Muu ammatillinen kuntoutus

ASLAK-kuntoutus on harkinnanvaraista kuntoutusta. TYK-kuntoutuksen lisäksi muuta lakisääteistä ammatillista kuntoutusta ovat

Jos työnantaja maksaa kuntoutujalle palkkaa kuntoutuksen ajalta, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle.

Lakisääteistä lääkinnällistä kuntoutusta on

TYK-kuntoutus

Työntekijä voi parantaa omaa työkykyään TYK-kuntoutuksessa, jos häntä uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai hänen työkykynsä on heikentymässä olennaisesti. Kuntoutukseen valinnan lisäedellytys on, että työpaikan tai työterveyshuollon toimenpiteet eivät riitä työkyvyn ylläpitämiseksi. Silloin työntekijä hakeutuu perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon kautta ammatilliseen kuntoutukseen.

Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus voidaan toteuttaa yksilökohtaisena valmennuksena tai saman työpaikan työntekijöiden tai samaa työtä tekevien ryhmämuotoisena valmennuksena. Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on kuitenkin aina yksilöllisesti suunniteltua.

Työnantajan rooli on ammatillisessa kuntoutuksessa tärkeä. Kuntoutujan lähiesimies ja työterveyshuolto tekevät yhteistyötä, jotta kuntoutus olisi tuloksellista. Työnantajan kiinnostus kuntoutukseen sitouttaa kuntoutujaa tavoitteisiin ja kuntoutuksen tulos paranee. Molemmat saavat parhaan hyödyn, kun myös työnantaja tai hänen edustajansa osallistuu TYK-kurssin yhteistyöpäivään.

Ammatillisen kuntoutuksen aikana voidaan havaita keinoja parantaa kuntoutujan työolosuhteita työpaikalla. Ne käydään läpi kuntoutujan kanssa työterveyshuollossa ja tehdään mahdolliset muutokset työpaikalla.

TYK-kurssilla on mahdollista käyttää myös työpaikan omia asiantuntijoita.

Kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitys

Kelan tehtävä on selvittää työntekijän kuntoutustarve ja mahdollisuudet kuntoutua viimeistään silloin, kun tämän sairauspäivien määrä ylittää 60 päivää. Työterveyshuollon ja työnantajan rooli on tässä kuntoutustarpeen havaitsemisessa suuri. Kela voi järjestää työntekijälle kuntoutustarveselvityksen kuntoutuslaitoksessa, jos tarpeen selvittämiseksi tarvitaan moniammatillista asiantuntemusta.

Työkokeilu ja työhönvalmennus

Kuntoutustarpeen selvittämiseen ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen voivat liittyä työkokeilu ja työhönvalmennus. Ne voivat liittyä myös henkilön työllistymisen edistämiseen. Kuntoutuja ei ole työsuhteessa työkokeilu- tai työhönvalmennuspaikan työnantajaan.

Kun työkokeilu tai työhönvalmennus järjestetään työpaikalla, maksaa Kela

  • kuntoutusrahan kuntoutujalle
  • mahdolliset matkakustannukset kuntoutujalle omavastuun ylittävältä osalta sekä
  • tapaturman varalta vakuutukset.

Työn apuvälineet

Jos kuntoutuja ei selviydy työstään ilman vaativia teknisiä apuvälineitä, Kela järjestää ne. Tyypillisiä apuvälineitä työpaikalla ovat esimerkiksi näkövammaisten pistenäytöt, lukulaitteet, kuulovammaisten ryhmäkuuntelulaitteet (induktiosilmukka) yms. Kela voi myöntää myös varsinaisia työn apuvälineitä harkinnanvaraisena kuntoutuksena.

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Vaikeavammaisten kuntoutuksen tavoitteena on mm. lisätä vaikeavammaisen henkilön mahdollisuutta päästä työelämään tai pysyä työelämässä.Työnantajille on mahdollista palkata vaikeavammaisia töihin.

Sivu päivitetty 16.11.2012