Usein kysyttyä korvauksen hakemisesta ja hakemuksen täyttämisestä

  1. Miten työterveyshuollon korvausta haetaan?
  2. Miksi työterveyshuollon korvaushakemuksen käsittely kestää niin kauan?
  3. Työnantaja on vaihtanut työterveyspalvelujen tuottajaa kesken tilikauden. Tekeekö työnantaja yhden vai kaksi korvaushakemusta?
  4. Mitä oikeuksia työnantaja tarvitsee verkkohakemuksen käyttöön?
  5. Mitä verkkohakemuksessa täytyy huomioida, jos työnantajalla on useita toimipaikkoja?
  6. Rakennutan omakotitaloa ja minulla on työntekijöitä. Järjestän ja maksan heille työterveyshuollon. Miten yksityishenkilönä haen korvauksia?
  7. Miten järjestän työterveyshuollon kotonani työskentelevälle työntekijälle, joka tekee töitä myös muille kotitalouksille? Miten haen korvaukset?
  8. Mitä tarkoittavat korvausluokka I (KL I) ja korvausluokka II (KL II) työterveyshuollossa?
  9. Miten täytän korvaushakemuksen kohdan, jossa kysytään työntekijöiden lukumäärää?
  10. Työntekijöiden määrä vaihtelee – miten ilmoitan henkilömäärän hakemuksessa?
  11. Mitä tarkoittaa "voimassaoleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma"?
  12. Miksi työterveyshuollon korvaushakemuksessa kysytään työpaikan yhteistoiminnasta, ja miten kysymykseen vastataan?
  13. Mitä tarkoitetaan työkyvyn hallinnan asiakirjoilla?
  14. Voiko työterveyshuollon korvaushakemuksessa ilmoittaa arvonlisäveroja?

Miten työterveyshuollon korvausta haetaan?

Työnantaja hakee korvausta jälkikäteen tilikausittain puolen vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä. Korvaushakemuksen voi lähettää verkossa. Työnantaja tarvitsee verkkohakemuksen täyttämiseen y-tunnuksen, Katso-tunnisteen ja tietyn Katso-roolin. Kysy palveluntuottajaltasi, onko mahdollista saada hakemuksen pohjatiedot sähköisesti Kelan asiointipalveluun.

Korvaushakemuksen voi myös tehdä paperilla (lomake SV 98a TTH). Useimmat palveluntuottajat toimittavat asiakkailleen esitäytetyn korvaushakemuksen. Postita hakemus työterveyshuollon hakemusten käsittelypaikkaan

Miksi työterveyshuollon korvaushakemuksen käsittely kestää niin kauan?

Työnantajat hakevat korvausta työterveyshuollon kustannuksista kerran vuodessa, kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Koska useimpien työnantajien tilikausi on kalenterivuosi, suurin osa hakemuksista saapuu Kelaan touko-kesäkuussa. Hakemuksia tulee vuosittain noin 50 000, joten hakemusten ruuhkautuminen kesällä venyttää käsittelyaikoja. Työnantajan korvaushakemus sisältää paljon tietoa.  Lisäksi osaan hakemuksista joudutaan pyytämään täydentäviä tietoja. Näistä syistä johtuen hakemusten käsittelyaika saattaa vaihdella paljon.

Työnantaja on vaihtanut työterveyspalvelujen tuottajaa kesken tilikauden. Tekeekö työnantaja yhden vai kaksi korvaushakemusta?

Työnantaja tekee hakemuksen koko tilikauden kustannuksista, vaikka palveluntuottaja olisikin vaihtunut kesken tilikauden. Työnantaja siis yhdistää tiedot yhteen hakemukseen. Lue lisää korvausten hakemisesta.

Mitä oikeuksia työnantaja tarvitsee verkkopalvelun käyttöön?

Työnantaja tunnistautuu Työterveyshuollon asiointipalveluun Katso-organisaatiotunnisteella.  Lisätietoja Katso-palvelusta saa verottajan sivuilta www.vero.fi ja yritys.tunnistus.fi.

