen palveluiden jakaumaan ja peittävyyteen. Erityinen painopiste on sen tutkimisessa, miten alueelliset palvelurakenteet ovat yhteydessä laitokseen siirtymisen riskiin, kun yksilöihin liittyvät taustatekijät on otettu huomioon. Samalla selvitetään sitä, missä määrin alueiden väliset palvelurakenteiden erot heijastelevat eroja tarvetekijöissä ja muissa alueiden asukkaiden ominaisuuksissa, ja missä määrin kyse on esimerkiksi kuntien preferensseistä hoivan järjestämisessä.

Hanke on käynnissä vuosina 2011–2014.
Yhteistyötahot: THL ja Helsingin yliopisto.

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

Vaikuttavatko kuntoutus ja omaishoito ikääntyneiden hoidon menoihin?

Hankkeessa tutkitaan, mitkä tekijät ovat yhteydessä heikkokuntoisten ikääntyneiden palvelujen käyttöön ja hoidon menoihin, ja selvitetään voidaanko kuntoutuksella tai omaishoidolla vaikuttaa näihin palvelumenoihin. Tulokset palvelujen käytöstä on julkaistu BMC health service research -lehden artikkelissa ja laitoskuntoutuksen kustannus-kustannusvaikuttavuus Journal of Rehabilitation Medicine -lehden artikkelissa. Hankkeessa selvitetään, paljonko omaisten apu laskee palvelumenoja ja arvioidaan omaishoidon tuen laajentamisen budjettivaikutuksia. Hanke ajoittuu vuosille 2007-2013.

Yhteistyötahot: Tampereen yliopiston terveystieteen laitos.

Lisätietoja: Sari Kehusmaa, puh. 020 634 2866, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan järjestämien kuntoutuspalveluiden markkinoiden toimivuuden ja toimialan tutkimus

Tutkimushankkeessa analysoidaan kuntoutuspalveluiden eri järjestämistapojen vaikutuksia markkinoihin. Tutkimuksen kohteena ovat vaikeavammaisten yksilölliset fysioterapiapalvelut, jotka Kela on nykyisellä sopimuskaudella 2011–2014 järjestänyt kahdella eri tavalla – kilpailuttamalla ja palvelusetelillä.Vuonna 2011 vaikeavammaisten yksilöllisiä avomuotoisia fysioterapiapalveluita sai yhteensä noin 14 000 henkilöä ja palvelun kustannukset olivat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 Kelan palveluntuottajina toimi noin 1 350 yritystä, joista kilpailutettuja palveluita tuotti noin 1 230 yritystä ja palvelusetelillä järjestettyjä palveluita tuotti noin 120 yritystä.

Kilpailutettuja palveluita koskevan osatutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kilpailu vaikuttaa palvelun laatuun, hintoihin ja markkinoihin. Palvelusetelillä järjestettyjen palveluiden osastutkimus puolestaan kohdistuu siihen, miten kilpailu ja Kelan määrittelemä kiinteä hinta vaikuttavat palvelun laatuun, hintoihin ja markkinoihin.

Tutkimus on rahoitettu KKRL 12 § varoilla ja se toteutetaan 1.11.2012–31.10.2014.

Lisätietoja: Piia Pekola, puh. 040 537 9592, etunimi.sukunimi@kela.fi

VAMMAISETUUDET

Vaikeavammaisten kuntoutuksen ja Kelan tukien kytkennät

Hankkeessa selvitettiin Kelan järjestämisvastuulla olevan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen ja vammaisetuuden väliseen kytkentään liittyviä ongelmia tavoitteena antaa tietoa vaikeavammaisten kuntoutusta koskevan lainsäädännön uudistamisen tueksi.  Hankkeen tulokset on julkaistu Kelan tutkimusosaston selostesarjassa vuonna 2011 (ks. tiedote). Hankkeesta tullaan kirjoittamaan erillisiä kotimaisia artikkeleita.

