Perhevapaat jakautuvat epätasaisesti

Suomessa naiset pitävät valtaosan perhevapaista. Vuonna 2016 äidit pitivät vanhempainpäivärahapäivistä 90,5 % ja isät 9,5 %. Lasten kotihoidon tuen saajista naisia on 93 %.

Jokainen isien korvamerkittyä perhevapaa-oikeutta lisännyt perhevapaauudistus on lisännyt isien vapaiden käyttöä. Silti viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Vanhempainrahasta, jota kummatkin vanhemmat voivat käyttää, isien käyttämä osuus on vain 1,7 %.

Lue lisää isien perhevapaista:

  • Miia Saarikallio-Torp ja Anita Haataja: Isien vanhempainvapaiden käyttö on yleistynyt. Laulu 573566 perheestä, ss. 80-115.

Pienten lasten kotihoito suosittua

Suurin osa suomalaisista ajattelee, että lasten on hyvä olla vähintään 1,5–2-vuotiaita aloittaessaan päivähoidon. Perheen työ- ja taloustilanne, hoivaihanteet ja käsitys päivähoidon laadusta vaikuttavat vanhempien näkemykseen siitä, missä iässä lapsen on sopivaa aloittaa päivähoito.

Kotihoidon suosio näkyy siinä, että Suomessa lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on selvästi vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

Lue lisää aiheesta: 

Naisten työllisyyden näkökulmasta kotihoidon tuki ongelmallinen

Tasa-arvon edistämiseen perhevapaiden käytössä on pyritty vuosikymmeniä, mutta edelleen perhevapaiden aiheuttamat riskit työuralle ja palkkakehitykselle kohdistuvat pääosin naisiin.

Vanhempainvapaista työnantajille koituvista suorista kustannuksista korvataan suurin osa, mutta esimerkiksi sijaisten hankkimiseen liittyvät kustannukset jäävät korvausten ulkopuolelle.

Kotihoidon tukea käyttävät enimmäkseen äidit. Pitkät hoitovapaat kotihoidon tuella heikentävät naisten työllisyyttä, ura- ja palkkakehitystä ja lopulta myös tulevaa eläkettä.  Naisten työeläke on keskimäärin 66 % miesten eläkkeestä. 

Kotihoidon tukea käyttävät pisimpään maahanmuuttajataustaiset sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat vanhemmat. 

Lue lisää perhevapaiden vaikutuksista eläketurvaan:

  • Karoliina Koskenvuo: Perhevapaiden vaikutus eläkkeeseen 1980-luvulta 2000-luvulle. Laulu 573566 perheestä, ss. 116-135.

Joustavan hoitorahan käyttö vielä vähäistä 

Osa-aikatyö ja joustava hoitoraha on vanhempien keskuudessa osoittautunut suositummaksi kuin aikaisempi osittainen hoitoraha alle 3-vuotiaiden lasten hoidon järjestämiseksi. Tukea sai vuonna 2016 runsaat 17 000 vanhempaa. 

Joustavan hoitorahan käyttöönoton myötä isien osuus tuen käyttäjistä kasvoi hieman ja on nyt noin 10 %.

Lue lisää aiheesta:

Lapsiperheille monia etuuksia

Kelan perhe-etuuksia ovat 

  • vanhempainpäivärahat
  • lastenhoidon tuet
  • lapsilisä
  • äitiysavustus ja 
  • elatustuki. 

Vuonna 2016 Kela maksoi perhe-etuuksia yhteensä 2 935,7 miljoonaa euroa. Suurin perhe-etuus on lapsilisä, jota Kela maksoi vuonna 2016 yhteensä 1 381,7 miljoonaa euroa.

Tiedotteet 

Tilastot

Teemakirjoja

Tutkimuksia

Työpapereita

Tutkimusblogissa 

Luentoja ja esityksiä

Käynnissä olevat tutkimushankkeet

Yhteystiedot

  • tutkija Anneli Miettinen, puh. 050 559 9984
  • tutkija Miia Saarikallio-Torp, puh. 050 324 3311
  • tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo, puh. 020 63 41355
  • erikoistutkija Maria Valaste, puh. 020 63 41880
  • tutkija Hanna-Mari Heinonen, puh. 050 348 0372
  • tutkija Tapio Räsänen, puh. 050 302 9292
  • tilastoryhmän suunnittelija Siru Keskinen, puh 020 634 1372

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi
 

Lue lisää

Viimeksi muokattu 3.11.2017
Sivu päivitetty 28.8.2017