Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tutkimuskokonaisuus

Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen myöntöedellytyksiä muutettiin 1.1.2016 voimaan tulleella lainmuutoksella (L 145/2015). Kuntoutuksen myöntäminen ei enää edellytä tasoltaan vähintään korotettua vammaisetuutta.  Uusina myöntöedellytyksinä lakiin kirjattiin sairauteen tai vammaan liittyvät huomattavat vaikeudet arjen toiminnoista suoriutumisessa tai osallistumisessa. Lainmuutoksen yhteydessä vaikevammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen nimi muutettiin vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi.

Toimintakyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen viitekehyksekseksi otettiin WHO:n kehittämä kokonaisvaltainen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden ICF-luokitus. Lainmuutos koski myös kuntoutuksen sisältöä. Kuntoutuksessa painottuu aiempaa enemmän kuntoutujan oma aktiivisuus, kuntoutuksen toiminnallisuus ja terapeutin ohjauksellinen työote. Kuntoutuksessa tehdään yhteistyötä kuntoutujan lähipiirin ja hänelle merkityksellisten ammattilaisten kanssa.

Tavoitteet

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tutkimuskokonaisuus selvittää millaisia seurauksia 1.1.2016 voimaan tulleella lainmuutoksella on ollut. Tutkimuksessa tarkastellaan millaisiin asiakasryhmiin uusimuotoinen vaativa lääkinnällinen kuntoutus kohdentuu ja miten kuntoutuspäätöksiä tehdään uusien myöntökriteerien mukaisesti. Kuntoutuspalvelujen toteutumista lainmuutoksen jälkeen tarkastellaan sekä asiakkaiden että palveluntuottajien näkökulmista.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuskokonaisuus koostuu rekisteritutkimusosiosta sekä kyselyistä, jotka suunnataan asiakkaille, Kelan kuntoutuksen palveluntuottajille ja Kelassa ratkaisutyötä tekeville ammattilaisille. Lisäksi palveluntuottajilta kerätään tietoa haastatteluin.

Tutkimus toteutetaan moninäkökulmaisesti ja monimetelmäisesti. Tutkimuksen aineistonkeruu käynnistyy syksyllä 2017.

Tutkimuksen toteuttaminen

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tutkimuskokonaisuus koostuu kolmesta osiosta:

  1. Rekisteritutkimusosio tutkii lainmuutoksen vaikutusta annettuihin kuntoutuspäätöksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan myönteisten ja hylkäävien päätösten määriä sekä kuntoutuksen kohdentumista ennen ja jälkeen lainmuutoksen. Tämän lisäksi tarkastellaan lainmuutoksen vaikutuksia hylkäysperusteisiin. Rekisteritutkimusosion aineistona ovat Kelan kuntoutus- ja vammaisetuusrekisterit vuosilta 2007, 2014 ja 2016. Rekisteritutkimuksen toteuttavat Kelan tutkimusryhmän tutkijat.
  2. Asiakkaisiin ja kuntoutuksen palveluntuottajiin kohdistuva tutkimusosio (VALK) selvittää lainmuutoksen vaikutuksia kuntoutuspalveluihin ja asiakkaiden kokemuksiin kuntoutuksesta. Asiakkaille suunnataan postikysely ja saatuja tuloksia verrataan Lapin yliopiston vuonna 2009 valmistuneeseen Asiakkaan äänellä-tutkimukseen. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajien kokemuksia lainmuutoksesta kartoitetaan sähköisellä kyselyllä sekä haastattelututkimuksella ( n=10). Asiakkaisiin ja palveluntuottajiin kohdistuvan tutkimusosion toteuttavat Lapin yliopiston ja OYS:n tutkijat.
  3. Kelan ratkaisutyöhön keskittyvä tutkimusosio tarkastelee lainmuutoksen toimeenpanoa. Tutkimusosiossa selvitetään, millaisia seurauksia uusilla myöntökriteereillä on ollut kuntoutushakemusten ratkaisutyölle. Tutkimuksen aineistona on kysely, joka lähetetään Kelassa kuntoutusetuuden ratkaisutyötä tekeville. Tutkimuksen toteuttavat Kelan tutkimusryhmän tutkijat.

Tulokset

Tutkimuskokonaisuus valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2019 lopussa. Tuloksia voidaan hyödyntää Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämistyössä. Tutkimus tuottaa yleisemmällä tasolla tietoa lainmuutoksen toimeenpanoprosessista.

Yhteystiedot

 

VALK-tutkimuksen vastuututkijat

Mauri Kallinen
Kuntoutusylilääkäri, OYS

Kristiina Härkäpää
professori, Lapin yliopisto

Rekisteritutkimuksen ja ratkaisutyön kyselytutkimuksen vastuututkija

Pekka Heino
tutkija, Kela
020 63 42875
etunimi.sukunimi(at)kela.fi

Muu tutkimusryhmä

VALK-tutkimus

Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto
Aila Järvikoski, Lapin yliopisto
Anu Kippola-Pääkkönen, Lapin yliopisto
Ulla Buchert, Lapin yliopisto

Rekisteritutkimus ja ratkaisutyön kyselytutkimus

Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
Tuula Toikka, Kela
Jenna Mäkinen, Kela

Viimeksi muokattu 26.9.2017
Sivu päivitetty 18.5.2017