Lisätietoja: Ilona Autti-Rämö, puh. 020 634 1910, etunimi.sukunimi@kela.fi

KELAN PALVELUT JA TOIMINTA SEKÄ SOSIAALITURVAN TOIMEENPANO

Kansalaisten näkemykset Kelasta, Kelan etuuksista ja niiden toimeenpanosta

Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisten käsityksiä Kelasta, Kelan etuuksista ja niiden toimeenpanosta. Kelan toiminnan kuvaa ja kehittämistarpeita hahmotetaan sekä Kelan julkisen kuvan että asiakastyytyväisyyden kannalta. Tutkimus on jatkoa vuosina 2000, 2002–2005 ja 2008–2012 suoritetuille kansalaiskyselyille ja siksi siinä voidaan tarkastella myös ajallista muutosta.
Tutkimusaineisto kerätään puhelinhaastatteluina. Haastatteluja tehdään yhteensä 1000. Haastatellut edustavat Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Yhteistyötaho: TNS Gallup Oy.

Lisätietoja: Mikko Niemelä, puh. 020 634 1907, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kyselytutkimus Kelan etuuksista ja niiden toimeenpanosta

Tutkimuksessa selvitetään Kelan etuuspäätöksen saaneiden asiakkaiden kokemuksia ja toiveita Kelan etuuksien toimeenpanosta ja toimeenpanon kehittämisestä. Aineisto kerätään kyselylomakkeilla, jotka lähetetään yli 3 000 henkilölle, jotka ovat saaneet juuri ennen kyselyä etuuspäätöksen Kelasta.

Tutkimuksessa selvitetään myös asiakkaiden mielipiteitä Kelan myöntämistä sosiaaliturvaetuuksista, asiakkaiden asiointitavoista ja -toiveista sekä Kelan imagosta.

Lisätietoja: Markku Laatu, puh. 020 634 1945, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kela-barometri

Kela-barometri alkoi vuonna 1996. Se tuottaa vuosittain tietoa Kelan palvelujen laadusta ja työyhteisöjen hyvinvoinnista. Tuloksia käytetään Kelan toiminnan ja palvelujen kehittämisessä.
Tutkimusaineistoina käytetään Kelan henkilöstökyselyä ja toimistojen asiakaskyselyä.

Lisätietoja: Mikko Kapanen, puh. 020 634 1976, etunimi.sukunimi@kela.fi

Eri-ikäisten kokemukset työelämästä

Tutkimuksen tavoitteena on analysoida eri-ikäisten kokemuksia työelämästä. Tarkastelun kohteena ovat sosiaaliturvan toimeenpanotehtävissä työskentelevät henkilöt Kelan paikallishallinnossa. Kelan toimistot ympäri Suomea ovat ainakin katukuvassa yksi näkyvimmistä osista suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Tutkimus hyödyntää muun muassa Kelan työntekijöille suunnatun työhyvinvointikyselyn jo olemassa olevaa aineistoa vuosilta 1997-2013. Lisäksi aineistoa kerätään erillisellä nettikyselyllä ja mahdollisilla teemahaastatteluilla.

Lisätietoja: Mikko Kapanen, puh. 020 634 1976, etunimi.sukunimi@kela.fi

SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄ

Muuttuva Salo (2013–2023) -tutkimus

Salossa on lyhyessä ajassa tapahtunut voimakas elinkeinorakenteen muutos, kun Nokia Oyj sulki matkapuhelintehtaan paikkakunnalla. Muuttuva Salo 2013–2023 -tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia laajamittaisella rakennemuutoksella on yksilöiden ja alueen hyvinvointiin. Tutkimuksessa kerätään kyselyllä tietoa salolaisten työttömyydestä, toimeentulosta, hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisäksi selvitetään alueen taloudellista kehitystä ja Saloon kohdennettujen tukitoimien vaikuttavuutta sekä seurataan julkisen palvelutarjonnan muutoksia kymmenen vuoden ajan (2013–2023).

Ensimmäisiä tutkimustuloksia raportoidaan syksyllä 2013. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Kelan tutkimusosaston ja Turun yliopiston kanssa.

Lisätietoja: Sari Kehusmaa puh. 020 634 2866, etunimi.sukunimi@kela.fi ja Minna Ylikännö, puh. (02) 333 8896, etunimi.sukunimi@utu.fi

- SAIRAUSVAKUUTUSJÄRJESTELMÄ

Terveysturva osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää – sairausvakuutuksen tutkimus- ja kehittämishanke

Tutkimuksessa arvioidaan erityisesti terveyspalveluiden ns. monikanavarahoituksen merkitystä terveydenhuollossa, onko kuntien ja Kelan sairausvakuutuksen välillä havaittavissa rahoitusvastuun siirtoa ja onko kunnan taloudellisella asemalla vaikutusta mahdolliseen rahoitusvastuun siirtoon. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan työterveyshuollon alueellisia voimavaroja terveydenhuollon kokonaisuudessa. Tutkimuksessa hyödynnetään Kelan sairausvakuutuksen, Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoja ja rekistereitä. Tutkimus kestää vuoteen 2013.

Yhteistyötaho: Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu (kunnallistalous)

Lisätietoja: Timo Hujanen, puh. 020 634 1931, etunimi.sukunimi@kela.fi

Suomalaisten terveydentila ja terveyteen liittyvät etuudet: indikaattoriseuranta

Monipuolista indikaattoritietoa suomalaisen väestön terveydentilasta tarvitaan kansanterveyden kehityksen ja Kelan maksamien terveyteen liittyvien etuuksien käytön seurantaan ja tulevaisuuden ennustamiseen. Hankkeessa kootaan yhteen indikaattoritietoa suomalaisten terveydentilasta ja terveyskäyttäytymisestä vertailussa muihin Euroopan maihin sekä tietoa Kelan maksamien terveysperusteisten etuuksien käytön ja kustannusten kehityksestä. Vuonna 2011 valmistui hankkeen ensimmäinen raportti, jossa seuranta-aikana on pääosin ajanjakso 1995–2009. Jatkossa hankkeessa tuotetaan määrävuosina julkaistava raportti, jossa aikasarjat päivitetään tuoreemmilla tiedoilla.

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

Sairausvakuutuskorvauksien saaminen eri tuloryhmissä

Tutkimuksessa tarkastellaan yksityishenkilöille maksettavien Kelan sairausvakuutuskorvauksien (lääkekorvaukset; korvaukset yksityislääkärin palkkioista; korvaukset yksityishammaslääkärin palkkioista; korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta; matkakorvaukset; sairauspäivärahat) saamisen tuloryhmittäisiä eroja aikavälillä 2005–2011. Kiinnostuksen kohteena on se, kuinka suuri osuus väestöstä on eri tuloryhmissä saanut kunkin etuuslajin korvauksia kunkin vuoden aikana, kuinka monta kertaa ja kuinka paljon korvauksia on euromääräisesti maksettu. Väestöä tarkastellaan erikseen ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan, sekä eri sairausryhmissä. Lisäksi vakioidaan tuloryhmien välisiin eroihin liittyviä sekoittavia tekijöitä kuten ikä ja sairastavuus.

Hanke on käynnissä vuosina 2012–2014.

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

- TOIMEENTULOJÄRJESTELMÄ

Takaisin perusteisiin: perusturva ja kulutus

Lähtökohtana on kulutuksen ja perusturvan välinen yhteys. Modernissa yhteiskunnassa elämäntyylit ja osallisuus yhteiskuntaan muodostuu kulutuksen kautta. Olet, mitä kulutat. Projektissa tarkastellaan, mitä Suomessa pidetään minimitasoisena tulona, mihin ja millaiseen kulutukseen minimiturvan pitäisi riittää ja mihin se riittää. Miten julkiset hyvinvointipalvelut vaikuttavat perusturvaetuuksilla elävien toimeentuloon ja elämään? Millaisia selviytymisstrategioita ihmisillä on? Projektin kesto on 2009-2013.

Yhteistyötahot: Suomen Akatemia Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Lisätietoja: Olli Kangas, puh. 020 634 1935, etunimi.sukunimi@kela.fi.

Syrjäytymisestä selviytymiseen Suomessa

Hankkeessa selvitetään laadullisten aineistojen avulla vaikeassa elämäntilanteessa olevien suomalaisten selviytymisstrategioita. Syrjäytymisestä on muodostunut yhtä lailla yhteiskuntapolitiikan kuin yhteiskuntatieteen keskeinen kiinnostuksen kohde. Ongelma on, että syrjäytymisen syitä voi olla lukemattomia, koska huono-osaisuus on kaikkea muuta kuin yhdenmukainen ilmiö. Syrjäytymisen tutkimuksen sijasta parempi tai ainakin vaihtoehtoinen tutkimusstrategia voisi olla selvittää selviytymistä, siis sitä kuinka monin tavoin vaikeassa asemassa olevat ihmiset saattavat eri tavoin löytää tien ulos vaikeuksistaan.

Tutkimuksen aineisto muodostuu kahdesta kvalitatiivisesta seuranta-aineistosta. Toisen lähtöpisteenä toimivat kirkon diakoniatyön avustushakemukset ja toisen vuonna 2006 järjestetyn köyhyysaiheisen kirjoituskilpailun tekstit. Tutkimushanke alkaa vuoden 2011 kesällä. Loppuraportti julkaistaan vuoden 2013 syksyllä.

Yhteistyötahot: THL ja kirkkohallitus.

Lisätietoja: Heikki Hiilamo, puh. 020 634 1889, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lamakausien sosiaaliset seuraukset

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan lamakausien pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutuksia toimeentuloon, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Lisäksi hankkeessa selvitetään laadullisen aineiston avulla ylivelkaantuneiden pitkän aikavälin selviytymisstrategioista. Syyskuussa 2012 alkanut hanke päättyy keväällä 2016. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Helsingin yliopisto.

Lisätietoja: Heikki Hiilamo, puh. 020 634 1889, etunimi.sukunimi@kela.fi

GINI – Growing inequalities impacts

Amsterdamin yliopiston koordinoimassa EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman rahoittamassa hankkeessa tarkastellaan erilaisten yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien kehittymistä ja niiden seurannaisvaikutuksia OECD-maissa. Tarkastelun kohteena on tulonjako, köyhyys, varallisuus, terveys, koulutus, sukupuolten väliset erot, kulutus, politiikka, kulttuuri. Kelan tutkimusryhmä – Jenni Blomgren, Anita Haataja, Heikki Hiilamo, Olli Kangas ja Mikko Niemelä – tarkastelevat yhdessä Tukholman Yliopiston & Karolinska institutin tutkimusryhmän – Jenni Bacchus-Herzman ja Johan Fritzell – kanssa tulonjaollisen eriarvoisuuden, terveyden ja kuolleisuuden välisiä yhteyksiä kehittyneissä länsimaissa.

Aineistona käytetään Luxembourg Income Studyn (LIS) tulonjakoaineistoja, jotka yhdistetään kuolleisuus- ja terveystietoihin. Tässä osiossa tuotetaan GINI-työpaperi  ja yksi kansainvälinen artikkeli. Lisäksi suomalainen tutkimusryhmä kirjoittaa vuoden 2012 aikana Suomea koskevan maaraportin.

GINI-hanke päättyy keväällä 2013.
Yhteistyötahot: Amsterdamin yliopisto, Tukholman yliopisto ja Karolinska institut.

Lisätietoja: Olli Kangas, puh. 020 634 1935, etunimi.sukunimi@kela.fi

Toinen sosiaalipolitiikka

"Toinen sosiaalipolitiikka" on tulevaisuutta luotaava tutkimushanke, jonka tavoitteena on hahmottaa sellaisia sosiaalipoliittisia ajatustapoja, malleja ja käytäntöjä, jotka vastaisivat nykyistä paremmin kestävän kehityksen vaatimuksia. Projekti perustuu ajatukseen hyvinvoinnin moniulotteisuudesta, hyvinvoinnin ulottuvuuksien keskinäisestä riippuvuudesta sekä kaiken hyvinvointia tavoittelevan toiminnan asettamisesta ekologisen kestävyyden rajoihin. Hanke koostuu useista artikkeleista sekä kirjatrilogiasta.

Lisätietoja: Tuula Helne, puh. 020 634 1582, etunimi.sukunimi@kela.fi

Mikrosimulointi

Mikrosimuloinnissa jäljitellään eli simuloidaan lainsäädännön vaikutuksia kotitalouksien saamiin etuuksiin ja maksamiin veroihin. Mikrosimulointi on hyödyllinen menetelmä niin lainsäädännön suunnittelussa kuin sosiaaliturva- tai verotutkimuksessakin. Sen avulla voidaan mm. tarkastella sosiaaliturvalainsäädännön pitkän aikavälin kehitystä sekä kokeilla hypoteettisten lakimuutosten vaikutuksia kotitalouksien tuloihin.
Tutkimusosasto osallistuu Tilastokeskuksen hallinnoiman uuden simulointimallin kehittämiseen ja päivittämiseen ja käyttää sitä hyväksi tutkimuksissa ja selvityksissä. Aikaisemmin käyttöönotetun JUTTA-mallin päivittämistä jatketaan esimerkkilaskelmien tarpeisiin.

