Siirry sisältöön

Toimeentulotuen ohjemuutokset viikolla 2/2018

Perustoimeentulotuen etuusohjeeseen on tehty muutoksia ja päivitetty ohje on julkaistu Kela.fi- sivuilla. Muutetut kohdat näkyvät ohjeessa kursivoidulla tekstillä. Edellisten muutosten kursivoidut tekstit on poistettu.

Muutoksia on tehty seuraaviin kohtiin:

Opiskelijat – kohtaa (1.4.2.4) on muutettu

  • jos opiskelija on saanut valtiontakauksen opintolainaan, mutta ei luottohäiriön tai muun syyn takia saa lainaa pankista, hänet ohjataan selvittämään mahdollisuudet saada opintolainaa yhdestä pankista.
  • ohjeesta on poistettu ohjaus hakemaan opiskelua varten kunnasta sosiaalista luottoa

Ulkomaalaiset -  kohtaan on lisätty

  • miten toimitaan, jos turvapaikkaa haetaan uudelleen (1.4.2.5.2)
  • tarkennettu taloudellista toimintaa harjoittavan henkilön määrittelyä (1.4.2.5.5)

Vangit – kohtaa (1.4.2.6) on muutettu

  • Ehdotonta vankeusrangaistusta suljetussa vankilassa suorittava vanki saa yleensä verotonta toimintarahaa ja käyttörahaa. Käyttöraha maksetaan kaikille vangeille, myös tutkintavangeille, ja toimintaan osallistumisesta maksetaan lisäksi toimintaraha.
  • Käyttörahan määrä on 48 euroa kuukaudessa vuonna 2018 (42 euroa vuonna 2017)
  • Osa avolaitosvangeista tekee työtä Rikosseuraamuslaitoksen ulkopuolisissa työkohteissa ja saa työstä avolaitospalkkaa, joka on veronalaista tuloa, mutta josta ei enää vuoden 2018 alun jälkeen makseta vankilalle ruoka- ja ylläpito-korvausta.
  • Jos vanki on tutkittavana tai hoidossa vankeinhoidon ulkopuolisessa terveydenhuollon yksikössä, hänen käyttövaransa määrittyy pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan käyttövaran (108 euroa vuonna 2018) mukaan.

Kunnan järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon avo- ja laitospalvelut

– kohtaa (1.4.2.7) on täsmennetty ja teksteihin ja esimerkkeihin on päivitetty vuoden 2018 euromäärät. Lisäksi ohjeeseen on lisätty seuraavat kohdat:

  • Saunottamis- ja peseytymispalvelut voidaan huomioida menona laskelmalla 1.2.2018 alkaen, koska niiden katsotaan kuuluvan hoitoon ja huolenpitoon (1.4.2.7.2). Asiakkaan tulee esittää lasku.
  • Kotihoidon laskusta ei erikseen tarvitse pyytää erittelyä (1.4.2.7.3).
    • Jos kotihoidon lasku on eritelty, niin siitä voidaan huomioida vain perustoimeentulotuen muihin perusmenoihin kuuluvat menot.
    • Jos kotihoidon laskua ei ole eritelty, se voidaan huomioida muuna terveydenhuoltomenona.
  • Päihdehuolto (1.4.2.7.5)

Hakeminen kohtaan (1.6)

  • on lisätty, että perustoimeentulotukea voi hakea myös toimeentulotukihakemukseksi tarkoitetulla muulla lomakkeella
  • kuolinpesän hoitaja on muutettu nimelle Kuolinpesä ja lisätty teksti, kuka kuolinpesän puolesta voi tehdä hakemuksen

Perusosan määrät

– kohtaan (1.7.1) on lisätty vuoden 2018 taulukko.

Veroprosentin muutoskehotus

– (1.8.1.1) ei ole tarpeen, jos veroprosentti ei tarkistuksessa todennäköisesti alenisi.

