Työpaikkaselvitys

Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen edellyttää, että työolosuhteet kartoitetaan lainsäädännön mukaan toistuvin työpaikkakäynnein. Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen (VNa 708/2013 6 §).  Työpaikkaselvitys (perusselvitys) tehdään työterveysyhteistyössä työpaikalla työterveyshuollon toimintaa aloitettaessa. Perusselvityksen ajantasaisuus tarkistetaan ja se tehdään tarvittaessa uudelleen, kun

  • työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa muutetaan tai tarkistetaan
    • työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa
    • työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella
    • toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin
  • työpaikalla esiintyy tarpeita tai muutoksia.

Perusselvityksen lisäksi työpaikkaselvityksenä voidaan tehdä myös suunnattuja selvityksiä. Suunnattu selvitys ei yksinään riitä työpaikkaselvitykseksi. Suunnattu työpaikkaselvitys täydentää tarvittaessa perusselvitystä, jonka täytyy aina olla ajan tasalla ja perustana suunnatuille työpaikkaselvityksille. Suunnattu työpaikkaselvitys tehdään tarvittaessa esiin tulevan ongelman, erityistarpeen tai terveysriskin perusteella. Selvityksen voi suunnata johonkin työpaikan osa-alueeseen.

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan ja tunnistetaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle. Työpaikkaselvityksestä tulee laatia kirjallinen raportti, johon on kirjattu havainnot, niiden edellyttämät tarpeet ja toimenpide-ehdotukset. Raportin on oltava nähtävillä työpaikalla.

Työnantajien ja yrittäjien työterveyshuollon korvaushakemusten käsittelyn yhteydessä Kela voi pyytää nähtäväksi työpaikkaselvitysraportin. Monitoimipaikkaisella työnantajalla tulee olla vähintään yksi perusselvitys tehtynä jokaista työterveyshuoltosopimusta kohden. Lisäksi edellytetään, että monitoimipaikkaisella työnantajalla on aikataulutettu suunnitelma perusselvitysten tekemisestä niihin toimipisteisiin, joissa sitä ei ole tehty. Tämä suunnitelma voi olla näkyvissä esim. työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa.

Työpaikkaselvityksen teettäminen on työnantajan vastuulla ja työterveyshuolto toteuttaa sen siinä laajuudessa kuin työpaikan tarpeet edellyttävät. Työpaikkaselvityksen toteuttaminen on työterveyshuollon ammattihenkilöiden vastuulla olevaa toimintaa. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuollon ammattihenkilöt selvittävät työterveyshuollon asiantuntijoiden käytön tarpeen. Työterveyshuollon on hyödynnettävä työnantajan tekemän riskinarvioinnin tuloksia, kun se tekee työpaikkaselvitystä.

Työpaikkaselvitykseen kuuluva työpaikkakäynti on lähtökohtaisesti tehtävä fyysisenä käyntinä työpaikalla. Työpaikkakäynti tulee tehdä fyysisenä

  • kun työpaikkaselvitys tehdään ensimmäisen kerran (perusselvitys) ja sen jälkeen sovitusti työpaikan olosuhteiden tarkistamiseksi
  • olennaisten työpaikalla tapahtuneiden muutosten jälkeen
  • kun työssä esiintyy työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä tai muita terveyden ja työkyvyn kannalta oleellisia tekijöitä, joiden arviointi vaatii havainnointia tai mittaamista työpaikalla
  • kun työhön tai työyhteisöön liittyvä tekijä vaatii asian yhteistä käsittelyä työpaikalla
  • kun työnantaja tai yrittäjä toivoo työterveyshuollon käyntiä työpaikalla.

Työpaikkakäynti voidaan toteuttaa etäpalveluna

  • harkinnan perusteella muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa silloin, kun se on käytännössä mahdollista ja tarkoituksenmukaista
  • työpaikkaselvitykseen liittyvä yhteydenpito, esiselvitys, suunnittelu ja palautteen anto sekä seuranta ja arviointi.

Lue lisää

Viimeksi muokattu 16.2.2017
Sivu päivitetty 29.12.2016