Kuntoutusasiakkaiden työ- ja opiskelukyky sekä elämänlaatu paranivat Kelan kuntoutuksen aikana

Kela kerää säännöllisesti tietoa kuntoutuspalveluita käyttävien asiakkaiden toiminta- ja työkyvystä. Tuoreesta raportista selviää, että kuntoutusasiakkaiden työ- ja opiskelukyvyssä tapahtui suotuisia muutoksia kuntoutuksen aikana. Myös asiakkaiden fyysinen ja psyykkinen elämänlaatu kohentui ja masennusoireilu vähentyi.

Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa kerättiin tietoa työ- ja toimintakyvyn muutoksesta ja kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisesta asiakkailta, jotka olivat päättäneet kuntoutuksensa vuonna 2019. Tietoja tarkastellaan yhdeksässä palveluryhmässä. Kuntoutuspalveluiden asiakkailta on kerätty tietoa 4:llä eri mittarilla kuntoutuksen alkaessa ja päättyessä. Lisäksi palveluntuottajilta on kysytty arviota kuntoutuksen oikea-aikaisuudesta ja kuntoutuksen tuottamasta hyödystä.

Juuri julkaistun raportin mukaan asiakkaiden työ- ja opiskelukyvyssä tapahtui suotuisia muutoksia kuntoutuksen aikana. Myös asiakkaiden fyysinen ja psyykkinen elämänlaatu kohentui, ja masennusoireista kärsivien määrä pieneni.

Kaikkiaan yli puolet kuntoukseen osallistuneista saavutti tai ylitti asettamansa kuntoutustavoitteet. Eri kuntoutuspalveluiden välillä oli selviä eroja sekä kuntoutustavoitteiden saavuttamisessa että kuntoutuksen hyötyä arvioivissa mittarituloksissa.

Raportin toisessa osassa tarkasteltiin vuonna 2018 kuntoutuksensa päättäneiden henkilöiden työtilannetta rekisteritietojen avulla. Seurannassa havaittiin, että töissä ja opiskelemassa olevien osuus kasvoi 5 prosenttiyksikköä kuntoutusta edeltävästä vuodesta kuntoutusta seuraavaan vuoteen. Työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa työllisten määrä yli kaksinkertaistui seurannan aikana.

Kelan kehittämää kuntoutuksen hyötyjä arvioivaa mallia voisi soveltaa myös Kelan ulkopuolella

Kuntoutuksen hyötyjä arvioivan mallin avulla saadaan merkittävää tietoa kuntoutuksen hyödyllisyydestä. Kelassa tietoa käytetään kuntoutuksen kehittämiseen ja kuntoutuksesta tehtävään tutkimukseen. Lisäksi tietoa käytetään kuntoutusta koskevaan tilastointiin.

Kelan käyttämä kuntoutuksen hyötyjä arvioiva malli on pitkän kehittämisen tuloksena rakennettu kokonaisuus, jota kuntoutuksen uudistamiskomitea on ehdottanut sovellettavaksi myös Kelan ulkopuolella. Julkaisussa Kuntoutuksen hyödyn arviointi. Kelan malli (Helda) on kuvattu mallin laajemman soveltamisen kannalta keskeisiä kokonaisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi selkeä toimintaa ohjaava tavoite, monitahoisen tiedonkeruu- ja raportointikokonaisuuden rakentaminen ja sen ylläpitäminen sekä tiivis yhteistyö palveluntuottajien kanssa. Mallia voi soveltaa kokonaisuutena tai sen voi ottaa käyttöön soveltuvin osin.

Julkaisut