Yrityksen Katso-pääkäyttäjä myöntää työterveyshuollon hakemusasioita käsitteleville henkilöille oikeudet (= Katso-roolit) joko

  • korvaushakemuksen tietojen muokkaamiseen (TATTH Hakemuksen muokkaus) tai
  • lähettämiseen (TATTH Hakemuksen lähetys).

Verkkohakemuksen lähettää sama henkilö, joka allekirjoittaisi paperilomakkeelle laaditun korvaushakemuksen. Lähettäjä voi muokata (korjata ja täydentää) korvaushakemuksen tietoja ennen kuin lähettää sen. Muokkaaja voi ainoastaan korjata ja täydentää tietoja, mutta ei lähettää hakemusta. Yrityksen pääkäyttäjä ja rinnakkaispääkäyttäjä voivat sekä muokata että lähettää korvaushakemuksen tietoja.

Mitä verkkohakemuksessa täytyy huomioida, jos työnantajalla on useita toimipaikkoja?


Jos työnantajalla on useita toimipaikkoja, pääkäyttäjä myöntää työterveyshuollon korvaushakemuksen tekijälle nimetyn toimipaikan Katso-roolin tai koko organisaation kattavan Katso-roolin. Roolin määrää se, hakeeko työnantaja korvausta kaikkien toimipaikkojen kustannuksista yhdellä yhteisellä hakemuksella vai haetaanko kustannuksista korvausta toimipaikoittain.

Kun työnantaja tekee yhden yhteisen tilikausikohtaisen hakemuksen, pääkäyttäjä myöntää koko organisaation (yrityksen/yhteisön) kattavan Katso-roolin. Kun työnantaja hakee korvausta toimipaikkakohtaisella hakemuksella, pääkäyttäjä myöntää Katso-roolin nimetylle toimipaikalle (aliorganisaatiolle).

Katso-palvelussa toimipaikasta käytetään termiä aliorganisaatio. Alitunnisteen käyttäjien on vahvistettava tunnuksensa osoitteessa yritys.tunnistus.fi.

Rakennutan omakotitaloa ja minulla on työntekijöitä. Järjestän ja maksan heille työterveyshuollon. Miten yksityishenkilönä haen korvauksia?

Olet työnantajan asemassa, jos olet Suomessa vakuutettu yksityinen henkilö ja rakennat itsellesi taloa tai palkkaat kotitalouteesi työntekijän.

Käytä lomaketta SV 98a TTH, kun haet työterveyshuollon korvauksia. Ilmoita työnantajatunnukseksi henkilötunnuksesi. Hakemuskausi on kalenterivuosi. Hakuaika on 6 kuukautta siitä, kun vuosi on vaihtunut.

Miten järjestän työterveyshuollon kotonani työskentelevälle työntekijälle, joka tekee töitä myös muille kotitalouksille? Miten haen korvaukset?

Kun kotitalous on työnantaja-asemassa, se on velvollinen järjestämään työterveyshuollon työntekijälleen. Jokainen kotitalous voi tehdä oman työterveyshuoltosopimuksen ja toimintasuunnitelman työterveyshuollon kanssa. Jos usea kotitalous on palkannut saman työntekijän, ne voivat tehdä sopimuksen ja toimintasuunnitelman yhdessä. Sopimuksessa on oltava kaikkien työnantajien tiedot ja allekirjoitukset.

Kotitalous hakee työterveyshuollon kustannuksista korvausta kerran vuodessa kalenterivuosittain jälkikäteen. Hakuaikaa on kesäkuun loppuun saakka.

Kotitalous käyttää hakemuslomakkeena työnantajan lomaketta SV 98a TTH. Koska kotitaloudella ei ole y-tunnusta, ilmoita hakemuksessa y-tunnuksena työnantajana toimivan henkilön henkilötunnus.

Kela voi maksaa työterveyshuollon kustannusten korvaukset tilille, jota hoitaa nimetty yhteyshenkilö, jos muut kotitaloudet antavat siihen valtakirjan.

Mitä tarkoittavat korvausluokka I (KL I) ja korvausluokka II (KL II) työterveyshuollossa?

