Lasten bakteerilääkkeiden käyttö on vähentynyt

Bakteerilääkkeiden käytön vähentäminen torjuu antibioottiresistenssiä, joka on maailmanlaajuinen ongelma.

Alle 18-vuotiaat suomalaiset käyttävät aiempaa vähemmän bakteerilääkkeitä. Nopeimmin käyttö on vähentynyt nuorimmilla lapsilla.

Bakteerilääkkeet ovat lääkkeitä, joilla hoidetaan mikrobien aiheuttamia infektioita. Usein niitä kutsutaan antibiooteiksi. Suomessa bakteerilääkkeitä käyttävät eniten 0–2-vuotiaat ja seuraavaksi eniten 3–4-vuotiaat lapset.

– Myös muutamissa muissa Euroopan maissa käyttö on vähentynyt samansuuntaisesti kuin Suomessa, sanoo tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen Kelasta.

Myös bakteerilääkkeistä maksettujen lääkekorvausten kokonaiskustannukset ovat pienentyneet: vuonna 2008 kustannukset olivat 10,9 milj. euroa, vuonna 2016 taas 7,3 milj. euroa. Osasta bakteerilääkkeiden oraaliliuoksia ei enää makseta sairausvakuutuskorvausta, vaikka niitä käytetään edelleen samaan tapaan kuin ennen. Tämä on lisännyt perheiden lääkekustannuksia.

Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen terveysuhka

Bakteerilääkkeiden käyttöön on kiinnitetty viime vuosina aiempaa enemmän huomiota antibioottiresistenssin yleistymisen vuoksi. Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan, jolloin samaa antibioottia ei voi enää käyttää bakteerin aiheuttamien infektioiden hoitoon. Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen terveysuhka.

– Bakteerilääkkeiden vastuullinen käyttö auttaa torjumaan antibioottiresistenssiä. Siksi käytön väheneminen aiemmalta tasolta on hyvä kehityssuunta, Saastamoinen sanoo.

– On tärkeää kiinnittää huomiota laajemminkin lääkehoidon rationaalisuuteen. Se tarkoittaa, että lääkehoito on vaikuttavaa, laadukasta, turvallista, taloudellista ja yhdenvertaista. Tarpeettomasta lääkkeiden käytöstä luopuminen tehostaa hoitoa ja säästää sekä potilaan että yhteiskunnan rahaa.

Bakteerilääkkeiden haitat tunnetaan aiempaa paremmin

Bakteerilääkkeiden käytön vähenemistä voi selittää se, että sekä ammattilaiset että kansalaiset tietävät niiden haitoista aiempaa enemmän. Ammattilaisten ohjeistuksia ja hoitosuosituksia on päivitetty, ja tutkimus- ja tilastotietoa on saatavilla aiempaa enemmän.

Lisäksi infektioiden ehkäisy on kehittynyt, mikä on vähentänyt tarvetta bakteerilääkkeille. Pneumokokki- ja influenssarokotteet ovat vähentäneet lasten korvatulehduksia, ja 15–19-vuotiaiden klamydiatartuntojen määrä on pienentynyt.

Itä-Suomen yliopiston ja Kelan yhteistutkimuksessa selvitettiin avohoidossa korvattavien bakteerilääkkeiden käytön laajuutta ja kustannuksia sekä niiden korvattavuuden muutoksia. Tiedot koskevat Suomessa asuvia 0–17-vuotiaita vuosina 2008–2016, ja ne perustuvat Kelan tilastoihin ja Fimean tukkumyyntitietoihin.

Lisätietoja:

Kelan terveysturvan tutkimuksen kesäseminaari Voiko lääkkeiden käyttöön ja kustannuksiin vaikuttaa? Säädös- ja informaatio-ohjaus lääkepolitiikassa järjestetään 3.6. klo 12–16. Seminaaria voi seurata verkossa. Esitysmateriaaleihin ja videotallenteisiin voi tutustua myös jälkikäteen. https://www.kela.fi/voiko-laakkeiden-kayttoon-ja-kustannuksiin-vaikuttaa-

Parviainen S, Saastamoinen LK, Lauhio A, Sepponen K. Outpatient antibacterial use and costs in children and adolescents: a nationwide register-based study in Finland, 2008–16. Journal of Antimicrobial Chemotherapy 2019, https://doi.org/10.1093/jac/dkz208