Kuumat perunat

Tällä sivulla Kela vastaa mediassa esiin nousseisiin ajankohtaisiin kysymyksiin sosiaaliturvasta.

Kysymys 1: Palauttaako Kela rahat, jos opiskelija palauttaa vahingossa liikaa opintotukea?
Kysymys 2: Miksi Kela ei vastaa, kun kyse on vammaisten tulkkauspalvelun hankinnasta?
Kysymys 3: Maksaako Kela tukia paperittomille?
Kysymys 4: Maksaako Kela etuuksia ISIS-taistelijoille?
Kysymys 5: Miten Kela turvaa perustoimeentulotuen asiakkaiden tilanteen?
Kysymys 6: Millä perusteella Kela voi alentaa työttömän toimeentulotukea?
Kysymys 7: Miten Kela turvaa toimeentulotuen saajien oikeuden saada tarvitsemiaan lääkkeitä?
Kysymys 8: Miksi korvattavien lääkkeiden ostoajankohtaa on rajoitettu?
Kysymys 9: Miten asiantuntijalääkäri voi tehdä arvion työkyvyttömyydestä, vaikka hän ei ikinä näe potilasta?
Kysymys 10: Miksi Kela olettaa, että elätän kämppikseni opiskelijoiden siirryttyä yleiseen asumistukeen?
Kysymys 11: Miksi vanhempainpäiväraha maksetaan omaishoitajalle vähimmäismääräisenä?
Kysymys 12: Miksi Kela selvittää, elävätkö yhdessä asuvat henkilöt avoliitossa?
Kysymys 13: Miksi lapsen säästörahastossa olevat varat vaikuttavat toimeentulotukeen?

Palauttaako Kela rahat, jos opiskelija palauttaa vahingossa liikaa opintotukea?

Jos opiskelija haluaa korottaa vuositulorajaansa, opintotukea voi palauttaa vapaaehtoisesti. Edellisen lukuvuoden tuet on palautettava toukokuun loppuun mennessä. Tuen vapaaehtoinen palauttaminen vaikuttaa myös opintojen edistymisen seurannassa huomioitavien tukikuukausien määrään.

Jos opiskelija huomaa palauttaneensa liikaa tukea, Kela ei maksa sitä takaisin. Vaikka tukea ei makseta heti takaisin, tukikuukauden saa kuitenkin uudelleen käytettäväksi. Uusi opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Kelan verkkosivuilla on tulovalvontalaskuri, jolla opiskelija voi selvittää palautettavat tukikuukaudet ja summat. Vapaaehtoinen palauttaminen onnistuu kätevästi Kelan asiointipalvelussa.

Opintotukea palautti vapaaehtoisesti kevään 2017 aikana noin 25 000 opiskelijaa. Suurin osa palautuksista tehdään Kelan asiointipalvelussa.

 

Miksi Kela ei vastaa, kun kyse on vammaisten tulkkauspalvelun hankinnasta?

Sosiaalisessa mediassa on käyty kiivasta keskustelua vammaisten tulkkauspalvelusta. Osa keskustelijoista pelkää, että vammaisten tulkkauspalvelu kurjistuu vuodenvaihteen jälkeen, kun uusi hankintakausi käynnistyy. Osa vaatii tämän takia kilpailutuksen keskeyttämistä.

Kelalla on lakisääteinen tehtävä järjestää tulkkauspalveluja kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin.

Hankintalaki edellyttää Kelaa kilpailuttamaan tulkkauspalvelun, jota se järjestää. Hankinnan tavoitteena on järjestää niin laadukas palvelu kuin mahdollista. Hankintaprosessin aikana Kela pidättäytyy hankintaan liittyvien asioiden kommentoinnista. Tällä halutaan turvata tarjoajien tasapuolinen tiedonsaanti ja tarjousten asianmukainen käsittely, mitkä ovat edellytyksiä tarjouskilpailun onnistumiselle.

Asiakaspalautteiden ja -kyselyn perusteella tulkkauspalvelun nykyiset asiakkaat ovat suhteellisen tyytyväisiä saamaansa palveluun. Asiakkaiden tilauksista suurimpaan osaan löytyy tulkki. Esimerkiksi vuonna 2016 kuulovammaisten asiakkaiden tilauksista 96 prosenttiin löytyi tulkki. Kuulonäkövammaisten asiakkaiden tilauksista 97 prosenttiin ja puhevammaisten tilauksista 86 prosenttiin tilauksista löytyi tulkki. Yhteensä asiakkaat tekivät noin 142000 tilausta vuonna 2016.

