Áigeguovdilis diehtu koronavirusa váikkuhusaid birra

Koronavirus váikkuha Kela doarjagiidda ja bálvalusaide.

Koronavirus sáhttá váikkuhit dasa, man jođánit Kela gieđahallá ohcamušaid. Mearrádus sáhttá bistit guhkit go dábálaččat. Sáhtát dárkkistit Kela siidduin, man guhká ohcamuša gieđahallan bistá gaskamearálaččat (suomagillii).

Áššehasbálvalus

Juos dus leat jearaldagat Kela doarjagiin dahje bálvalusain, sáhtát ohcat dieđu Kela neahttasiidduin. Sáhtát maiddái riŋget Kelai.

Ale mana Kela doaimmahahkii, juos sáhtát dikšut ášši neahtas dahje telefovnnas.

Áššehasbálvalus ii sáhte jođálmahttit ohcamuša gieđahallama dahje muitalit, goas mearrádus boahtá. Kela váldá dutnje oktavuođa, juos du ohcamušas váilo juoidá.

Telefonbálvalus ja riŋgenáiggi várren

Sáhtát dikšut measta buot Kela-áššiid telefovnnas. Telefonbálvalus (suomagillii) lea rabas vuossárggas bearjadahkii dmu 9-16. Telefovnnas oaččut bálvalusa suoma-, ruoŧa- ja engelasgillii.

Davvisámegielat telefonbálvalus lea rabas vu-be dmu 13-15 nummiris 020 634 0402. Bálvalit seamma áigge maiddái gáiddusin videooktavuođa bokte. Juos sámegielat telefonbálvalus lea gitta dahje várrejuvvon, de sáhtát sáddet rávdnjepoastta čujuhussii saame@kela.fi ja bivdit, ahte dutnje váldojuvvo oktavuohta.

Sáhtát várret áiggi telefonbálvalussii, juos dus leat olu áššit čielggadan láhkai (suomagillii). Almmut, juos dárbbašat bálvalusa sámegillii.

Áššiid dikšun doaimmahagas

Eanas doaimmahagain leat rabas nugo dábalaččat, muhto oassi bálvala dušše áigevárremiin. Dárkkis bálvalanbáikkiid ozus, goas doaimmahat lea rabas ja galgágo dohko várret áiggi ovddalgihtii (suomagillii).

Juos lea vealtameahttun fitnat Kela doaimmahagas, muitte bassat gieđaid ja doallat dorvogaskkaid.

Ale mana doaimmahahkii, juos

  • dus lea gosahat, čottabávččas dahje eará dávdamearkkat
  • leat karantenas
  • leat mátkkoštan olgoriikkain
  • gáttát, ahte leat dávdaluvvan.

Doarjagiid ohcan ja čuvvosat

 Sáhtát ohcat doarjagiid neahttabálvalusas.

Neahttabálvalussii galgá logget sisa. Dárbbašat neahttabáŋkodovddaldagaid dahje mobiilasihkkarastima.

Sáhtát sáddet neahttabálvalusa bokte maiddái čuvvosiid. Giehtatelefovnnain váldojuvvon čielga govva čuvvosis dohkke čuovusin. Neahtabálvalusas oainnát maiddái, juos mii nu čuovus váilu dahje juos galggat sáddet Kelai lassidieđuid.

Juos ohcamušas váilojit dieđut dahje juos don galggat dahkat juoidá, mii váldit dutnje oktavuođa. Muitte almmuhit neahttabálvalusas du telefonnummira dahje e-poastačujuhusa.

Juos it sáhte dahkat ohcamuša neahttabálvalusas, sáhtát sáddet ohcamušaid ja čuvvosiid Kelai poastta bokte.

Sádde ohcamušaid ja čuvvosiid čujuhussii

Kela
PL 10
00056 KELA

Sáhtát čálihit ohcanskoviid Kela neahttasiidduin.

Juos dus ii leat dihtor dahje neahttaoktavuohta, riŋge Kela telefonbálvalussii.

Doarjagiid ruovttoluottabearran

Koronadilli sáhttá váikkuhit maiddái nie, ahte šaddet leat ekonomalaš váttisvuođat. Juos leat soahpan ovttas Kelain doarjaga ruovtoluottabearramis, muhto it dál bastte máksit doarjagiid ruovttoluotta, váldde oktavuođa Kelai. Sáhtát oažžut 6 mánu lasseáiggi máksimii.

Ealihandoarjaga galgá goittotge máksit ruovttoluotta sohpojuvvon áigetávvalis. Dan máksimii ii sáhte oažžut lasseáiggi.

Luopmudeapmi, bargguhisvuohta ja fitnodatolbmot

Juos bázát bargguheapmin, almmut iežat dakkaviđe bargguhis bargoohccin bargo- ja ealáhusdoaimmahahkii dahjege BE-doaimmahahkii. Almmut iežat BE-doaimmahahkii maiddái dalle, juos don leat luopmuduvvon dahje juos leat fitnodatolmmoš, geas ii leat dál bargu.

Go leat almmuhan iežat bargguhis bargoohccin, sáhtát ohcat bargguhisvuođadoarjaga iežat bargguhisvuođakássas dahje Kelas. Juos gulat bargguhisvuođakássii, oza bargguhisvuođadoarjaga kássas. Juos it gula bargguhisvuođakássii, oza bargguhisvuođadoarjaga Kelas.

Koronadili dihte Kela doarjagiidda leat dahkkojuvvon čuovvovaš nuppástusat, mat leat fámus gaskaboddosaččat:

  • Oaččut bargguhisvuođadoarjaga dalán dan beaivvi rájes, goas báhcet bargguheapmin. Don it nappo dárbbaš vuordit vihtta beaivvi dego dábálaččat.
  • Sáhtát oažžut vuođđobeaiveruđa guhkit áigge go dábálaččat. Dábálaččat Kela máksá vuođđobeaiveruđa eanemustá 300 dahje 400 beaivvi. Lohkui eai goittotge rehkenastojuvvo beaivvit 16.3.–31.12.2020, jos don leat luopmuduvvon 16.3.2020 dahje dan maŋŋá.
  • Sáhtát oažžut vuođđobeaiveruđa dahje dietnasii čadnojuvvon bargguhisvuođadoarjaga álkibut go dábálaččat. Vai sáhtát oažžut daid, don galggat deavdit barganeavttu nappo galggat leat leamaš barggus maŋemuš 28 mánu áigge. Dábálaččat barggus galggašii leat 26 vahku nappo sullii 6 mánu. Juos leat báhcán bargguheapmin 16.3. dahje dan maŋŋel, lea doarvái ahte leat leamaš barggus 13 vahku dahjege sullii 3 mánu.

Maiddái fitnodatolbmot sáhttet oažžut Kelas bargomárkandoarjaga. Sáhtát ohcat doarjaga, juos it bargga koronadili dihte iežat fitnodagas dahje oažžut sisaboađuid vuollil 1089 e/mb. Dát nuppástus lea fámus 31.12.2020 rádjái.

Loga lasi bargguhisvuođadorvvu birra.

Almmut iežat bargguheapmin BE-guovddáža siidduin (suomagillii).

Gaskaboddosaš epidemiijabuhtadus

Suoma ráđđehus lea evttohan riikkabeivviide lága, man mielde Kela álggahivččii máksit čakčat 2020 ođđa doarjaga. Doarjaga namma lea gaskaboddosaš epidemiijabuhtadus. Riikkabeaivvit eai leat vel dohkkehan lága.

Gaskaboddosaš epidemiijabuhtadus lea dárkkuhuvvon daidda olbmuide ja bearrašiidda, geain leat smávva boađut. Koronaepidemiija lea dagahan máŋgasiidda badjelmearálaš goluid. Gaskaboddosaš epidemiijabuhtadusain buhtadit dáid goluid.

Kela mieđiha epidemiabuhtadusa automáhtalaččat. Dan ii nappo dárbbaš ohcat.
Epidemiijabuhtadus lea 75 e/mb juohkehas olbmo nammii. Das ii dárbbaš máksit vearu iige dat váikkut áigáiboahtindoarjagii dahje eará Kela doarjagiidda.

Sáhtát oažžut epidemiijabuhtadusa, juos leat ožžon Kelas vuođđoáigáiboahtindoarjaga áigodagas 1.3.–31.7.2020. Lassin eaktun lea, ahte doan oaččut vuođđoáigáiboahtindorjaga maiddái čakčat 2020.

Kela máksá epidemiijabuhtadusa dan mánotbajis mii čuovvu vuođđoáigáiboahtindoarjaga. Juos leat ožžon vuođđoáigáiboahtindoarjaga borgemánus, Kela máksá dutnje epidemiabuhtadusa čakčamánus. Juos it leat ožžon vuođđoáigáiboahtindoarjaga, it oaččo čuovvovaš mánotbajis epidemiijabuhtadusa.

Epidemiijabuhtadusa máksinbeaivvit leat 30.9., 16.10., 16.11. ja 16.12.

Loga lasi gaskaboddosaš epidemiijabuhtadusas (suomagillii).

Njoammodávdabeaiveruhta

Kela sáhttá máksit dutnje njoammodávdabeaiveruđa, juos doavttir lea mearridan du dahje du vuollel 16-jahkásaš máná isoleremii dahje karantenii. Njoammodávdabeaiveruđa sáhttá goittotge oažžut dušše dalle, juos dus lea gieldda dahje buohccedikšunbiire njoammudávddain vástideaddji doaktára čállán mearrádus. It sáhte oažžut mearrádusa ovdamearkka dihte iežat dearvvasvuođastašuvnnas dahje bargodearvvasvuođastašuvnnas.

It sáhte oažžut njoammodávdabeaiveruđa, juos leat ieš mearridan bissut ruovttus danin, ahte ráđđehus lea ávžžuhan dan.

It sáhte oažžut njoammudávdabeaiveruđa ovdamearkka dihte dalle juos

  • du bargoaddi dahje oahppolágádus lea mearridan du ruoktot olgoriikkamátkki maŋŋá
  • leat ruovttus dikšumin máná, gean beaiveruoktu dahje skuvla lea giddejuvvon
  • barggat gáiddusin ja oažžut bálkká nugo dábálaččat
  • don ieš gulat riskajovkui dahje du mánná gullá riskajovkui ja doai leahppi danin karantenas.

Loga lasi