Yhteistyötahoja: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö,  THL, VATT, Palkansaajien tutkimuslaitos, Eduskunnan tietopalvelu.

Lisätietoja: Pertti Honkanen, puh. 020 634 1467, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kotitalouksien toimeentuloerot ja ekvivalenssiskaalat

Hankkeessa muodostetaan kotitalouksien hyvinvointivertailuissa käytettäviä indeksilukuja eli ekvivalenssiskaaloja. Skaaloja käytetään arvioitaessa kotitalouksien rakenteellisten tekijöiden merkitystä taloudelliseen toimeentuloon, köyhyyteen ja tulonsiirtojen vaikutuksiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää erilaisten sosiaalipoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen keräämiä kulutus- ja kotitaloustiedustelujen perusaineistoja vuosilta 1966–2006.

Lisätietoja: Robert Hagfors, puh. 020 634 1950, etunimi.sukunimi@kela.fi

Eurooppalaiset köyhyysnäkemykset

Tutkimushanke (2011-2013) tarkastelee köyhyyttä koskevia asenteita ja näkemyksiä Euroopassa perustuen useampaan kansainväliseen asenteita mittaaviin kyselytutkimusaineistoihin. Hanke jakaantuu neljään osatutkimukseen, joissa vertaillaan, millä tavoin kansalaisten näkemykset köyhyyden seurauksista, köyhyyden syistä ja köyhyyden vastaisista toimista vaihtelevat Euroopassa. Lisäksi tarkastellaan, millä tavoin kansalaiset arvottavat taloudellisen avun saamista eri väestöryhmien osalta Euroopan eri maissa.

Tutkimushankkeen tuloksia esitellään kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa ja aikakauslehdissä.
Yhteistyötaho: Social och kommunalhögskolan, Helsingfors universitet

Lisätietoja: Mikko Niemelä, puh. 020 634 1907, etunimi.sukunimi@kela.fi

Elinkaari, siirtymät ja hyvinvointi

Tutkimuksessa tarkastellaan ihmisten elinvaiheiden ja elämäntilanteiden yhteyksiä yksilöiden ja kotitalouksien hyvinvointiin.  Erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat siirtymät elinvaiheesta ja elämäntilanteesta toiseen sekä siirtymiä selittävät mekanismit. Tutkimuksessa verrataan tilannetta eri maissa.

Tutkimushanke hyödyntää eurooppalaisia elinoloaineistoja – European Community Household Panel (ECHP) ja European Union Statistics on Income and Living Conditions microdata (EU-Silc). Hanke ajoittuu vuosille 2011–2013 ja tavoitteena on julkaista aiheesta kokoomateos Kelan sarjassa.

Yhteistyötahot: Turun yliopisto, Kööpenhaminan yliopisto, Tukholman yliopisto, Helsingin yliopisto, Palkansaajien tutkimuslaitos, European University Institute.

Lisätietoja: Mikko Niemelä, puh. 020 634 1907, etunimi.sukunimi@kela.fi

Tie muutosturvaan

Tutkimuksessa tarkastellaan työsuhteeseen ja työttömyysturvaan liittyvien säännösten kehitystä ja sovellusta 1960-luvulta lähtien. Tavoitteena on selvittää, kuinka tehokkaat säännökset ovat olleet, millaista oikeusturvaa ne ovat antaneet ja miten tehokkaasti työntekijän toimeentuloa on turvattu työttömyyden aikana. Tutkimus jakautuu eri aikajaksojen tarkasteluun ja lopussa tehdään yhteenveto kehityksestä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä 1960 luvulta 2010-luvulle.

Lisätietoja: Yrjö Mattila, puh. 020 634 1279, etunimi.sukunimi@kela.fi.

Sivu päivitetty 12.06.2013