Tulkkauspalvelun käyttöä seurataan tarkasti. Nykyisen käytön perusteella Kela on arvioinut, kuinka paljon tulkkeja tarvitaan tulevaisuudessa. Tulkkien määrää voidaan lisätä, jos se on tarpeen. Vuodenvaihteen jälkeen palvelua on tarkoitus myös uudistaa esimerkiksi niin, että asiakkaat voivat halutessaan ottaa käyttöön tulkkilistan ja ehdottaa itselleen tuttuja tulkkeja.

Vammaisten tulkkauspalvelua kehitetään yhdessä asiakkaiden, palveluntarjoajien ja järjestöjen kanssa. Ennen nykyisen hankintakauden alkamista Kela järjesti avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden sekä useita eri kohderyhmille suunnattuja työpajoja. Asiakkaat voivat milloin tahansa antaa palautetta tulkkauspalvelusta Kelaan. Tulkkauspalvelun etäpalvelun kautta voi antaa palautetta myös viittomakielellä. Kaikki palaute otetaan huomioon, kun palvelua kehitetään.

Kela huolehtii siis jatkossakin siitä, että tulkkauspalvelulain mukaista tulkkipalvelua tarjotaan kaikille lain piiriin kuuluville tarpeen mukainen määrä.

 

Maksaako Kela tukia paperittomille?

Laittomasti maassa oleva voi saada Kelasta kiireellistä toimeentulotukea vain erityistilanteissa.

Kela noudattaa STM:n syyskuussa 2017 antamaa ohjeistusta, jossa annettiin kunnille suositukset laittomasti maassa olevien kiireellisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Kela ohjaa asiakkaat kuntaan, jossa tehdään kokonaisarvio avun tarpeesta. Jos henkilö hakeutuu omatoimisesti Kelaan, Kela tarkistaa henkilön oleskeluoikeuden ulkomaalaisrekisteristä ja ratkaisee, onko hänellä oikeus toimeentulotukeen.

Laittomasti maassa olevalla voi yleensä olla oikeus enintään kiireelliseen toimeentulotukeen eli ruokaan ja välttämättömiin lääkkeisiin. Sen sijaan hänellä ei ole oikeutta toimeentulotuen täyteen perusosaan ja muihin perusmenoihin. Kiireellinen toimeentulotuki myönnetään maksusitoumuksena muutamaksi päiväksi kerrallaan.

Kela ei järjestä laittomasti maassa oleville asumispalveluja eikä maksa heille yleistä asumistukea.

Kunnan tuki on ensisijainen

Kunnat voivat järjestää laittomasti maassa oleville hätämajoituksena yösijan. STM:n ohjeen mukaan kuntien tulee huolehtia mahdollisuuksien mukaan siitä, että hätämajoituspalveluun sisältyy ruoka ja mahdollisesti muu kiireellinen apu, kuten välttämättömät lääkkeet.

Hätämajoituksen yhteydessä tarjottava apu on ensisijainen tukimuoto, eikä tarvetta Kelasta maksettavalle tuelle ole. Jos ruoka ja lääkkeet eivät sisälly palveluun, ne voidaan myöntää Kelasta. Tarvittaessa Kela selvittää palvelun sisällön kunnasta.

Kela ohjaa laittomasti maassa oleskelevat vapaaehtoisen paluun piiriin.

Turvapaikanhakijalla ei ole heti oikeutta Kelan etuuksiin

Turvapaikanhakija ei voi saada Kelan etuuksia ennen kuin turvapaikkahakemus on käsitelty ja oleskelulupa myönnetty. Turvapaikanhakijoille maksettavasta vastaanottorahasta huolehtii vastaanottokeskus.

Oleskeluluvan saaneella turvapaikanhakijalla on oikeus samoihin Kelan etuuksiin ja muuhun sosiaaliturvaan kuin muillakin Suomessa vakinaisesti asuvilla. Päätös oikeudesta sosiaaliturvaan voidaan tehdä vasta, kun oleskelulupa on myönnetty.
 


Maksaako Kela etuuksia ISIS-taistelijoille?

Mediassa nousee ajoittain esille kysymys siitä, maksetaanko Kelan etuuksia rikollisjärjestössä toimiville henkilöille. Kelalla ei ole tiedossa yhtäkään tapausta, jossa toiseen maahan taistelijaksi lähteneelle olisi maksettu etuuksia Suomesta. Kyseessä on siis hypoteettinen kysymys siitä, voisiko tämä olla mahdollista.

Kela on 13.2.2017 antanut STM:lle selvityksen siitä, minkälaisia lainsäädännöllisiä muutoksia pitäisi tehdä, jotta mahdollisuus sosiaaliturvaetuuksiin olisi evättävissä, jos tiedossa on henkilön kuuluminen rikollisjärjestöön ulkomailla.

Oletettu ISIS-järjestöön tai muuhun rikollisjärjestöön kuuluminen ei tällä hetkellä ole peruste lakkauttaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumista. Nykyistä lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jos tällainen toiminta halutaan perusteeksi Suomen sosiaaliturvan lakkauttamiselle. Säännös tarkoittaisi sitä, että henkilölle ei missään tilanteessa maksettaisi mitään Kelan etuutta.

Etuuksien maksamista ulkomaille rajoitetaan jo nyt

Käytännössä useimpien Kelan etuuksien maksamista on etuuskohtaisilla säännöksillä jo rajoitettu, tai se on kokonaan estetty, jos sosiaaliturvaan kuuluva henkilö oleskelee ulkomailla ja Kelalla on tieto asiasta. Esimerkiksi toimeentulotukea ei makseta ulkomailla oleskelevalle, ja jo lyhytkin ulkomailla oleskelu voi estää asumistuen maksamisen. Työttömyysetuuden maksamisen edellytyksenä on Suomessa asuminen. Henkilön tulee myös olla valmis ottamaan vastaan tarjottava työ tai koulutuspaikka heti.

Tilapäinen, enintään 1 vuoden kestävä oleskelu EU-alueen ulkopuolella ei vaikuta sosiaaliturvaan kuulumiseen. Aina kuitenkin selvitetään oikeus saada Kelan etuuksia ulkomailla oleskelun aikana. Jos kyseessä on pysyvä tai yli 1 vuoden kestävä oleskelu ulkomailla, sosiaaliturvaan kuuluminen ja etuuksien maksaminen päättyy muuttopäivään.

Avainasemassa viranomaisyhteistyö

Olennaista on, että Kela ja muut viranomaiset saavat tiedon Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien henkilöiden pysyvästä tai tilapäisestä muutosta ulkomaille. Jos Suomen sosiaaliturvaan kuuluva henkilö ei itse ilmoita Kelaan ulkomaille lähdöstään, tai jos tieto ei välity maistraattiin tehdyn muuttoilmoituksen kautta, etuuksien maksaminen voi jatkua perusteettomasti hyvinkin kauan. Jos henkilö myöhemmin palaa Suomeen, voi ulkomailla oleskelu ja sen vaikutus sosiaaliturvaan jäädä kokonaan selvittämättä.

 


Haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden turvaaminen on Kelan tärkein tehtävä

Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykänen nosti kolumnissaan (4.4.2017) esille tärkeitä kysymyksiä perustoimeentulotuen tilanteeseen liittyen.

Perustoimeentulotukea hakevalla on tosi kyseessä. Jo muutaman päivän viivästys voi olla asiakkaalle kohtuuton, jos taloudellista puskuria ei yksinkertaisesti ole. Suhtaudumme Kelassa jokaisen asiakkaan tilanteeseen erittäin vakavasti ja teemme kaikkemme nopeuttaaksemme käsittelyä. Yhdenkään asiakkaan tuen maksu ei saisi viivästyä. Suurin osa perustoimeentulotuen asiakkaista on kuitenkin saanut tukensa kuten pitääkin.

Tammikuussa 97 % hakemuksista ratkaistiin 7 arkipäivässä. Helmi- ja maaliskuussa ratkaisuajat ovat olleet pidempiä, mutta viivästykset ovat olleet suurelta osin päiviä, eivät viikkoja. On myös huomattavaa, että Kelan kaikki muut tuet vanhempainpäivärahoista eläkkeisiin on maksettu ajallaan.

Perustoimeentulotuen asiakkaat saavat tarvitsemansa lääkkeet entistä helpommin

Perustoimeentulotuen asiakkaiden lääkkeiden saanti turvataan jo nyt Nykäsen esittämällä tavalla. Valtiolla on siis tili, josta maksetaan vakavasti sairaiden ihmisten lääkkeet.

Rahan lisäksi Kelasta voi saada maksusitoumuksia, joista yleisin on lääkemaksusitoumus. Suurin osa perustoimeentulotuen asiakkaista saa myönteisen toimeentulotukipäätöksen yhteydessä automaattisesti sähköisen maksusitoumuksen lääkkeisiinsä. Lääkemaksusitoumuksia apteekkeihin on annettu jo 470 000. Lääkkeitä on maksettu perustoimeentulotuen asiakkaille alkuvuodesta lähes 7 miljoonan euron edestä.

Toimeentulotuen siirryttyä Kelaan asiakkaiden asiointi on helpottunut lääkkeiden osalta huomattavasti. Apteekit saavat tiedon maksusitoumuksesta sähköisesti, joten asiakas voi asioida missä tahansa apteekissa. Maksusitoumus näkyy apteekeissa toimeentulotukipäätöksen antamista seuraavana päivänä. Myös tietoturvallisuus on parantunut, kun apteekissa ei enää asioida paperisen maksusitoumuksen kanssa

Maksusitoumuksia ruokaan myönnetty 1 500

Kela on myös turvannut asiakkaiden ruoan saannin. 1 500 ihmistä on saanut alkuvuoden aikana Kelasta maksusitoumuksen elintarvikkeisiin.

Maksusitoumuksen on voinut saada samana päivänä hakemuksesta.

Myös kunnat tukevat toimeentulotuen asiakasta

Toimeentulotuki on tällä hetkellä jakaantunut kahdelle eri luukulle. Myös kunta voi myöntää täydentävää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi, vaikka Kela ei olisi vielä tehnyt päätöstä perustoimeentulotuesta. Asiakkaiden tilanne on turvattu myös siltä osin.

Kelan viivästykset eivät aiheuta vuokrasopimuksen purkamista

Kela tukee asumista eri tavoin. Pienituloiset voivat saada Kelasta asumistukea osaan asumismenoistaan. Jos asumisen tuet eivät riitä, Kela voi myöntää lisäksi perustoimeentulotukea.

Vuokranantajalla on mahdollisuus aloittaa vuokrasopimuksen purkuprosessi, jos vuokra on maksamatta kaksi tai kolme kuukautta peräkkäin tai jos vuokranmaksussa on jatkuvia myöhästymisiä. Ei siis ole uskottavaa, että Kelasta johtuvat viivästykset perustoimeentulotuen maksussa voisivat yksin aiheuttaa häädön.

Jos asiakkaalla on häätöuhka, hänen hakemuksensa käsitellään Kelassa kiireellisenä. Silloin hakemus ratkaistaan samana tai seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.

Vuokra-asuntoon muuttaessa ihmiseltä vaaditaan yleensä muutaman kuukauden vuokran suuruinen vuokravakuus tai takuuvuokra. Kela voi myöntää perustoimeentulotukea myös siihen. Alkuvuoden aikana Kela on myöntänyt vuokravakuuden jo 8 500 henkilölle. Kelan myöntämien vuokravakuuksien arvo on yli 7 miljoonaa euroa.

Kela tuo valtakunnallisena toimijana ongelmat näkyväksi

Ihmisellä voi olla oikeus saada toimeentulotukea, jos hänen käytettävissään olevat tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, kuten asumiseen, ruokaan ja terveydenhoitoon. Ennen toimeentulotuen hakemista pitää ensin selvittää, voiko saada muita tuloja tai etuuksia, kuten esimerkiksi työttömyysturvaa ja asumistukea. Kyseessä on siis viimesijainen taloudellinen tuki.

Perustoimeentulotuki siirtyi kunnista Kelan hoidettavaksi 1.1.2017. Maaliskuussa Kela ratkaisi 152 000 perustoimeentulotukihakemusta. Siirto on jo tässä vaiheessa tehnyt näkyväksi sen, että lyhytaikaiseksi väliaikaiseksi etuudeksi tarkoitetulla tuella elää Suomessa suuri joukko ihmisiä.

Perustoimeentulotuen siirto yhdelle valtakunnalliselle toimijalle on tehnyt kaikille näkyväksi ne ongelmat, jotka ovat jääneet aiemmin monelta huomaamatta. 

Perustoimeentulotuki numeroina (3/2017):

  • Kela on myöntänyt perustoimeentulotukea 170 313 kotitaloudelle
  • Lääkemaksusitoumuksia apteekkeihin on annettu 470 000.
  • Lääkkeitä on maksettu lähes 7 miljoonan euron edestä.
  • Maksusitoumuksia ruokaan on myönnetty 1 500.
  • Vuokravakuus on myönnetty 8 500 henkilölle.
  • Kelan myöntämien vuokravakuuksien arvo on yli 7 miljoonaa euroa.
 

Millä perusteella Kela voi alentaa työttömän toimeentulotukea?


Toimeentulotuen siirto Kelan hoidettavaksi takaa eri puolilla Suomea asuville asiakkaille yhdenvertaisemman kohtelun. Tämä on toimeentulotuen hakijoille reilua: samassa tilanteessa eri puolilla maata olevat saavat saman kohtelun. Se koskee myös työttömiä toimeentulotuen hakijoita.

Eduskunta on linjannut, että työttömät toimeentulotuen asiakkaat ohjataan ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Jos asiakas kieltäytyy työvoimapalveluista, toimeentulotuen alentamista täytyy harkita. Ilman perusteellista harkitntaa toimeentulotukea ei kuitenkaan alenneta.

Alentamisharkinnan kriteerit ovat laissa ja ne löytyvät ratkaisijoiden etuusohjeesta. Etuusohjeessa sanotaan, että toimeentulotuen alentaminen ei saa vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa eikä alentamista saa muutoinkaan tehdä, jos se olisi kohtuutonta.

Kela voi myös ohjata asiakkaan hakemaan täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea kunnasta.

 


Miten Kela turvaa toimeentulotuen saajien oikeuden saada tarvitsemiaan lääkkeitä?

Sosionomi Saana Hakola kiinnitti huomiota tärkeään asiaan kirjoittaessaan toimeentulotuesta ja asiakkaiden oikeudesta saada lääkkeitä (HS 12.1.). Kela tekee parhaansa, jotta toimeentulotukeen oikeutetut asiakkaat saavat tarvitsemansa lääkkeet.

Moni asia on parantunut, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Nyt asiakas saa myönteisen toimeentulotukipäätöksen yhteydessä sähköisen maksusitoumuksen lääkkeisiinsä. Apteekit puolestaan saavat tiedon maksusitoumuksesta sähköisesti, joten asiakas voi asioida haluamassaan apteekissa. Asiointi on aiempaa helpompaa, ja tietoturvallisuuskin on parantunut.

Hakola kirjoitti tilanteesta, jossa asiakkaalla on niin sanottua tuloylijäämää, joka tarkoittaa sitä, että hänellä on tuloja ja varoja enemmän kuin sellaisia menoja, joihin voidaan myöntää toimeentulotukea. Tällöin asiakas maksaa yleensä lääkkeensä ensin itse ja toimittaa kuitin Kelaan. Jos lääke on maksanut esimerkiksi 200 euroa ja asiakkaalla on ollut 20 euroa tuloylijäämää, Kela maksaa hänelle jälkikäteen niiden erotuksen eli 180 euroa. Samalla asiakas saa myös sähköisen maksusitoumuksen muihin tarvitsemiinsa lääkkeisiin. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä apu, jos tuloylijäämä on pieni ja lääkkeet maksavat paljon. On ymmärrettävää, ettei asiakkaalla ole varaa maksaa satojen eurojen lääkkeitä ensin itse. Siksi Kela voi tapauskohtaisesti maksaa lääkkeen hinnan ja tuloylijäämän erotuksen myös etukäteen.

Paras ratkaisu olisi kuitenkin se, että asiakas saisi maksusitoumuksen, jossa olisi tuloylijäämän suuruinen omavastuu. Se ei ainakaan vielä onnistu apteekkien ja Kelan järjestelmien vuoksi.

Hakola toivoi pienitulosten puolesta, että Kela voisi myöntää toimeentulotukea, vaikka tuloja olisi enemmän kuin lain mukaan hyväksyttäviä menoja. On kuitenkin lainsäätäjän päätettävissä, kuinka paljon asiakkaalle tulee jäädä rahaa lain mukaisten tulojen ja menojen jälkeen. Tällä hetkellä kyseinen summa on yksin asuvilla 487,89 euroa kuukaudessa. Jotta asiakkaat saisivat enemmän varoja käyttöönsä, perusosan määrää tulisi suurentaa.

 

Miksi korvattavien lääkkeiden ostoajankohtaa on rajoitettu?

Kerralla korvattavan lääkemäärän ja ostojen välisen ajan sääntely ovat hallituksen keinoja edistää tarkoituksenmukaisen lääkemäärän hankkimista ja vähentää lääkejätettä. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan hallitusohjelmaan kirjattuja 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöjä. Suomen Apteekkariliitto on arvioinut, että apteekista hankittuja reseptilääkkeitä jää käyttämättä vuosittain jopa 95–125 miljoonan euron arvosta.

Kerralla korvattavasta lääkemäärästä säädetään sairausvakuutuslaissa. Korvattavaa lääkettä voi saada kerralla enintään 3 kuukauden hoitoaikaa vastaavan määrän. Kuitenkin kalliita lääkkeitä, joiden yhden pakkauksen myyntihinta on yli 1 000 euroa, korvataan kerralla enintään 1 kuukauden hoitoaikaa vastaava lääkemäärä.

Myös korvattujen lääkeostojen välisestä ajasta säädetään sairausvakuutuslaissa. Uuden lääke-erän saa apteekista korvattuna vasta, kun edellinen lääke-erä on käytetty lähes kokonaan. Sääntely koskee kaikkia korvattavia valmisteita. Vuonna 2017 ostojen joustoaikoja pidennettiin.

Väliajat lasketaan edellisen oston ajankohdasta ja edellisellä kerralla ostetusta lääkemäärästä. Uuden lääke-erän voi ostaa korvattuna aikaisintaan

  • 3 viikkoa ennen edellisen erän loppumista, kun valmistetta on edellisellä kerralla ostettu 3 kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä
  • 2 viikkoa ennen edellisen erän loppumista, kun valmistetta on edellisellä kerralla ostettu 2 kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä
  • 1 viikko ennen edellisen erän loppumista, kun valmistetta on edellisellä kerralla ostettu 1 kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä tai vähemmän.

Korvattava lääkemäärä lasketaan apteekissa reseptin annostusohjeen perusteella. Kolme kuukautta vastaa 90:tä päivää ja kuukausi 30:tä päivää. Koska annostusohjeet ja lääkkeiden pakkauskoot vaihtelevat, apteekista ei aina voida toimittaa tasan kolmen kuukauden tai yhden kuukauden hoitoaikaa vastaavaa lääkemäärää.

Jos asiakkaalla on käytössä useita lääkkeitä, ne voivat loppua eri aikoihin ja tällöin apteekissa on asioitava useammin. Apteekissa asioidessa voi kysyä, millaisissa erissä lääkkeet kannattaisi hankkia, että niitä voisi jatkossa ostaa mahdollisimman samaan aikaan.Kelan lääkehausta voi myös itse tutkia lääkkeiden pakkauskokoja, hintoja ja korvattavuuksia.

Lääkettä voi ostaa enemmän tai aikaisemmin kuin laissa säädetyt toimitusvälit sallivat, mutta silloin ostosta ei saa korvausta. Poikkeuksellisesti esimerkiksi ulkomaanmatkan vuoksi asiakkaalle voidaan korvata lääkkeitä pidemmälle ajalle tai ennen laissa säädetyn joustoajan alkamista. Tällöinkin asiakkaan on yleensä maksettava osto ensin itse ja jälkikäteen haettava ostosta korvausta Kelasta. Jos lääkkeen koko hinnan maksaminen ei ole mahdollista, asiakas voi olla yhteydessä Kelaan ennen ulkomaanmatkalla tarvittavien lääkkeiden hankkimista.

 

Miten asiantuntijalääkäri voi tehdä arvion työkyvyttömyydestä, vaikka hän ei ikinä näe potilasta?

Kansaneläkelain mukaan henkilö on työkyvytön, jos sairaus, vika tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon turvaavan työnteon.

Työkyvyttömyyseläkehakemusta varten tarvitaan lääkärinlausunto B, josta ilmenee hakijan toimintakyvyn kannalta keskeiset sairaudet, viat ja vammat, miten niitä on hoidettu ja millainen hoitovaste on ollut. Erityisen tärkeä on hyvä kuvaus hakijan sen hetkisestä toimintakyvystä. Tämä perustuu mm. lääkärin tekemään tuoreeseen lääkärintutkimukseen. Kuvauksen perusteella Kelan asiantuntijalääkäri arvioi hakijan työkyvyn alenemista ja sen ennustetta. 

Työkykyarviossa on keskeistä hakijan toimintakyvyn suhde hakijan työn vaatimuksiin. Tätä varten tarvitaan tietoja hakijan työstä. Toimintakyvyn alentumisen tulee perustua oikein diagnosoituun sairauteen, vikaan tai vammaan. Nykyisin lainsäädännössä korostetaan kuntoutuksen ensisijaisuutta eläkeratkaisuihin nähden. Jos hakija voidaan kuntouttaa takaisin työelämään, ei työkyvyttömyyseläkettä myönnetä. Työtehtävä voi ammatillisen kuntoutuksen myötä muuttua.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan myös hoito- ja kuntoutussuunnitelma sekä arvio sairauksien ennusteesta. Kelalla on yleensä käytettävissä mm. hakijan terveydentilaa koskevia tietoja, kun kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen tulee ajankohtaiseksi. Tarvittaessa Kela voi pyytää lisätietoja tai hakija voidaan ohjata lisätutkimuksiin. Näin varmistetaan, ettei ratkaisua tehdä puutteellisilla tiedoilla. Työkyvyttömyyseläkeratkaisut eivät juuri koskaan perustu vain yhteen lääkärinlausuntoon.

