Sosiaaliturva erityistilanteissa

Lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät

Lähetystyöntekijä on Suomen kansalainen, jonka Suomessa rekisteröity lähetysjärjestö, evankelisluterilainen tai ortodoksinen seurakunta tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta lähettää ulkomaille. Ilman palkkaa suoritettava vapaaehtoistyö ei ole lähetystyötä. Kehitysyhteistyöhankkeelta edellytetään, että sen rahoittamiseen käytetään valtion tulo- ja menoarvioon sisältyviä kehitysyhteistyömäärärahoja tai että Suomen valtio muuten osallistuu hankkeeseen kansainvälisen järjestön toiminnan kautta.

EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä työskentelevän lähetystyöntekijän sosiaaliturva määräytyy samoin kuin muillakin työntekijöillä.

EU- tai Eta-maiden, Sveitsin ja sosiaaliturvasopimusmaiden ulkopuolella työskentelevä lähetys- tai kehitysyhteistyötyöntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ilman hakemusta ja aikarajoituksia. Tällöin edellytetään, että olet välittömästi ennen ulkomailla työskentelyäsi kuulunut Suomen sosiaaliturvaan. Työnantajasi pitää ilmoittaa Kelaan, että työskentelet ulkomailla. Muista tässäkin tapauksessa ilmoittaa Kelaan ulkomailla työskentelystäsi.

Useassa maassa samanaikaisesti työskentelevät

Suomessa asuva ja samanaikaisesti Suomessa ja toisessa EU- tai Eta-maassa työskentelevä kuuluu yleensä Suomen sosiaaliturvaan. Voit saada Kelan etuuksia. Jos Suomessa työskentelysi ei kuitenkaan ole huomattavaa (vähintään 25 %), kuulut työnantajasi kotimaan sosiaaliturvaan.

Samanaikaisesti useassa maassa työskentelevien kohdalla Eläketurvakeskus ratkaisee sen, kuuluuko työntekijä Suomen sosiaaliturvaan. Hae Eläketurvakeskukselta todistusta A1. EU- tai Eta-maassa tehtävään työhön rinnastetaan myös työskentely, joka tapahtuu kyseisen valtion lippua käyttävällä laivalla.

Samanaikaisesti useassa maassa EU- ja Eta-maiden ulkopuolella työskentelevän oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan ulkomailla oleskelun keston perusteella. Tilanteesi ratkaistaan kuten yhdessä maassa työskentelevän työntekijän.  Suomalaisen työnantajan ulkomaille lähettämä työntekijä voi hakea Kelasta Suomen sosiaaliturvaan kuulumista.

Lentohenkilökunta ja muu matkustava henkilökunta

Lentohenkilökunta kuuluu EU- ja Eta-alueella työskennellessään sen jäsenvaltion sosiaaliturvaan, jossa kotiasema sijaitsee. Kotiasema on paikka, josta työjakso yleensä alkaa ja loppuu, ja jossa työnantaja ei vastaa majoituksesta.

Muiden kuljetusyritysten matkustavaa henkilökuntaa koskevat samat periaatteet kuin muitakin useammassa maassa työskenteleviä. Esimerkiksi kuorma-auton kuljettaja on kuljetusyritysten matkustavaa henkilökuntaa.

Esimerkki

Virossa asuva kuorma-auton kuljettaja Agnes on suomalaisen kuljetusliikkeen palveluksessa. Hän ajaa rahtia Suomesta Ruotsiin ja edelleen Tanskan kautta Saksaan. Koska Agnes ei työskentele lainkaan asuinmaassaan Virossa, sosiaaliturvasta vastaava maa määräytyy työnantajan kotipaikan mukaan. Suomi vastaa sosiaaliturvasta.

Agnesille pitää hakea Eläketurvakeskuksesta A1-todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta ulkomaantyön aikana.

EU- ja Eta-maiden, Sveitsin tai sosiaaliturvasopimusmaiden ulkopuolella työskentelevien oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan ulkomailla oleskelun tilapäisyyden tai vakinaisuuden perusteella samoin kuin muidenkin työntekijöiden. Suomalaisen työnantajan ulkomaille lähettämä työntekijä voi hakea Kelasta päätöstä Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.

Merityöntekijät

Merityöntekijät kuuluvat sen maan sosiaaliturvaan, jonka lippua alus käyttää. Tätä kutsutaan lippusäännöksi. Toisen EU- ja Eta-maan lippua käyttävällä aluksella työskentelevä kuuluu siis yleensä kyseisen maan sosiaaliturvaan.

Jos asuinmaasi ja palkkasi maksavan yrityksen kotipaikka ovat sama EU- tai Eta-maa, mutta työskentelet jonkin toisen maan lippua käyttävällä aluksella, lippusääntö kumoutuu. Tällöin kuulut asuinmaasi sosiaaliturvaan. Jos asut Suomessa ja myös palkkasi maksetaan täältä, sinun tulee hakea Eläketurvakeskuksesta todistus A1, jolla osoitat kuuluvasi Suomen sosiaaliturvaan ulkomaisella laivalla työskentelysi ajan. Ilmoita aina Kelaan, jos työskentelet toisen EU- tai Eta-maan lipun alla purjehtivalla aluksella.

Muun kuin EU- ja Eta-maiden, Sveitsin ja sosiaaliturvasopimusmaiden lippua käyttävällä aluksella työskentelevän merityöntekijän oikeus sosiaaliturvaan määräytyy sen mukaan, katsotaanko hänen asuvan Suomessa. Sama koskee myös sosiaaliturvasopimusmaissa työskenteleviä silloin, kun etuus ei kuulu sopimuksen piiriin. Merityöntekijä, jonka varsinainen koti on edelleen Suomessa ja joka oleskelee Suomessa jatkuvasti ja pääasiallisesti, kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Jos et asu vakinaisesti Suomessa, et ole oikeutettu Kelan etuuksiin.

Merityösopimuslain mukaisessa palvelussuhteessa suomalaisella aluksella työskentelevä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, vaikkei hän asuisi Suomessa.

Rajatyöntekijät

Rajatyöntekijöitä ovat sellaiset henkilöt, jotka työskentelevät sellaisessa EU- tai ETA-maassa, joka ei ole työntekijän asuinmaa. Näihin maihin kuuluu myös Sveitsi. Rajatyöntekijä palaa säännöllisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa vakinaiseen asuinmaahansa. Rajatyöskentelystä pitää ilmoittaa Kelaan.

EU- ja Eta-maassa työskentelevä rajatyöntekijä kuuluu työskentelymaansa sosiaaliturvaan riippumatta siitä, missä maassa hän asuu. Saat siis etuuksia työskentelymaastasi, jos täytät työskentelymaan edellyttämät työskentelyaikaa ja palkkaa koskevat vähimmäisedellytykset. Et voi samanaikaisesti kuulua Suomen sosiaaliturvaan.

Rajatyöntekijällä, joka asuu Suomessa mutta työskentelee toisessa jäsenvaltiossa, voi olla oikeus tiettyihin etuuksiin Suomesta. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi asumistuki ja äitiysavustus.

EU- ja Eta-maiden, Sveitsin sekä sosiaaliturvasopimusmaiden ulkopuolella työskentelevä rajatyöntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, jos hän asuu vakinaisesti Suomessa. Hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, jos hän oleskelee enimmäkseen Suomessa.

Viimeksi muokattu 10.10.2017
Sivu päivitetty 19.5.2017