Sosiaalietuudet

– kohtaan (1.8.2.1) on lisätty seuraavat tekstit:

  • Työpaikkakassat vastaavat Kelan palvelupisteiden lisäksi yleisen sairausvakuutuksen toimeenpanosta koko maassa. Sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien lisäksi kassat maksavat jäsenilleen sääntöjensä mukaisia lisäetuuksia.
  • Työttömyysturvan jaksotus koskee kaikkia työttömyysturvan lajeja, myös ansiosidonnaista päivärahaa.
  • Kertoimen 21,5 käyttöön ryhdytään myös, jos saman kuukauden aikana tulee maksettavaksi kaksi maksuerää sen vuoksi, että asiakas esimerkiksi toimittaa TT2-ilmoituksensa niin myöhässä, että ilmoituksen maksuerä siirtyy samalle kuukaudelle kuin seuraava erä.

Palkkatulot

– kohdassa (1.8.2.2) on muutettu kohtaa palkkatulon huomioiminen alkavassa työsuhteessa. Jos hakijalla on etuusjakson aikana alkava työsuhde, voidaan palkkatulo joko arvioida tai tehdä lyhyempi päätös palkkapäivään saakka.

Tulot, joita ei huomioida

– kohtaa (1.8.3) on korjattu

Tuloina jätetään huomioimatta:

  • Hakijan tai hänen perheenjäsenensä ansiotulosta vähennetään aina niin kutsuttu ansiotulovähennys, joka voi olla enintään 150 euroa kuukaudessa. Vähennys on henkilökohtainen. Vähennys tehdään ennen kuin tulosta on vähennetty työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Edellä mainitut viedään laskelmalle menoksi. Järjestelmä tekee ansiotulovähennyksen automaattisesti 20 %:n osalta.
  • Jos ansiotulovähennyksen yhteismäärä jää järjestelmän tekemän 20 %:n vähennyksen jälkeen alle 150 euron, huomioidaan erotus lisäämällä lisävähennys. Järjestelmässä vähennysprosentin määrää ei voi muuttaa, vaan se on hoidettava kirjaamalla menoksi halutun suuruinen lisävähennys (luokittelematon muu meno). 150 euron kokonaisraja ei saa ylittyä.
  • Lisävähennyksen voi tehdä alle 750 euron tuloihin, 750 euron ja sen yli menevien tulojen osalta järjestelmä tekee vähennyksen automaattisesti oikean suuruisena.

Vähäiset ansiotulot, enintään 50 euroa/hlö . Vähäisen ansiotulon määrä vähennetään tulosta, jos ansiotuloja on enintään 550 euroa/kk => Tämä ohje poistuu käytöstä.

Esimerkkejä muista tuloista joita ei huomioida

– listaan on lisätty

  • täydentävänä tai ehkäisevänä toimeentulotukena saatu tulo
  • Oikaisuvaatimuskeskuksen päätöksellä saatu tulo
  • diakoniatyön kautta saatu tulo, joka on myönnetty saajan vaikean taloudellisen tilanteen perusteella. Tarvittaessa pyydetään selvitys tulon alkuperästä
  • eri yleishyödyllisistä säätiöistä myönnettävät avustukset, jotka on myönnetty saajan vaikean taloudellisen tilanteen perusteella. Kunnan sosiaalihuollon ammattilainen tekee avustusten myöntämisen arvioinnin asiakkaan tai perheen kokonaistilanteen ja erityisen tarpeen perusteella, jolloin ne ovat verrattavissa kunnan täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen. Avustukset myönnetään rahana tai lahjakortteina. Tarvittaessa pyydetään sosiaalihuollon ammattilaisen selvitys asiassa.

Asumismenot kohtaan (1.8.9.3)