Vain harvat puhtaasti potilastyöhön paneutuneet lääkärit pystyvät arvioimaan kaikkia näitä seikkoja laatiessaan lääkärinlausunto B:tä ja suositustaan mahdollisen työkyvyttömyyden laadusta ja kestosta. Toimintakyvyn arviointi, eri työtehtävien vaatimukset, ammatillinen kuntoutus ja työkyvyttömyyttä koskeva moninainen lainsäädäntö ovat useimmille lääkäreille melko vieraita aiheita.

Työkyvyttömyysarvioinnin parissa työskentelevien vakuutuslääkärien tehtävänä on tuntea nämä asiat. Lisäksi Kelalla on yleensä käytettävissä monipuolisemmat tiedot hakijan tilanteesta kuin hoitavalla lääkärillä. Esimerkiksi näistä syistä päätökset oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen tehdään kansaneläkelain osalta Kelassa. Näin varmistetaan parhaiten hakijoiden tasa-arvoinen kohtelu.

 

Miksi Kela olettaa, että elätän kämppikseni opiskelijoiden siirryttyä yleiseen asumistukeen?

Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017. Suurin muutos on se, että entinen yksilökohtainen asumislisä muuttui ruokakunnan yhteiseksi ­tueksi. Kun asukkailla on yhteinen vuokrasopimus, he kuuluvat lain mukaan samaan ruokakuntaan, jolloin molempien ­tulot otetaan tukea myönnet­täessä huomioon.

Ruokakunta-ajattelu ei merkitse elatusvelvollisuutta avopuolisoa kohtaan, sillä elatusvelvollisuus käsitteenä on huomattavasti laajempi kuin vastuu yhteisen asunnon asumismenoista. Asumistukilainsäädännön taustalla on ajatus siitä, että kummallakin avopuolisolla on velvollisuus osallistua yhteisen asunnon asumismenoihin.

Kelan asumistukiasiantuntijat kertoivat avoimesti lainmuutosta valmisteltaessa, että ruokakuntakäsite voi johtaa tilanteisiin, joissa kämppiksen tai kumppanin tulot vähentävät myös ruokakunnan toisen jäsenen asumistukea. Tästä huolimatta lakiuudistus haluttiin tehdä, koska sillä nähtiin olevan paljon myönteisiä vaikutuksia.

Lainmuutoksen myötä suurin osa opiskelijoista tulee saamaan aiempaa suuremman ja ympärivuotisen asumisen tuen. Samalla tuki kohdentuu entistä tarkemmin niille opiskelijoille, joilla on pienet tulot suhteessa asumismenoihin.

Miksi vanhempainpäiväraha maksetaan omaishoitajalle vähimmäismääräisenä?

Päivitetty perjantaina 22.9.2017 klo 16: Uudistetun ohjeen täytäntöönpano on toistaiseksi keskeytetty.

Leijonaemojen blogissa (20.9.) Janet Grundström ja Carmen Villman nostavat esille lainsäädännössä olevan epäkohdan, joka on tiedostettu myös Kelassa.

Tavallisesti vanhempainpäivärahan määrä perustuu verotuksessa todettuihin työtuloihin, mutta kun omaishoitajana toimiva isä tai äiti alkaa saada vanhempainrahaa, vanhempainpäiväraha maksetaankin vähimmäismääräisenä (23,73 e/pv). Myös silloin, kun äitiysrahaa saava vanhempi alkaa saada omaishoidon tukea, päiväraha tippuu minimiin.

Sairausvakuutuslaki (luku 11, 8. §) määrittelee tilanteet, joissa vanhempainpäiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä. Ansiotyö on yksi niistä. Itse ansiotyön käsitettä sairausvakuutuslaki ei sen sijaan määrittele. Omaishoitajana toimimista pidetään ansiotyönä, sillä siitä maksetaan veronalaista ansiotuloa ja sen perusteella kertyy eläkettä. Omaishoidon palkkio otetaan myös työtulona huomioon vanhempainpäivärahan määrää laskettaessa, jos vanhempi ei jatka omaishoitajan työtä vanhempainpäivärahakaudella. Taustalla on ajatus siitä, että vanhempainpäivärahakaudella työtä tekevälle ei aiheudu ansionmenetystä, jota korvaamaan päiväraha on tarkoitettu. Käytännössä tämä voi johtaa epäoikeudenmukaisiin ja jopa kohtuuttomiin tilanteisiin, kuten omaishoitajien kohdalla nyt on.