Työterveyshuollon kustannusten korvaushakemuksessa ja korvauspäätöksissä

  • korvausluokka I tarkoittaa niitä työterveyshuollon ehkäiseviä palveluita, jotka työnantajan on lakisääteisesti järjestettävä työntekijöilleen
  • korvausluokka II tarkoittaa työnantajan vapaaehtoisesti työntekijöilleen järjestämää sairaanhoitoa.

Korvausluokan I ehkäiseviä palveluita ovat esim. työterveyshuollon toimijoiden tekemät työpaikkaselvitykset, ensiapuvalmiuden suunnitteluun osallistuminen, terveystarkastukset sekä työterveyteen liittyvä ohjaus ja neuvonta.

Korvausluokan II sairaanhoito tarkoittaa yleislääkäritasoista sairaanhoitoa, jota työterveyshuoltohenkilöstö tuottaa työterveyshuoltoyksikössä.  

Kummankin korvausluokan sisältö kuvataan työterveyshuoltosopimuksessa.

Työterveyshuollon korvaushakemuksessa ilmoitetaan erikseen korvausluokan I ja korvausluokan II kustannukset ja toimintatiedot.

Miten täytän korvaushakemuksen kohdan, jossa kysytään työntekijöiden lukumäärää?

Työnantaja ilmoittaa TyEL-vakuutettujen työntekijöiden lukumäärän hakemuksen kohdassa Toimiala ja henkilömäärä. Lukumäärät ilmoitetaan erikseen korvausluokissa I ja II.

  • Jos työnantaja on järjestänyt vain ehkäisevät työterveyshuoltopalvelut, ilmoitetaan henkilömäärä vain Korvausluokassa I -kohdassa.
  • Jos työnantaja tämän lisäksi on järjestänyt työntekijöilleen sairaanhoitopalveluita, ilmoitetaan Korvausluokassa I – kohdassa ehkäisevien palveluiden piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä ja Korvausluokassa II - kohdassa sairaanhoitopalveluiden piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä. Yleensä korvausluokissa I ja II on saman verran työntekijöitä.

Työntekijöiden lukumäärän ilmoittamisesta on annettu lisäohjeita Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohjeessa.

Työnantajana toimiva yrittäjä voi valita hakumenettelyn, jossa hän hakee itselleen järjestämästään työterveyshuollosta korvausta samalla hakemuksella, jolla hakee korvausta työntekijöidensä työterveyshuollon kustannuksista. Samalla hakemuksella hakeminen on mahdollista silloin, kun yrittäjän työterveyshuollon palvelut ovat sisällöltään ja laajuudeltaan samanlaiset kuin työntekijöiden työterveyshuoltopalvelut. Yrittäjä ei voi vaihtaa valitsemaansa hakumenettelyä kesken tilikauden.

  • Yrittäjä täyttää tällöin työntekijöiden määrän yllä mainitulla tavalla ja lisäksi yrittäjien määrän hakemuksessa kohdassa Toimiala ja henkilömäärä > Yrittäjien lukumäärä (YEL- tai MYEL-vakuutettuja). Määrät ilmoitetaan erikseen korvausluokissa I ja II.

Yrittäjä, jolla ei ole työntekijöitä tai joka on valinnut yrittäjähakumenettelyn itselleen järjestämänsä työterveyshuollon korvausten hakemisessa, hakee työterveyshuollon korvauksia yrittäjälomakkeilla, jotka työterveyshuollon palveluntuottaja esitäyttää.

Työntekijöiden määrä vaihtelee – miten ilmoitan henkilömäärän hakemuksessa?

Perusohje on, että ilmoita hakemuksessa työntekijämääräksi aina tilikauden alun ja lopun työntekijämäärien keskiarvo.

Esimerkki:

  •     tilikausi alkaa 1.1. ja vuoden alussa työntekijämäärä on 1000
  •     tilikausi päättyy 31.12 ja vuoden lopussa työntekijöitä on 800
  •     hakemuksessa ilmoitat työntekijämääräksi (1000+800)/2 eli 900

Jos työntekijämäärä kuitenkin vaihtelee tilikauden aikana merkittävästi, työnantaja voi hakemuksen lisätiedoissa tai erillisellä selvityksellä antaa tiedon työntekijämääristä kuukausittain. Jos työntekijöiden määrä on vähintään kolmen kuukauden ajan ollut yhdenjaksoisesti vähintään 20 % suurempi tai pienempi kuin tilikauden alun ja lopun keskiarvo, Kela laskee silloin työntekijämääristä painotetun keskiarvon.

