Kelan Nuorten ryhmäpainotteisen kuntoutuksen kehittämishankkeen pilottivaihe vuosina 2011–2012

Hankkeen tavoitteet ja toteuttajat

Nuorten ryhmäpainotteisen kuntoutuksen kehittämishanke (NUKU-hanke) vuosina 2011−2015 on osa lasten ja nuorten monimuotoista perhekuntoutuksen kehittämistä. Kehittämishanke aloitetaan pilottivaiheella vuosina 2011−2012, jolloin testataan ja arvioidaan ryhmäpainotteisen kuntoutusmallin toteutumista ja sen soveltuvuutta 13–15 -vuotiaille nuorille, joilla on neuropsykiatrinen häiriö. Pilotissa kokeillaan kahta eri pituista kuntoutusmallia.

Kehittämishankkeen tavoitteena on löytää Kelan vakiintuneeseen kuntoutustoimintaan soveltuvia kohderyhmiä ja kuntoutusmalleja lasten ja nuorten mielenterveys- ja neuropsykiatrisen kuntoutuksen kentässä. Kuntoutujakohtaisina tavoitteina on pyrkiä vahvistamaan nuoren sosiaalisia taitoja eli tukea pärjäämistä sosiaalisissa tilanteissa, lisätä itsetuntemusta sekä vähentää neuropsykiatrisesta häiriöstä aiheutuvia arjen ongelmia ja mahdollista eristyneisyyden tunnetta. Kuntoutuksella autetaan myös vanhempia saamaan tietoa nuoren tilanteesta ja tukemaan nuoren kasvua.

Pilottivaiheen palveluntuottajana on Neuromental Oy Helsingistä, joka toteuttaa yhden lyhyen ja yhden pitkän kuntoutuskurssin. Pitkä kuntoutusprosessi alkaa syyskuussa 2011 ja lyhyt kuntoutusprosessi alkaa huhtikuussa 2012. Yhteen ryhmään osallistuu kahdeksan kuntoutujaa.

Kohderyhmä ja valintakriteerit

Nuorten ryhmäpainotteisen kuntoutuksen kehittämishanke on Kelan järjestämää harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta. Kyseessä on ryhmäpainoteinen kuntoutus, mistä johtuen nuoren tulee pystyä toimimaan ryhmässä sekä sitoutua kuntoutukseen.

Hankkeen pilotin kohderyhmänä ovat 13–15 -vuotiaat nuoret, joilla

  • on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, jonka lisäksi nuorella voi olla samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä
  • on todettu, että häiriöt vaikuttavat nuoren toimintaan ryhmässä arjen ympäristöissä, kuten koulussa tai kotiympäristössä.

Hankkeeseen ei voida ottaa kohderyhmiin kuuluvia nuoria,

  • joilla on kriisivaiheen hoito kesken
  • joiden on akuutti päihdeongelma
  • joilla on lastensuojelulliseen sijoitukseen liittyvä akuuttivaihe käynnissä.

Myös nuoren vanhemmat/vanhempi tai muu nuoren kasvatukseen osallistuva aikuinen osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kuntoutusprosessiin (enintään 2 omaista voi osallistua).

Kuntoutusmalli

NUKU-hankkeen kuntoutus on avomuotoista ryhmäpainotteista kuntoutusta. Pilottivaiheessa toteutetaan kaksi erimittaista kuntoutusprosessia:

Pitkä kuntoutusmalli koostuu

  • kahdeksasta (8) nuoren käyntikerrasta (osassa käynneistä mukana vanhemmat ja koulun ja/tai lähettävän tahon edustaja)
  • kahdestakymmenestä neljästä (24) nuorten ryhmämuotoisesta käyntikerrasta
  • seitsemästä (7) vanhempien ryhmämuotoisesta käyntikerrasta
  • kolme kuukautta varsinaisen kuntoutusprosessin jälkeen toteutettavasta yhdestä ryhmämuotoisesta seurantakäyntikerrasta.

Varsinaisen kuntoutusprosessin kesto on noin kaksitoista kuukautta, mikä jakautuu kolmeen osaan koulun lukukausien mukaan. Joulun ja kesän ajan pidetään kuntoutuksessa taukoa. Kolme kuukautta varsinaisen kuntoutusprosessin jälkeen toteutetaan ryhmämuotoinen seurantakäynti.

Lyhyt kuntoutusmalli koostuu

  • kuudesta (6) nuoren käyntikerrasta (osassa käynneistä mukana vanhemmat ja koulun ja/tai lähettävän tahon edustaja)
  • kuudestatoista (16) nuorten ryhmämuotoisesta käyntikerrasta
  • seitsemästä (7) vanhempien ryhmämuotoisesta käyntikerrasta
  • kolme kuukautta varsinaisen kuntoutusprosessin jälkeen toteutettavasta yhdestä ryhmämuotoisesta seurantakäyntikerrasta.

Varsinaisen kuntoutusprosessin kesto on noin kahdeksan kuukautta, mikä jakautuu kahteen osaan koulun lukukausien mukaan. Joulun ja kesän ajan pidetään kuntoutuksessa taukoa. Kolme kuukautta varsinaisen kuntoutusprosessin jälkeen toteutetaan ryhmämuotoinen seurantakäynti.

Tutkimus ja mittaukset

Kehittämishankkeeseen kuuluu Kelan tutkimusosaston tahon tekemä arviointitutkimus. Tämän hankkeen tutkimuksen tarkoituksena on arvioida ryhmämuotoisen kuntoutuksen palveluprosesseja sekä palvelujen vaikuttavuutta nuorten neuropsykiatrisissa häiriöissä.

Kuntoutukseen hakeminen ja prosessin kulku

Nuoren tilanteen selvittää ja lääkärin lähetteen eli B-lausunnon kuntoutuksen tarpeesta kirjoittaa erikoissairaanhoidon lasten- tai nuorisopsykiatri, lastenneurologi, neurologi, psykiatri, lastenlääkäri tai muu soveltuva erikoislääkäri tai nuoriso- tai perheneuvolan lääkäri, joka on yhdessä muun työryhmän kanssa perehtynyt kuntoutujan ja hänen perheensä tilanteeseen. Lähetteen kirjoittava lääkäri on myös nuoren hoitava lääkäri.

Kuntoutukseen haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU102, johon liitetään lääkärin B-lausunto kuntoutuksen tarpeesta. Kuntoutushakemukseen merkitään alustavasti kuntoutukseen osallistuvien läheisten tiedot.

Tavoitteena on saada valittua kuntoutukseen mahdollisimman toimiva ja yhtenäinen ryhmä. Tästä johtuen palveluntuottaja esivalitsee kuntoutujat. Kuntoutushakemukset liitteineen toimitetaan suoraan palveluntuottajalle esivalintaa varten. Jos hakija ei halua toimittaa hakemustaan esivalintaan, se toimitetaan suoraan Kelan keskitettyyn vakuutuspiiriin ratkaistavaksi. Esivalinta ei sido Kelan toimistoja päätöksenteossa, vaan sovittu vakuutuspiiri tekee lopulliset valinnat ja lähettää päätöksen kuntoutujan huoltajalle ja kopion siitä kuntoutuspalveluntuottajalle.

Hakemuksia voi lähettää palveluntuottajalle 16.5.2011 alkaen.

Yhteyshenkilöt

Neuromental Oy, Helsinki
Johanna Fabritius, puh. 040-535 5086, sähköposti etunimi.sukunimi@neuromental.fi

Kela
Helsingin vakuutuspiiri
Vakuutussihteeri Satu Heikkinen, puh. 020 63 52316, sähköposti etunimi.sukunimi@kela.fi

Hankkeen koordinointi
Kelan terveysosaston kuntoutusryhmä
Suunnittelija Jaana Halin, puh. 020 63 43231, etunimi.sukunimi@kela.fiAsiantuntijalääkäri Paula Melart, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan tutkimusosasto/Tutkimus
Johtava tutkija Annamari Tuulio-Henriksson, 020 63 41877, sähköposti: annama-ri.tuulio@etunimi.sukunimi.fi

Linkit muuhun materiaaliin

Hankesuunnitelma, pitkä malli

Hankesuunnitelma, lyhyt malli

Arviointitutkimus

Sivu päivitetty 24.10.2012