Áigeguovdilis diehtu koronavirusa váikkuhusaid birra

Koronavirus váikkuha Kela doarjagiidda ja bálvalusaide.

Koronavirus sáhttá váikkuhit dasa, man jođánit Kela gieđahallá ohcamušaid. Mearrádus sáhttá bistit guhkit go dábálaččat. Sáhtát dárkkistit Kela siidduin, man guhká ohcamuša gieđahallan bistá gaskamearálaččat (suomagillii).

Áššehasbálvalus

Juos dus leat jearaldagat Kela doarjagiin dahje bálvalusain, sáhtát ohcat dieđu Kela neahttasiidduin. Sáhtát maiddái riŋget Kelai.

Ale mana Kela doaimmahahkii, juos sáhtát dikšut ášši neahtas dahje telefovnnas.

Áššehasbálvalus ii sáhte jođálmahttit ohcamuša gieđahallama dahje muitalit, goas mearrádus boahtá. Kela váldá dutnje oktavuođa, juos du ohcamušas váilo juoidá.

Telefonbálvalus ja riŋgenáiggi várren

Sáhtát dikšut measta buot Kela-áššiid telefovnnas. Telefonbálvalus (suomagillii) lea rabas vuossárggas bearjadahkii dmu 9–16. Telefovnnas oažžu bálvalusa suoma-, ruoŧá- ja eŋgalsgillii.

Sáhtát maiddái várret áiggi telefonbálvalussii (suomagillii).

Juos dárbbašat dulkoma, sáhtát sáddet rávdnjepoastta čujuhussii saame@kela.fi ja bivddát, ahte dutnje váldojuvvo oktavuohta.

Áššiid dikšun doaimmahagas

Eanas doaimmahagain leat rabas nugo dábalaččat, muhto oassi bálvala dušše áigevárremiin. Dárkkis bálvalanbáikkiid ozus, goas doaimmahat lea rabas ja galgágo dohko várret áiggi ovddalgihtii (suomagillii).

Juos lea vealtameahttun fitnat Kela doaimmahagas, muitte bassat gieđaid ja doallat dorvogaskkaid.

Ale mana doaimmahahkii, juos

  • dus lea gosahat, čottabávččas dahje eará dávdamearkkat
  • leat karantenas
  • gáttát, ahte leat dávdaluvvan.

Doarjagiid ohcan ja čuvvosat

 Sáhtát ohcat doarjagiid neahttabálvalusas.

Neahttabálvalussii galgá logget sisa. Dárbbašat neahttabáŋkodovddaldagaid dahje mobiilasihkkarastima.

Sáhtát sáddet neahttabálvalusa bokte maiddái čuvvosiid. Giehtatelefovnnain váldojuvvon čielga govva čuvvosis dohkke čuovusin. Neahtabálvalusas oainnát maiddái, juos mii nu čuovus váilu dahje juos galggat sáddet Kelai lassidieđuid.

Juos ohcamušas váilojit dieđut dahje juos don galggat dahkat juoidá, mii váldit dutnje oktavuođa. Muitte almmuhit neahttabálvalusas du telefonnummira dahje e-poastačujuhusa.

Juos it sáhte dahkat ohcamuša neahttabálvalusas, sáhtát sáddet ohcamušaid ja čuvvosiid Kelai poastta bokte.

Sádde ohcamušaid ja čuvvosiid čujuhussii

Kela
PL 10
00056 KELA

Sáhtát čálihit ohcanskoviid Kela neahttasiidduin.

Juos dus ii leat dihtor dahje neahttaoktavuohta, riŋge Kela telefonbálvalussii.

Luopmudeapmi ja bargguhisvuohta

Juos bázát bargguheapmin, almmut iežat dakkaviđe bargguhis bargoohccin bargo- ja ealáhusdoaimmahahkii dahjege BE-doaimmahahkii. Almmut iežat BE-doaimmahahkii maiddái dalle, juos don leat luopmuduvvon dahje juos leat fitnodatolmmoš, geas ii leat dál bargu.

Go leat almmuhan iežat bargguhis bargoohccin, sáhtát ohcat bargguhisvuođadorvvu juogo bargguhisvuođakássas dahje Kelas. Juos gulat bargguhisvuođakássii, oza bargguhisvuođadorvvu kássas. Juos it gula bargguhisvuođakássii, oza bargguhisvuođadorvvu Kelas.

Loga lasi bargguhisvuođadorvvu birra.

Almmut iežat bargguheapmin BE-guovddáža siidduin (suomagillii).

Njoammodávdabeaiveruhta

Dus lea vejolašvuohta oažžut njoammudávdabeaiveruđa, jos leat eret barggus danin, ahte dus lea koronavirusnjoammun.

Sáhtát oažžut njoammudávdabeaiveruđa maiddái dalle, jos leat eret barggus danin, ahte vuollái 16-jahkásaš mánástat lea koronavirusnjoammun. Njoammudávdabeaiveruđa oažžun eaktuda, ahte mánná ii oaččo mannat njoammuma geažil skuvlii dahje árrabajásgeassimii.

Jos eretorrun barggus lea álgán jagi 2021 dahje dan ovdal, dárbbašat njoammudávdabeaiveruđa várás mearrádusa barggus eret orrumis, erremis dahje karantenas. Mearrádusa sáhttá bargat dušše doavttir, gii vástida njoammudávddain du ássangielddas dahje buohccedikšunbiirres.

Jos eretorrun lea álgán jagi 2022 dahje dan maŋŋá, sáhtát oažžut njoammudávdabeaiveruđa maiddái duođaštusain, man lea bargan eará doavttir, dearvvasvuođadivššár dahje buohccedivššár. Duođaštusas ferte leat merkejupmi koronavirusnjoammumis. Koronavirusnjoammun ferte leat gávnnahuvvon laboratoriijas. Ruoktoteasta ii nappo reahke.

It sáhte oažžut njoammudávdabeaiveruđa ovdamearkan dalle

  • jos barggat gáiddusin ja oaččot bálkká normála vuogi mielde
  • jos du bargosadji dahje studerenbáiki lea mearridan du ruoktot olgoriikka mátkki maŋŋá
  • jos leat báhcán ruoktot dikšut máná, gean beaiveruoktu dahje skuvla lea gitta
  • jos don dahje du mánná gullabeahtti riskajovkui ja leahppi dan dihtii ruovttus.

Loga lasi