Puhevammaisilla henkilöillä tulkkina toimii usein läheinen tai avustaja

Puhevammaiset henkilöt käyttävät Kelan tulkkauspalvelua huomattavasti vähemmän kuin kuulovammaiset ja kuulonäkövammaiset henkilöt.

Puhevammaisista henkilöistä, joilla oli oikeus Kelan tulkkauspalveluun, vain noin 45 % käytti palvelua vuosina 2011–2014. Vuoden 2014 lopussa oikeus tulkkauspalveluun oli 1 689 puhevammaisella henkilöllä.

Kelan tilaamassa selvityksessä tarkastellaan vähäisen käytön syitä vuosina 2011–2014. Selvitys perustuu Kelan rekisteritietoihin sekä asiakkaille, tulkeille ja puhevamma-alan järjestöille suunnattuihin kyselyihin. Selvityksen toteutti Kehitysvammaliitto.

Puhevammaisten henkilöiden moninaisen avun tarve on yksi keskeinen tekijä, joka selittää tulkkauspalvelun käytön vähäisyyttä.

– Kyselyvastauksista selvisi, että puhevammaisen henkilön tulkkaamisessa auttaa usein henkilön lähipiiri tai henkilökohtainen avustaja, koska tulkit eivät avusta muissa asioissa. Puhevammainen ihminen ei halua useita ihmisiä pyörimään ympärilleen, sanoo Kehitysvammaliiton kehittämispäällikkö Eija Roisko.

Rekisteritietojen perusteella ne asiakkaat, joilla ei ollut nimettyä tulkkia, käyttivät palvelua huomattavasti vähemmän kuin muut. Kela on muuttanut käytäntöään tulkin tilaamisessa tutkimusajankohdan jälkeen, ja nykyään asiakas voi itse ehdottaa Kelalle toivomiaan tulkkeja.

Vuoden 2018 tammi–syyskuussa oikeus Kelan tulkkauspalveluun on ollut 2 034 puhevammaisella henkilöllä. Heistä 40 % on käyttänyt tulkkauspalvelua.

Julkaisu: