Usein kysyttyä työterveyshuollon
kustannusten korvaamisesta

  1. Paljonko Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista?
  2. Minulla on henkilökohtainen avustaja. Saanko korvausta hänen työterveyshuollostaan?
  3. Saavatko Suomessa toimivat ulkomaalaiset yritykset korvausta työterveyshuollon kustannuksista?
  4. Työnantajalla on työntekijöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Saako heidän työterveyshuoltokustannuksista korvausta?
  5. Miksi työterveyshuollon suosittelemaa ja henkilöstöosaston toteuttamaa muutosvalmennusta tms. ei korvata?
  6. Miksi työnantajan tekemää riskinarviointia ei korvata?
  7. Saako työnantaja korvausta näyttöpäätelaseista tai muista työntekijöiden henkilökohtaisista suoja- tai apuvälineistä?
  8. Korvaako Kela työpaikalle hankittuja ensiapuvälineitä ja ensiapukoulutusta?
  9. Korvaako Kela työnantajan työntekijöilleen maksamat rokotukset?

Paljonko Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista?

Korvaus ehkäisevän työterveyshuollon hyväksyttävistä kustannuksista on 50 prosenttia laskennalliseen enimmäismäärään saakka tai 60 prosenttia, jos työpaikoilla ja työterveyshuollossa on yhteistyössä sovittu työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöistä. Sairaanhoidon palveluista korvaus on 50 prosenttia enimmäismäärään saakka. Lue lisää työterveyshuollon korvauksen määrästä.

Minulla on henkilökohtainen avustaja. Saanko korvausta hänen työterveyshuollostaan?

Jos voit palkata itsellesi vammaislain perusteella henkilökohtaisen avustajan, sinun pitää myös järjestää tälle lain mukainen työterveyshuolto.

Käytä lomaketta SV 98a TTH, kun haet työterveyshuollon korvauksia. Ilmoita työnantajatunnukseksi henkilötunnuksesi. Hakemuskausi on kalenterivuosi. Hakuaika on 6 kuukautta siitä, kun vuosi on vaihtunut.

Jos kuitenkin kaupunki on kustantanut henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon, ilmoita hakemuksessa kaupungin tilinumero. Hakemuksen allekirjoittaa vammainen henkilö tai hänen valtuuttamanaan kaupunki. Vammaisen henkilön allekirjoitus tai valtakirja valtuuttaa Kelan maksamaan korvauksen kaupungin tilille.

Saavatko Suomessa toimivat ulkomaalaiset yritykset korvausta työterveyshuollon kustannuksista?

Työnantajan – myös ulkomaalaisen – on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto, kun työtä tehdään Suomessa.

Ulkomaalainen työnantaja saa Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista, jos se maksaa Suomessa työskentelevien työntekijöiden palkoista työnantajan sosiaaliturvamaksut Suomeen. Työnantajalla on silloin yleensä toimipiste Suomessa ja Y-tunnus, ja se on merkitty verohallinnon työnantajarekisteriin. Lue lisää työnantajan työterveyshuollon korvausten rahoituksesta.

Työnantajalla on työntekijöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Saako heidän työterveyshuoltokustannuksista korvausta?

Ulkomaalaiselle työntekijälle järjestetty työterveyshuolto on korvattavaa, jos työntekijällä on työsopimussuhde työnantajan kanssa ja työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun työntekijän palkasta Suomeen. Lue lisää työnantajan työterveyshuollon korvausten rahoituksesta.

Miksi työterveyshuollon suosittelemaa ja henkilöstöosaston toteuttamaa muutosvalmennusta tms. ei korvata?

Työterveyshuolto voi ehdottaa henkilöstön hyvinvointia edistävänä toimintana esim. muutosvalmennusta. Se ei kuitenkaan ole työterveyshuoltoa (vrt. työterveyshuoltolaki), vaan työnantajan kustannusvastuulle kuuluvaa muuta henkilöstöhallintoa, eikä sitä korvata sairausvakuutusvaroista. Myöskään työyhteisösovittelua, työnohjausta tai vastaavaa, ei korvata työterveyshuoltona.

Korvaukseen oikeuttaa vain sellainen työterveyslääkärin tai -hoitajan tarpeelliseksi arvioima ohjaus ja neuvonta, jossa keskeisenä asiana on työn ja terveyden välinen yhteys.

Muutosvalmennus sen sijaan liittyy yleensä yrityksen kehittämistyöhön ja muutoksen suunnitelmalliseen läpivientiin, esim. toimintatapojen ja voimavarojen uudelleenorganisointiin.

Miksi työnantajan tekemää riskinarviointia ei korvata?

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (vrt. työturvallisuuslaki). Sen vuoksi työsuojeluun liittyvät kustannukset, esim. työpaikan riskien arviointi, kuuluvat kokonaan työnantajan kustannusvastuulle, eikä niitä korvata työterveyshuoltona sairausvakuutusvaroista.

Työterveyshuolto voi kuitenkin suositella työnantajalle riskinarvioinnin tekemistä tai muita toimenpiteitä sekä toimia asiantuntijana riskinarvioinnin tulosten käsittelyssä. Työterveyshuolto voi myös hyödyntää riskinarvioinnin tuloksia, kun se tekee työpaikkaselvitystä ja arvioi, miten työ vaikuttaa terveyteen ja työkykyyn. Pienyrityksissä työterveyshuolto voi tehdä työpaikkaselvitystä rinnakkain työpaikan riskinarvioinnin kanssa (ns. PIRA-malli). Tällöinkään riskinarvioinnin kustannukset eivät ole korvaukseen oikeuttavia. 

Saako työnantaja korvausta näyttöpäätelaseista tai muista työntekijöiden henkilökohtaisista suoja- tai apuvälineistä?

Näyttöpäätelasien tai muiden henkilökohtaisten apuvälineiden ja suojainten kustannuksia ei korvata työnantajalle työterveyshuoltona. Ne ovat työnantajan työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä hankintoja.

Työterveyshuollon korvausta voi kuitenkin saada työterveyshuollon ehkäisevästä toiminnasta, esim. fysioterapeutin tekemästä työpisteen tarkistuksesta tai optikon suorittamasta näöntarkastuksesta. Työterveyshuollon asiantuntijoiden toiminta on korvattavaa silloin, kun työterveyshoitaja tai -lääkäri on arvioinut sen tarpeelliseksi.

Korvaako Kela työpaikalle hankittuja ensiapuvälineitä ja ensiapukoulutusta?

Työnantaja ja yrittäjä voivat saada korvausta ensiapuvälineistä ja -koulutuksesta osana ehkäisevää työterveyshuoltoa (korvausluokka I). Korvauksen saaminen edellyttää, että työterveyshuollon palveluntuottajan tekemässä työpaikkaselvityksessä on arvioitu tapaturmariski ja sen perusteella ensiapukoulutuksen ja -välineiden tarve. Kouluttajan on oltava pätevä (ETK). Työpaikkaselvityksen tekevät työterveyshuollon ammattilaiset. Ensihoitovälineistöä, esim. defibrillaattoria, ei korvata työterveyshuoltona. Työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä hankintoja, esim. työntekijöiden henkilökohtaisia suojaimia ja apuvälineitä ei myöskään korvata työterveyshuoltona.

Työnantaja hakee työterveyshuollon korvausta ensiaputarvikkeista ja ensiapukoulutuksesta samalla kun muistakin työterveyshuollon kustannuksista. Ensiapukustannukset ilmoitetaan hakemuslomakkeella SV 98a TTH korvausluokassa I > Muut voimavarat > Muut käyttökustannukset. Lomakkeen lisätietoja -kohdassa eritellään kustannukset tarkemmin.

Yrittäjä hakee korvausta ensiapuvalmiuden ylläpidon kustannuksista korvaushakemuksella SV 116 TTH. Yrittäjä voi hakea korvausta, jos hänellä on sopimus ehkäisevästä työterveyshuollosta ja ensiapuvalmiuden tarpeet on kartoitettu työpaikalla. Joissakin myyntitilanteissa voi saada virheellisesti kuvan siitä, että Kela korvaisi aina ea-välineiden hankinnoista tai ea-koulutuksesta syntyneet kustannukset. Kela ei kuitenkaan voi korvata kustannuksia, jos työterveyshoitaja tai -lääkäri ei ole kartoittanut yrityksen ea-väline- tai -koulutustarvetta. Lue lisää: Ensiapuvalmiuden kustannusten korvaaminen (pdf)
 

Korvaako Kela työnantajan työntekijöilleen maksamat rokotukset?

Työterveyshuoltona korvataan työnantajan maksamat ja työn vuoksi tarpeelliset rokotukset, jotka suojaavat työntekijää työtehtäviin liittyviltä tartuntariskeiltä. Rokotusten tarvearvion tulee perustua työterveyshuollon ammattihenkilöiden tekemään työpaikkaselvitykseen. Työn vuoksi tarvittavat rokotukset kirjataan toimintasuunnitelmaan.

Myös työmatkojen vuoksi välttämättömät rokotukset ja kansainvälinen rokotuskortti korvataan työterveyshuoltona. Terveydenhuoltoalalla korvataan tarvearvioinnin perusteella rokotuksia, joista säädetään valtioneuvoston asetuksessa terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla (VNa 317/2013).

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotusten kustannukset oikeuttavat korvaukseen (KL I) työn vuoksi tarpeellisina infektiopotilaiden sekä infektioalttiiden potilaiden tai asiakkaiden hoitoon ja huoltoon liittyvissä tehtävissä. Influenssarokotusten kustannuksia korvataan myös muun terveydenhuollon kustannuksina (KL II) lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien ja raskaana olevien osalta. Jos rokotteet on mahdollista saada julkiselta toimijalta, rokotteen antamisen kustannus oikeuttaa korvaukseen, mutta ei rokotteen kustannus.

Korvaukseen oikeuttavien rokotekustannusten ilmoittaminen on ohjeistettu työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohjeessa SV 101 a TTH kohdissa 9 ja 11.

Lue lisää:
https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/tyoelaman-rokotukset

Viimeksi muokattu 17.11.2017
Sivu päivitetty 1.9.2014