Edellä olevassa esimerkissä 20 % tilikauden alun ja lopun keskiarvosta eli 900:sta on 180 työntekijää. Jotta hakemuksen käsittelyssä voitaisiin ottaa huomioon työntekijöiden määränä huomioon tilikauden painotettu keskiarvo, työnantajalla tulisi palveluksessaan olla yhdenjakoisesti 3 kuukauden ajan 180 työntekijää enemmän tai vähemmän kuin 900 henkilöä.

Mitä tarkoittaa "voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma"?

Työterveyshuollon palveluntuottaja ja työnantaja laativat yhteistyössä työterveyshuollon toimintasuunnitelman yleensä useammaksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelmakausi on tavallisimmin 3–5 vuotta. Uusi suunnitelma tulisi tehdä ja hyväksyä ennen kuin edellinen toimintasuunnitelmakausi päättyy.

Toimintasuunnitelmaa ei voi laatia takautuvasti koskemaan jo päättynyttä tilikautta eli ajanjaksoa, jolta korvauksia on haettu. Kela edellyttää työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa sitä, että tilikaudella on ollut voimassa oleva toimintasuunnitelma.

Työnantaja ja palveluntuottaja voivat jatkaa vanhan työterveyshuollon toimintasuunnitelman voimassaoloaikaa, kun suunnitelmakausi on päättymässä. Silloin he sopivat yhdessä, mieluiten kirjallisesti, että suunnitelman voimassaolo jatkuu ja, mikä on voimassaolon määräaika.

Työnantaja kertoo hakemuksessa ilmoitetulla tilikaudella voimassa olevan toimintasuunnitelman päivämäärät. Jos toimintasuunnitelma on uusittu tilikauden aikana, työnantaja voi hakemuksen Lisätiedoissa ilmoittaa vanhan ja uuden toimintasuunnitelman voimassaoloajat ja hyväksymispäivämäärät.

Miksi työterveyshuollon korvaushakemuksessa kysytään työpaikan yhteistoiminnasta, ja miten kysymykseen vastataan?

Monet työterveyteen ja työterveyshuoltoon vaikuttavista asioista edellyttävät yhteistyötä työpaikan osapuolten kesken, sillä toiminta kohdentuu koko henkilöstöön. Työterveyshuollon tavoite on tukea työpaikkaa ja työntekijöitä työterveysasioissa koko työuran ajan.

Työterveyshuoltolaissa on määritelty, että työnantajan tulee tehdä yhteistyötä henkilöstön kanssa työterveyshuoltoon liittyvissä asioissa. Lisäksi sairausvakuutuslain mukaan työterveyshuollon kustannusten korvaamisen edellytys on se, että työterveyshuollon toteutumiseen liittyvät asiakirjat ja raportit on käsitelty työpaikalla yhteistoiminnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että työsuojeluvaltuutetulle tai työsuojelutoimikunnalle tai muulle henkilöstön edustajalle on annettu mahdollisuus käsitellä korvaushakemusta ja muita työterveyshuollon asiakirjoja yhdessä työnantajan kanssa. Tästä yhteisestä käsittelystä työpaikalla tulee kirjoittaa vapaamuotoinen päivätty lausunto. Jos henkilöstölle on tarjottu mahdollisuus antaa lausunto, mutta sitä ei ole annettu, työnantaja selvittää hakemuksen kohdassa Lisätietoja, että lausunnon antamiseen on tarjottu mahdollisuus.

Korvaushakemuksessa vastataan 'kyllä' tai 'ei' sen mukaan, onko työpaikalle valittu työsuojelutoimikunta ja/tai työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi kohtaan kirjataan se päivämäärää, jolloin on kirjoitettu edellä kuvattu lausunto työterveyshuollon hakemuksen käsittelystä yhteistoiminnassa. Itse lausuntoa ei toimiteta Kelaan, mutta Kelan toimihenkilö voi tarvittaessa pyytää lausunnon nähtäväksi hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Työnantaja ilmoittaa hakemuksen Lisätietoja-kohdassa, että lausunnon antamiseen on ollut mahdollisuus, jos lausuntoa ei ole tehty, mutta lausunnon antamiseen on tarjottu mahdollisuus.