  • on lisätty vesimaksun tasauslaskun huomioiminen kaikissa asumismuodoissa.
  • täydennetty omistusasunnon menoja (1.8.9.3.3) polttopuiden ja investointiluontoisten menojen osalta
    • Uudistamiseen, korjaamiseen tai uudisrakentamiseen liittyviä kustannuksia ei pidetä omistusasunnon kuukausittaisina ja välttämättöminä hoitomenoina.  Esimerkiksi lämmityskattilan hankinta, vesijohtoputkien rakentaminen tai tien tekeminen eivät ole asumisen kuluja, kuten eivät niiden korjauksetkaan, vaikka niillä asumista helpotetaankin tai mahdollistetaan se.  Ne ovat asumiseen liittyviä investointeja.
  • muuttoon liittyvät menot kohtaan (1.8.9.3.6) on lisätty, että omatoimimuuton kustannuksia voidaan huomioida muuttorahan lisäksi kuitteja vastaan
  • vuokravakuudet kohtaa on täydennetty
    • Vuokrattavan asunnon tulee kustannuksiltaan yleensä olla kyseisen kunnan normin mukainen. Mikäli vuokravakuus joudutaan antamaan kohtuuhintaista kalliimpaan asuntoon, muuttokehotus edullisempaan asuntoon annetaan vasta noin vuoden kuluttua.
    • Jos avo- tai avioliiton solmimisen yhteydessä haetaan vuokravakuutta yhteiseen asuntoon, tarvitaan hakemustiedot myös siltä puolisolta, joka ei ole toimeentulotuen saaja. Laskelma tehdään molempien muuttavien henkilöiden tietojen mukaisesti muuttokuukaudelle.

Lapsen tapaamisesta maksettava perusosa tai ruokaraha lapsesta

– ohje on muuttunut (1.8.9.6)

  • Toimeentulotukea saavalle elatusvelvolliselle myönnetään tapaamisvuorokausille lapsen iän mukainen ravintomenojen osuus perusosasta eli ruokaraha (49 % perusosan määrästä). Ei makseta koko perusosaa seuraavan vuorokauden puolelle ulottuvista tapaamisista.
  • Ruokaraha huomioidaan kullekin lapselle erikseen jokaista vuorokautta kohti, esimerkiksi perjantaista maanantaiaamuun (4 vuorokautta). Elatusvelvolliselle myönnettyä lapsen ruokarahaa ei vähennetä toimeentulotukea saavan lähihuoltajan laskelmasta.
  • Jos lapsen tapaamisesta on kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty, että lapsi on puolet ajasta toisen vanhemman luona ja puolet ajasta toisen luona, perusosa jaetaan vanhempien kesken, jolloin tapaamispäiviltä ei ruokarahaa tai perusosaa tule erikseen maksettavaksi.

Välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot

– kohtaa (1.8.9.7) on lisätty ohje, miten toimitaan, jos henkilöllisyystodistus katoaa tai ryöstetään. Ohjeeseen on myös lisätty, että ohje passin tai henkilökortin hankkimisesta koskee myös hakijan perheenjäseniä.

Menot, joita ei huomioida (1.8.9.9), korvaus muusta järjestelmästä tai etuudesta -  kohtaan on täydennetty

  • Koska toimeentulotuki on viimesijainen etuus, ei sellaisia menoja, joista korvaus saadaan muista järjestelmistä tai muusta etuudesta, huomioida toimeentulotuessa menona. Työpaikkakassat maksavat jäsenilleen sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien lisäksi myös omien sääntöjensä mukaisia etuuksia, jotka liittyvät yleensä terveydenhuoltoon, esim. silmälaseja, lääkekustannuksia tai hammashoitoa.

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen menot – kohtaan (1.8.10) on lisätty

  • tieto, että poikkeuksellisesti asiakkaan pyynnöstä kuntaan siirretään aina asiakas- ja palvelumaksut, joita ei voida huomioida perustoimeentulotuessa, kuten ateria- ja siivouspalvelumaksut
  • alaluvut hautajaiskulut ja tulojen ja menojen käsittely kuolleen henkilön kohdalla

Lisäksi ohjeeseen on tehty jotain pienempiä muutoksia/korjauksia/lisäyksi esim.

  • korjattu, että sosiaalityöstä ei anneta lausuntoja vaan selvityksiä
  • maksusitoumuksen voimassaoloa voi pidentää 2 kk (proteettinenhoito, silmälasit, silmälääkäri)
  • sähkövakuus voidaan antaa sähkösopimuksen voimassaoloajalle
  • Miten toimitaan, kun henkilö hakee uudelleen toimeentulotukea samalle ajalle ilman, että on tapahtunut muutoksia?