Myöntämisperusta

Kuntoutuksen tarkoitus on kuntoutujan työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne pääseminen.

Kela voi myöntää kuntoutusrahaa kuntoutukseen, jota annetaan seuraavien lakien perusteella:

Kuntoutuslaki

  • vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus
  • vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
  • harkinnanvarainen muu kuntoutus

Työterveyshuoltolaki

  • kuntoremontti
  • työhönvalmennus
  • päihdekuntoutus
  • lääkinnällinen kuntoutus

Päihdehuoltolaki

  • yksilökohtainen kuntoutus
  • perhekuntoutus

Kansanterveyslaki tai erikoissairaanhoitolaki

  • lääkinnällinen kuntoutus

Lisäksi kuntoutusrahaa voidaan myöntää

  • oppisopimuskoulutukseen
  • sopeutumisvalmennukseen vammaispalvelulain perusteella
  • Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan sopeutumisvalmennukseen.

Kuntoutusrahaa voidaan myöntää työterveyshuoltolain perusteella annetun kuntoutuksen ajalta, jos kuntoutusta annetaan työterveyshuollossa havaittujen työ- ja ansiokykyongelmien perusteella ja työnantaja osallistuu kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Kuntoutusrahan myöntäminen päihdehuoltolain mukaiseen yksilökohtaiseen laitoskuntoutukseen edellyttää, että kuntoutus perustuu asianmukaiseen huolto- tai kuntoutussuunnitelmaan ja että kuntoutusta annetaan Kelan hyväksymässä päihdehuollon kuntoutuslaitoksessa.

Kuntoutujan toimeentuloturvasta vastaa asianomainen vakuutusyhtiö, jos kuntoutuja saa kuntoutusta työtapaturman, ammattitaudin, liikennevahingon tai sotilastapaturman ja -vamman perusteella. Työelämässä olevan ammatillinen kuntoutus ja sen ajalta maksettava kuntoutusraha on yleensä työeläkelaitosten vastuulla.

Sivu päivitetty 15.05.2013