Valtion korvaus julkiselle terveydenhuollolle

Valtion korvauksen tarkoituksena on korvata valtion varoista

  • hoitokustannuksia julkiselle terveydenhuollolle, kun se on antanut hoitoa henkilölle,
    • jolla ei ole kotikuntaa Suomessa tai
    • jolla on kotikunta Suomessa, mutta jonka sairaus- ja äitiysetuuksien kustannuksista vastaa toinen EU-lainsäädäntöä soveltava valtio
       
  • kiireellisen sosiaalipalvelun kustannuksia kunnalle ja kuntayhtymälle, kun se on antanut välttämättömänä huolenpitona ruokaa, lääkkeitä tai tilapäistä asumispalvelua henkilölle,
    • joka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen ja
    • jonka vastaanottopalvelut ovat lakanneet.

Kiireellisen sosiaalipalvelun kustannuksista maksetaan korvausta 1.1.2018 ja sen jälkeen syntyneistä kustannuksista.

Oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa

Asiakkaan on osoitettava oikeutensa sairaanhoitoon asianmukaisella hoito-oikeustodistuksella kiireellisen hoidon tilanteita lukuun ottamatta. Se, miten asiakas osoittaa oikeutensa hoitoon ja miten laaja oikeus hänellä on saada hoitoa Suomessa, riippuu sovellettavasta EU-lainsäädännöstä, kansainvälisestä sopimuksesta tai kansallisesta lainsäädännöstä.

Jos asiakkaan oikeus sairaanhoitoon Suomessa on epäselvä, julkinen terveydenhuolto voi ottaa yhteyttä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen, p. 020 635 1808, inter.helsinki@kela.fi. Kela pyrkii selvittämään, onko asiakkaalla oikeus hoitoon Suomessa. Myös hoitokustannusten valtion korvaukseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen.

Hoidon tarpeen arvioi julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Asiakas maksaa hoidosta vastaavat asiakasmaksut kuin kyseisessä kunnassa asuva henkilö.

Oikeus kiireelliseen sosiaalipalveluun

Henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Perustuslain säädös edellyttää, että kunnissa on valmius vastata kiireelliseen avun tarpeeseen. Myös sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve arvioidaan ja kiireelliset palvelut järjestetään viipymättä.

Päätöksen kiireellisen sosiaalipalvelun antamisesta tekee aina kunta tai kuntayhtymä.

Oikeus valtion korvaukseen

Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kustannuksista. Korvausta voi saada myös potilaille maksuttomista palveluista. Hoidosta aiheutuneista kustannuksista korvataan enintään palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten määrä, josta on vähennetty asiakkaalta perityt asiakasmaksut.

Valtion korvaushakemukseen on liitettävä kopio asiakkaan hoito-oikeustodistuksesta, jollei kyse ole ollut kiireellisen hoidon antamisesta. Kela maksaa valtion korvauksen julkisen terveydenhuollon ylläpitäjälle. Korvaukset maksetaan neljä kertaa kalenterivuodessa. Kun julkinen terveydenhuolto hakee hoitokustannuksista valtion korvausta, Kelalle välittyvät samalla tiedot, joita se tarvitsee voidakseen hoitaa valtioiden välistä kustannusten laskutusta.

Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtion korvausta kiireellisen sosiaalipalvelun kustannuksista. Korvausta maksetaan välttämättömänä huolenpitona annetun ruoan, lääkkeiden ja tilapäisen asumispalvelun kustannuksista. Edellytys on, että kiireellinen sosiaalipalvelu on annettu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle henkilölle, joka ei ole enää vastaanottopalveluiden piirissä.

Valtion korvaushakemukseen on liitettävä kopio kiireellisen sosiaalipalvelun antamista koskevasta päätöksestä. Kela maksaa korvauksen kunnalle tai kuntayhtymälle. Korvaukset maksetaan neljä kertaa kalenterivuodessa.

Lue lisää

Viimeksi muokattu 20.12.2017
Sivu päivitetty 15.11.2016