Lapsuudenaikaiset olosuhteet vaikuttavat nuoren varhaiseen eläköitymiseen

Lapsuudessa koettu vanhempien avioero, mielenterveysongelmat ja toimeentulon varassa eläminen ovat yhteydessä mielenterveyssyistä myönnettyyn työkyvyttömyyseläkepäätökseen ennen 25 vuoden ikää.

Erityisesti äidin työkyvyttömyyseläke mielenterveysdiagnoosin perusteella ja molempien vanhempien mielenterveyspalveluiden käyttö kohottivat eläköitymisriskiä. Tyttöjen riski oli 1,4-kertainen poikiin verrattuna. Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen yhteistyönä tehdystä tutkimuksesta.

Mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyysjaksot jaettiin viiteen luokkaan diagnoosien mukaan:

  • Mikä tahansa mielenterveyden häiriö (poislukien älyllinen kehitysvammaisuus)
  • Psykoottiset häiriöt
  • Mielialahäiriöt, ahdistuneisuus, stressiin liittyvät ja elimellisoireiset häiriöt
  • Muut mielenterveyden häiriöt
  • Usea eri mielenterveyden häiriö (ns. sekaluokka)

Vuonna 1987 syntyneistä vajaalle puolelletoista prosentille (1,4 %) nuorista myönnettiin työkyvyttömyyseläke toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi 16–24-vuotiaana vuosina 2003–2012. 

Vaarana ennenaikainen poistuminen työmarkkinoilta

Mielenterveys vaikuttaa työkykyyn ja voi johtaa ennenaikaiseen poistumiseen työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeen kautta.  Lapsuuden aikaisten tekijöiden yhteydestä mielenterveysongelmiin on paljon tutkimusta, mutta siitä miten ne kantautuvat työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen saakka, ei juuri ole. 

– Tutkimuksessa löydetyt tekijät tulisi ottaa huomioon ennakoivassa työssä väestötasolla, mutta erityisesti niiden nuorten osalta, joilla mielenterveyden häiriö on jo diagnosoitu, sillä heidän riskinsä päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle on suurin, toteaa THL:n tilastotutkija Marko Merikukka

On nuoria, jotka tarvitsevat työkyvyttömyyseläkettä. Varhaisen mielenterveysdiagnoosin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse johtaa ulos työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeen vuoksi. Yhteiskunnan tulisi tukea nuorta ja hänen perhettään tunnistettaessa eläköitymiseen yhteydessä olevia tekijöitä tarjoamalla yhdistetyn sosiaali- ja terveyshuollon ja katkeamattoman mielenterveyspalveluketjun nuoruudesta aikuisuuteen.

Tutkimus tehtiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistolla, joka kattaa kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet lapset, joita on seurattu rekisteritietojen avulla jo sikiöajalta lähtien.

Lue lisää: