Kela nimitti neljä muutosjohtajaa


Heidän tehtävänään on johtaa ja vauhdittaa Kelan strategian toteuttamista.

Kelan strategiassa tavoitellaan erinomaista asiakaskokemusta, vahvaa sosiaali- ja terveystiedon osaamista, aloitteellista ja arvostettua yhteiskunnallista toimijuutta sekä työkulttuurin uudistamista.

Kullakin muutosjohtajalla on vastuullaan omat teemansa:

  • Digitalisaatiosta vastaavaksi muutosjohtajaksi nimitettiin filosofian maisteri Katri-Leena Launis. Hän on aiemmin toiminut Kelassa muun muassa Arkki-hankkeen johtajana sekä ICT-palveluissa asiantuntijana ja esimiehenä.
  • Vaikuttavuuden muutosjohtajaksi nimitettiin varatuomari Tomi Ståhl, joka on viimeksi työskennellyt Kelassa toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkönä.
  • Organisaatio- ja työkulttuurin muutosjohtajaksi nimitettiin valtiotieteiden lisensiaatti Tuula Soukkanen, joka siirtyy tehtävään Talous- ja henkilöstöyksikön päällikön paikalta.
  • Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumisesta vastaava muutosjohtaja, varatuomari Marjukka Turunen aloitti tehtävässään 1.3.2017.

Kaikki tehtävät kestävät kaksi vuotta.

Kaiken keskiössä on asiakas

Digitalisaatiossakin keskiössä on asiakas. Asiakaskokemuksen kehittämisessä on keskeistä huomioida eri palvelukanavien rohkea eteenpäin vieminen. Digitalisaatiosta vastaava muutosjohtaja Katri-Leena Launis muistuttaa, että erilaisten digitalisaatiokeinojen, kuten ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen, avaavat Kelalle myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta edellyttävät kuitenkin aiempaa joustavampaa lainsäädäntöä ja uudenlaisen työ- ja organisaatiokulttuurin omaksumista.

- Muut muutosohjelmamme tukevat myös tätä kehitystä. Haluamme olla tulevaisuudessakin moderni ICT-työnantaja.

Organisaatio- ja työkulttuurin muutosjohtajana aloittaa Tuula Soukkanen.  Organisaation menestys edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä niin organisaatio-, työyhteisö- kuin yksilötasollakin.

- Yhteinen ymmärrys muutoksen luonteesta, laajuudesta, syvyydestä ja tarkoituksesta auttaa organisaatiota myös yhdessä sovittujen toimenpiteiden kohdentamisessa ja ajoittamisessa, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja osin ennakoimattomastikin.  Kelassa on paljon kapasiteettia ja halua muutokseen, ja uskon, että pystymme yhdessä saamaan aikaan ja tuottamaan toimivia ratkaisuja uudistuvan työ- ja organisaatiokulttuurin edistämiseksi. Näin voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin palvelutarpeiden muuttuessa, pohdiskelee Soukkanen.

Sosiaaliturvan toimeenpano on Kelan ydintehtävä, jonka kehittämistarpeet organisaatio tuntee. Kelassa tunnistetaan ruohonjuuritasolla sosiaaliturvalainsäädännön kehittämiskohdat.

– Sosiaaliturvalainsäädännöltä odotetaan kasvavassa määrin asiakaslähtöisyyttä, mahdollistavuutta ja lainsäädännön yksinkertaistamista.

– Lainsäädännön uudistaminen vaatii paitsi poliittista tahtotilaa, usein myös lisää rahaa. Kelan tietoa ja osaamista voitaisiin hyödyntää laajasti entistä paremman sosiaaliturvalainsäädännön kehittämisessä. On tärkeää, että voimme osallistua sosiaaliturvan kehittämistyöhön, kuten eriarvoisuustyöryhmän työskentelyyn, toivoo Tomi Ståhl.

Kelan toimeenpanema sosiaali- ja terveysturva muodostavat merkittävän osan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudesta.

– Kela haluaa auttaa soteuudistusta onnistumaan. Tulevaisuudessa Kelan palvelut voivat olla entistä vahvemmin osa kokonaisuutta. Uudistuksessa kannattaa käyttää apuna Kelan vahvaa etuuksien sisältö- ja tietojärjestelmäosaamista sekä valtakunnallista palveluverkostoa, sanoo sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumisesta vastaava muutosjohtaja Marjukka Turunen.

>> Lue tiedote Marjukka Turusen nimityksestä