Usein kysyttyä perustoimeentulotuesta

Tutustu myös asiakkaille suunnattuihin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Miten kunnasta otetaan yhteys Kelaan toimeentulotuen asiassa?

Kela palvelee kuntien sosiaalitoimea, palveluntuottajia ja muita yhteistyökumppaneitaan vakuutuspiirikohtaisissa toimeentulotuen palvelunumeroissa. Puhelinpalvelu on auki arkisin klo 9.00–16.00

•       Eteläinen vakuutuspiiri, p. 020 63 445 91
•       Itäinen vakuutuspiiri, p. 020 63 445 92
•       Keskinen vakuutuspiiri, p. 020 63 445 94
•       Läntinen vakuutuspiiri, p. 020 63 445 95
•       Pohjoinen vakuutuspiiri, p. 020 63 445 93

Oman vakuutuspiirin kanssa voi myös sopia Skypen hyödyntämisestä yhteydenpidosta. Esimerkiksi Espoossa on alueellinen Skype-rinki Kelan ja kunnan sosiaalitoimen asiantuntijoiden kesken.

Miten kunnista saatuja koontitietoja hyödynnetään Kelassa?

Kunnissa on tehty koonteja asiakkaiden tilanteista Kelan käyttöön, mutta niitä ei ole vielä ehditty kunnolla hyödyntää. Kela pitää koonteja hyödyllisinä ja tarpeellisina. Niitä hyödynnetään myös tulevaisuudessa esimerkiksi silloin, kun arvioidaan asumismenojen tarpeellisuutta asiakkaan kohdalla.

Miten perustoimeentulotuessa sovelletaan harkintaa?

Toimeentulotukilaki säätelee harkinnan käyttöä eri tilanteissa. Toimeentulotuessa harkintaa on paljon muun muassa perusosan alentamisessa, asumiskustannusten kohtuullisuu- ja tarpeellisuusarviossa, kiireellisyysarviossa jne. Ainoastan vähän harkintaa on esimerkiksi toimeentulotukilaskelmassa. Laskelman tulosta tulee siis noudattaa.

Miten Kela näkee perustoimeentulotuen sosiaalityön ulottuvuuden? Yksi perustoimeentulotuki yksi Kelan etuuksista vai sosiaalityötä myös työnjohdollisesti tarkasteltuna?

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Perustoimeentulotuki on luonteeltaan sosiaalityötä tukeva eli perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen tehdään muiden kuin sosiaalihuollon ammattihenkilöiden toimesta. Tämä on ollut pääsääntö aiemmin myös kunnissa. Myöntämisen ja maksamisen lisäksi nyt korostuu yhteistyö etenkin kunnan sosiaalitoimen kanssa.

Mihin saakka Kelan harkinta joustaa? Vai joustaako kunta?

Keskeistä on mahdollisimman hyvä lain toimeenpano ja yhteistyö kuntien kanssa. Joustamista puolin ja toisin tarvitaan ohjauksessa ja neuvonnassa. Molempien tulee myöntää ne etuudet, jotka organisaation vastuulle kuuluvat.

Miten harvaan asutuilla alueilla tulisi toimia? Mitä jos asiakkaalla ei ole mahdollisuusta asioida Kelan toimistossa tai yhteispalvelupisteessä?

Jos asiakas ei voi hakea perustoimeentulotukea verkossa tai lomakkeella, hän voi hakea tukea suullisesti. Asiakas voi silloin ottaa yhteyttä Kelan palvelunumeroon 020 692 207 tai Kelan toimistoon.

Miksi Kelan päätökset eivät ole vielä samanlaisia?

Vaikka soveltamisohjeet ovat valtakunnalliset,  toimeentulotuessa on paljon erilaisia tilanteita. Päätösten yhdenvertaisuus ei vielä ole sillä tasolla, kuin mitä se tulee olemaan. Oikeellisuuden ja yhdenvertaisuuden eteen tehdään koko ajan paljon töitä muun muassa ohjauksen, koulutuksen ja palautteen perusteella.

Onko tietojärjestelmässä vielä haasteita?

Tietojärjestelmää parannetaan viikoittain entistä toimivammaksi. Kevään 2017 aikana tehdään vielä myös suurempia korjauksia.

Jos kyseessä on aikuisen hakemus, voidaanko arvioida samalla myös lasten tilanne?

Käytettävissä olevilla tiedoilla arvioidaan koko toimeentulotukiperheen tilanne

Onko Kelasta siirretty hakemuksia kuntaan ilman asiakkaan lupaa?

Hakemus voidaan siirtää silloin kun lain edellytykset täyttyvät (esimerkiksi perusosan alentaminen).

Millaiset ovat valtakunnalliset linjaukset seuraavissa tilanteissa?

Erilaiset terapiat
•       Kela hyväksyy julkisen puolen palvelut ja  lisäksi Kelan maksaman kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuuden.

Yksityisten lääkäripalveluiden käyttäminen
•      Asiakkaiden tulisi käyttää julkisia terveydenhuoltopalveluja aina kun se on mahdollista.

Gynekologi-käynnit
•       Toimeentulotukilaissa ei ole tähän poikkeusta.  Asiakkaiden tulisi käyttää julkisia terveydenhuoltopalveluja aina kun se on mahdollista.

Vuokravakuudet
•       Vuokravakuuksia myönnetään tarpeenmukaisesti.

Kohtuulliset asumiskulut
•       Jos kohtuuhintaista asuntoa ei löydy, niin normia kalliimmatkin asumiskustannukset maksetaan. Asiakasta ei siis rankaista huonosta asuntotilanteesta.

Sähköjen vakuudet
•       Vakuus järjestetään Kelasta niille, jotka siihen ovat oikeutettuja. Tarvittaessa Kela voi neuvotella asiasta sähköyhtiön kanssa.

Muutot
•       Tarpeelliset muuttokustannukset korvataan toimeentulotukena. Kela on kilpailuttanut valtakunnallisesti kolme muuttofirmaa.

Korvataanko myös ei sv-korvattavia lääkkeitä?
•       Toimeentulotuesta maksetaan asiakkaalle tarpeelliset lääkkeet. Kela-korvattavuus ei ole välttämättömyys, vaan asiakkaalle maksetaan lääkärin määräämät tarpeelliset lääkkeet.

Häätö-tilanteet
•       Jos asiakkaalla on häätöuhka, hänen hakemuksensa käsitellään Kelassa kiireellisenä. Silloin hakemus ratkaistaan samana tai seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.
•       Vuokranantajalla on mahdollisuus aloittaa vuokrasopimuksen purkuprosessi, jos vuokra on maksamatta kaksi tai kolme kuukautta peräkkäin tai jos vuokranmaksussa on jatkuvia myöhästymisiä. Huolimatta julkisuudessa olleista väitteistä, ei siis ole uskottavaa, että Kelasta johtuvat viivästykset perustoimeentulotuen maksussa voisivat yksin aiheuttaa häädön.

Sv-korvausten ja toimeentulotuen suhde
•       Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, joten mm. sv-korvaukset haetaan. Sv-korvausten hakeminen ei kuitenkaan saa viivästyttää asiakkaan päätöstä eikä sv-korvauksen puuttuminen vaikuta asiakkaan oikeuteen tarpeelliseen lääkehoitoon.