Kenelle

Kela maksaa yleistä asumistukea pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi.

Ruokakunta

Ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt. Ruokakuntaan voi kuulua yksi tai useampi henkilö. Kela maksaa asumistuen ruokakunnalle yhteisesti.

Tukea hakee koko ruokakunnan puolesta yksi ruokakuntaan kuuluva henkilö. Hakija on yleensä se, jonka nimissä vuokrasopimus on tai joka omistaa asunnon.

Asumistukea voi saada Suomessa asuva henkilö. Myös ulkomailta Suomeen muuttava voi saada asumistukea. Ulkomaalainen voi kuulua ruokakuntaan, jos hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Asumistukihakemukseen täytyy kuitenkin merkitä kaikki samassa asunnossa asuvat.

Samaan ruokakuntaan kuuluvat esimerkiksi

  • Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt

  • Yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet henkilöt
    He muodostavat tällöin ns. yhteisöruokakunnan, vaikka heillä ei olisikaan yhteistä taloutta.

  • Erillisillä vuokrasopimuksilla asunnon osan vuokranneet henkilöt, jos he ovat vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan vastuussa koko asunnon vuokrasta

  • Tilapäisesti poissa olevat henkilöt
    Tilapäinen poissaolo voi johtua esimerkiksi opiskelusta, työkomennuksesta, muusta ansiotyöstä, ase- tai siviilipalveluksesta, sairaalassaolosta tai vankilassaolosta. Poissaolo katsotaan yleensä tilapäiseksi, jos se kestää enintään noin vuoden.

  • Ruokakuntaan kuuluvan henkilön muualla asuva puoliso
    Puoliso kuuluu ruokakuntaan, vaikka hän olisi poissa useita vuosia, elleivät puolisot asu erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Esimerkiksi puoliso, joka on toisella paikkakunnalla työn, opiskelun tai varusmiespalveluksen vuoksi, kuuluu samaan ruokakuntaan.

  • Samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset
    Lähisukulaisia ovat avio- ja avopuolisot, vanhemmat ja lapset, isovanhemmat sekä alaikäiset sisarukset. He kuuluvat samaan ruokakuntaan riippumatta vuokra- tai hoitosopimuksista.

  • Vanhempansa kanssa asuva opiskelija
    Opiskelija kuuluu samaan ruokakuntaan vanhempansa kanssa.

  • Toisella paikkakunnalla opiskeleva puoliso tai vanhempansa ruokakuntaan kuuluva alle 18-vuotias lapsi
    Tällainen henkilö voi saada opintotuen asumislisää toisella paikkakunnalla olevaan asuntoonsa.

Eri ruokakuntaan kuuluvat esimerkiksi

  • Erillisellä vuokrasopimuksella osan asunnosta vuokranneet henkilöt
    Jos kaksi henkilöä vuokraa asunnon ja he tekevät kumpikin vuokranantajan kanssa erillisen vuokrasopimuksen omasta asunnon osastaan, he ovat molemmat päävuokralaisia. Tällöin he kuuluvat eri ruokakuntiin ellei vuokrasopimuksista tai sen liitteistä ilmene, että asukkaat ovat yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta.  

  • Täysi-ikäinen, toiselle paikkakunnalle muuttava lapsi
    Tällöin lapsi ei kuulu enää samaan ruokakuntaan vanhempiensa kanssa.

  • Päävuokralainen tai asunnon omistaja ja jommankumman alivuokralainen
    Jos vuokralainen tekee päävuokralaisen tai asunnon omistajan kanssa erillisen vuokrasopimuksen asunnon osasta, esimerkiksi yhdestä huoneesta, on kysymys alivuokrasopimuksesta. Alivuokralainen kuuluu eri ruokakuntaan kuin päävuokralainen tai asunnon omistaja.

  • Samassa asunnossa asuvat täysi-ikäiset sisarukset
    Jos sisaruksilla on omat vuokrasopimukset joko vuokranantajan kanssa tai jos toinen on toisen alivuokralainen

  • Samassa asunnossa asuva opiskelija, jos hänellä on oikeus opintotuen asumislisään tai hän saa ulkomailta opintotukea tai vastaavaa etuutta
    Tällöin asumismenot jaetaan asukasmäärän mukaan opiskelijan ja muiden asunnossa asuvien kesken.

  • Isovanhempansa kanssa samassa asunnossa asuva opiskelija, jos hänellä on oikeus asumislisään
    Kela voi tällaisessa tilanteessa maksaa samaan asuntoon sekä opintotuen asumislisää että yleistä asumistukea.

  • Puolisot, jotka asuvat erillään välien rikkoutumisen vuoksi

 

 

Lisätietoja

Viimeksi muokattu 2.8.2016
Sivu päivitetty 31.12.2014