Oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa

Jos asiakkaalla on Suomessa kotikunta, hänellä on oikeus julkisen terveydenhuollon kaikkiin palveluihin. Kotikunta vastaa alueellaan asuvien henkilöiden perusterveydenhuollosta ja erikoisssairaanhoidosta. Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella. Kotikunnasta päättää maistraatti.

Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, hänellä voi kuitenkin olla oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sopimuksen perusteella. Asiakkaan oikeus hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa voi perustua myös erikoissairaanhoitolakiin ja kansaterveyslakiin.

Toimi näin

  • Jos asiakkaalla on kotikunta Suomessa, hän saa kaikki julkisen terveydenhuollon palvelut kotikuntalaisen asiakasmaksulla. Ei ole merkitystä, mistä maasta asiakas on tullut Suomeen tai minkä maan kansalainen hän on.
     
  • Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, selvitä asiakkaalta Suomessa oleskelun syy, esimerkiksi onko hän turisti tai työntekijä. Pyydä häntä  esittämään asianmukainen hoito-oikeustodistus, joka voi olla:

- eurooppalainen sairaanhoitokortti tai sen korvaava todistus
- Kelan myöntämä eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti
- todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
- asuinmaan passi, jos asiakas tulee Pohjoismaasta, Australiasta tai Yhdistyneestä kuningaskunnasta (Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti)
- virallinen henkilöllisyystodistus, jos asiakas tulee toisesta Pohjoismaasta

Ota kopio asiakkaan hoito-oikeustodistuksesta, jonka tulee olla voimassa hoidon ajankohtana. Jos asiakas ei voi itse hankkia hoito-oikeustodistusta tai hoito-oikeus on epäselvä, ota yhteys Kelan Kansainvälisten asioiden keskukseen.

  • Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, eikä hoito-oikeustodistusta saada, asiakkaalla on oikeus vain kiireelliseen hoitoon (terveydenhuoltolain 50 §). Asiakas maksaa enintään palvelun tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Julkisella terveydenhuollolla on oikeus hakea hoitokustannuksista valtion korvausta Kelalta, jos kustannuksia ei saada perittyä asiakkaalta tai muulta taholta, esim. vakuutuksesta.
     
  • Jos asiakas on varta vasten hakeutunut hoitoon  julkiseen terveydenhuoltoon toisesta EU-maasta, hänet on hoidettava kuten kotikuntalainen. Asiakas maksaa itse kaikki hoidosta aiheutuvat kustannukset, jos hänellä ei ole EU-asetuksen 883/2004 mukaista ennakkolupaa eli lomaketta E112 tai S2. Jos asiakkaalla on ennakkolupa, hän maksaa hoidosta vain kuntalaisen asiakasmaksun. Julkinen terveydenhuolto voi hakea ennakkoluvan perusteella annetun hoidon todellisista kustannuksista valtion korvausta.

Hoidon tarpeen ja laajuuden arvioiminen

Terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidon tarpeen, jolloin huomioidaan asiakkaan hoito-oikeus. Asiakkaalla voi olla oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuten Suomessa asuvilla tai oikeus vain lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon. Hoito-oikeuden laajuus ilmenee asiakkaan esittämästä hoito-oikeustodistuksesta. Jos asiakkaalla ei ole kotikuntaa Suomessa eikä hoito-oikeustodistusta saada, hänellä on oikeus vain kiireelliseen hoitoon terveydenhuoltolain 50 §:n nojalla.

Oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin

Kun asiakkaalla on oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin, häntä hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa hoidon porrastuksen ja hoidon enimmäisaikojen mukaisesti samoin edellytyksin kuin kunnassa asuvaa asiakasta. Hoito-oikeus koskee myös apuvälineitä ja oikeus apuvälineisiin määräytyy kuten kuntalaisella.

Oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon

Lääketieteellisesti välttämätön hoito tarkoittaa vähintään sellaista hoitoa, jonka jälkeen asiakas voi turvallisesti matkustaa takaisin kotimaahansa. Asiakkaan ei pidä joutua keskeyttämään Suomessa oleskelua saadakseen sairaanhoitoa kotimaassaan. Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö tekee arvion hoidon välttämättömyydestä.

Lääketieteellisesti välttämättömän hoidon laajuutta arvioidessa tulee ottaa huomioon asiakkaan Suomessa oleskelun tarkoitus ja oleskelun kesto. Esimerkiksi Suomessa vain muutaman päivän oleskelevalle turistille lääketieteellisesti välttämätön hoito voi olla suppeampaa kuin kuukausien ajaksi Suomeen työkomennukselle lähetetylle työntekijälle annettava hoito. Asiakkaan tarvitsema sairaanhoito annetaan aina Suomen hoitokäytäntöjen mukaan.

Lääketieteellisesti välttämätön hoito kattaa myös pitkäaikaissairauden, aiemmin todetun sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta annetun hoidon. Edellytyksenä on, että ne ovat aiheellisia huomioiden asiakkaan Suomessa oleskelun kesto. Tämän vuoksi esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolapalvelut katsotaan kuuluviksi lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon. Tilapäisesti Suomessa oleskelevalla on oikeus myös lääketieteellisin perustein tarpeelliseen pitkäaikaissairauden, esimerkiksi astman ja diabeteksen, hoitoon ja seurantaan. Myös dialyysihoito on lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa.

Lue lisää

Viimeksi muokattu 19.4.2017
Sivu päivitetty 15.11.2016