Kela ei voi käsitellä hakemusta eikä maksaa korvausta ilman lausuntopäivämäärää tai muuta selvitystä lausunnon antamisen mahdollisuudesta.

Alle 10 työntekijän työpaikalla ei edellytetä olevan työsuojeluvaltuutettua tai -toimikuntaa. Pienilläkin työpaikoilla tulisi silti keskustella ja arvioida yhdessä työterveyshuollon sisältöä ja toteutumista. Jos näin on toimittu, työnantaja ilmoittaa kyseisen päivämäärän hakemuksessa.

Lue lisää yhteistoiminnasta työterveyshuollon asioissa.

Mitä tarkoitetaan työkyvyn hallinnan asiakirjoilla?

Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön asiakirjoilla tarkoitetaan kahta erillistä asiakirjaa:

  1. kuvausta työnantajan tehtävistä omassa asiakirjassaan ja
  2. kuvausta työterveyshuollon palveluntuottajan työpaikkakohtaisista vastuista ja tehtävistä työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa.

Työnantajan tehtävien kuvaus sisältää

  • toimet, joilla työnantaja tukee työntekijöiden työkykyä työuran eri vaiheissa, käytännöt sairauspoissaolojen seurannassa ja varhaisen tuen käynnistämisessä;
  • kuvauksen siitä, miten työnantaja ja työntekijät ja toisaalta työnantaja ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet ja laatineet käytännön.

Työnantajan tehtävät kirjataan

  • yli 20 työntekijän työpaikoilla erilliseen työkyvyn hallinnan asiakirjaan
  • alle 20 työntekijän työpaikoilla työpaikkaselvitysraporttiin tai sen liitteeseen

Yksinyrittäjän työkyvyn hallinnan toimintakäytäntö kirjataan kokonaisuudessaan yrittäjän työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työnantaja voi saada ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista korvausta 60 % vain silloin, kun työpaikka ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet työpaikan tarpeisiin perustuvasta työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöstä. Toimintakäytäntö sisältää varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen ja tuen antamisen sekä sairauspoissaolojen hallintajärjestelmän. Kyseessä on siis laajempi kokonaisuus kuin pelkkä sairauspoissaolojen seuranta.

Lue lisää työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki korvaamisessa

Voiko työterveyshuollon korvaushakemuksessa ilmoittaa arvonlisäveroja?

Työnantaja, joka on arvonlisäverovelvollinen, voi vähentää arvonlisäverot verotuksessaan. Sen vuoksi arvonlisäverojen osuutta ei korvata, ja hakija ilmoittaa työterveyshuollon korvaushakemuksessa hinnat ilman arvonlisäveroa.

Arvonlisäveroja on esim. ensiaputarvikkeiden hinnoissa ja työnantajan oman työterveysaseman laite-, väline-, tarvike- ja kalustokustannuksissa. Lisäksi jos työterveyshuoltoon kuuluva terveyden- ja sairaanhoitopalvelu sisältää yksittäisenä palveluna myytynä arvonlisäveroa, se on arvonlisäverollinen palvelu myös osana työterveyshuoltoa. Työterveyshuoltopalvelujen arvonlisäverotus määräytyy samoilla perusteilla kuin muidenkin terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen. Kela ei ota kantaa palveluiden arvonlisäverovelvollisuuteen. Lue lisää: Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus (vero.fi)

Kuntatyönantaja (kunta, kuntayhtymä, maakuntaliitto ym.) saa verottajalta laskennallisena palautuksena 5 % niiden palvelujen kustannuksista, jotka kunta on ostanut yksityiseltä terveydenhuollon palveluntuottajalta omalle henkilöstölleen (Arvonlisäverolaki 1501/1993).

Viimeksi muokattu 13.11.2017
Sivu päivitetty 14.3.2014