Laki määrää, miten ja minkä suuruisena Kela maksaa myöntämänsä etuudet. Kela on selkeyttänyt vanhempainpäivärahojen myöntämistä koskevaa ohjetta vastaamaan täsmällisemmin lainsäädäntöä. Aiempaa ohjetta saatettiin tulkita väljemmin, mikä saattoi johtaa ratkaisuihin, jotka eivät olleet yhdenmukaisia. 

Tilanne on omaishoidon tukea saavissa perheissä vaikea. Tuentarve ei luonnollisesti vähene mihinkään tilanteessa, jossa oikeus vanhempainpäivärahaan alkaa. Jotta asia korjaantuisi, lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Kela on jo ollut tästä epäkohdasta yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön.

Miksi Kela selvittää, elävätkö yhdessä asuvat henkilöt avoliitossa?

Mediassa nousee ajoittain esille kysymys siitä, miksi Kela joutuu selvittämään tuenhakijoiden parisuhdetietoja.

Kelalla on lakisääteinen tehtävä selvittää, elävätkö yhdessä asuvat henkilöt parisuhteessa. Avio- ja avoliitto vaikuttavat moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Siksi avoliiton solmimisesta on ilmoitettava Kelaan. Avioliitosta ei tarvitse ilmoittaa, sillä Kela saa tiedon suoraan väestötietojärjestelmästä.

Yhdessä asumisella voi olla vaikutuksia esimerkiksi yleiseen asumistukeen. Asumistuki myönnetään yhteisesti koko ruokakunnalle. Yleensä ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt. Avio- ja avopuolisot kuuluvat aina samaan ruokakuntaan. Kimppakämpässä asuvat muodostavat yhteisen ruokakunnan, jos heillä on yhteinen vuokrasopimus tai jos sopimuksessa on maininta siitä, että he ovat yhdessä vastuussa koko asunnon vuokrasta.

Jos yhdessä asuvat tuenhakijat eivät elä avoliitossa ja heillä on erilliset vuokrasopimukset, heidän tehtävänsä on selvittää asia hakemuksessa. Kela arvioi asiaa selvityksen perusteella ja pyytää hakijoilta tarvittaessa lisätietoja. Kimppa-asujilla selvitykseksi riittää yleensä erilliset vuokrasopimukset.

Miksi lapsen säästörahastossa olevat varat vaikuttavat toimeentulotukeen?

Toimeentulotukeen vaikuttavat tulot ja varat ovat olleet esillä mielipidekirjoituksessa (HS 16.10.). Kirjoittaja saa Kelasta perustoimeentulotukea, ja säästää lapsillensa varoja rahastoihin kuukausittain. Hän kertoo, että rahastoissa olevat varat (1 000 euroa) ovat vaikuttaneet perheen saamaan perustoimeentulotukeen.

Toimeentulotuki on tarkoitettu henkilöille tai perheille, joiden tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Koska toimeentulotuki on viimesijainen etuus, hakijan tai perheen on realisoitava omaisuuttaan, jos he joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotuen perusosa lasketaan jokaiselle perheenjäsenelle erikseen.

Jos toimeentulotukea saavalla alaikäisellä lapsella on tuloja tai varoja, niiden määrästä voidaan huomioida enintään lapsen oman perusosan ja muiden hänen perusmenojensa yhteismäärä. Tällä tavoin varmistetaan se, ettei alaikäinen lapsi elätä vanhempiaan tai sisaruksiaan. Jos kirjoittajan alaikäisen lapsen varallisuus on vaikuttanut koko perheen toimeentulotukeen, niin päätökseen kannattaa tehdä oikaisuvaatimus Kelaan.

Jos lapsella on toimeentulotuen hakemisvaiheessa esimerkiksi sen verran varallisuutta, että summa kattaisi hänen tukiosuutensa kahdeksi kuukaudeksi, hänen osaansa toimeentulotuesta aletaan maksaa viimeistään kolmantena tukikuukautena.

Lapsen saamat lahjoitukset vaikuttavat lapseen osuuteen, jos ne eivät ole vähäisiä. Vähäisen lahjoituksen raja on yhteensä 50 euroa kuukaudessa. Tilille kertyneet säästöt kuitenkin huomioidaan perusosan määrään saakka. 

Kelan näkemys on, että lapsen säästörahastossa olevat varat tulisi käyttää lapsesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Asiasta on olemassa myös korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jota Kela ei voi omassa ratkaisutyössään sivuuttaa.

Viimeksi muokattu 27.10.2017
Sivu päivitetty 27.6.2017