Tutkimus: Tunnesäätelyn ja käyttäytymisen haasteet vähentyivät perhekuntoutukseen osallistuneilla lapsilla

Tutkimuksen perusteella perhelähtöinen, vuorovaikutuksellinen kuntoutus soveltuu lasten tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen haasteiden ehkäisyyn ja hoitoon.

Kela on kehittänyt 2010-luvulla monimuotoista perhekuntoutusta (LAKU- ja Etä-LAKU-hankkeet). Perhekuntoutusta on järjestetty 5–12-vuotiaille lapsille, joilla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö, ja heidän perheilleen.

Asiakasperheet, yhteistyökumppanit ja työntekijät kokivat LAKU- ja Etä-LAKU-kuntoutuksen pääsääntöisesti hyödylliseksi ja lapsen sekä perheen toimintakykyä parantavaksi kuntoutusmuodoksi.

– Lapsen kuntoutuksessa on tärkeää ottaa mukaan koko perhe sekä arjen toimintaympäristö, kuten koulu ja päiväkoti. LAKU-kuntoutuksessa se toteutui, sanoo projektipäällikkö Hanna Pakkala Kelasta.

Huoltajien mukaan lasten tunnesäätelyn ja käyttäytymisen haasteet vähentyivät kuntoutuksen aikana. Lisäksi huoltajat kokivat aiempaa vähemmän vanhemmuuteen liittyvää stressiä kuntoutuksen päättyessä.

Tutkimuksen lähtökohtana oli kansainvälisissä tutkimuksissa esitetty havainto, että tunteiden säätelyn pulmat heikentävät merkittävästi neuropsykiatrisesti oireilevien lasten sosiaalista toimintakykyä kodin ja koulun arjessa. Tällaisia pulmia voivat olla esimerkiksi ärtyisä mieliala, toistuvat raivokohtaukset tai konfliktit kavereiden kanssa.

Opettaja-arvioiden perusteella lasten sosiaalisessa toimintakyvyssä ei juurikaan havaittu muutosta. Jatkossa on tärkeää etsiä keinoja, joiden avulla neuropsykiatrisesti oireilevien lasten hyvinvointia voidaan tukea laaja-alaisesti eri kasvuympäristöissä.

– Kyseessä oli havaintotutkimus, joten emme pysty sanomaan tarkasti, missä määrin myönteiset muutokset ovat tulkittavissa nimenomaan kuntoutuksen aikaansaamiksi. Tulokset ovat kuitenkin sopusoinnussa olemassa olevan tutkimustiedon kanssa. Perhelähtöinen, vuorovaikutuksellinen työskentely näyttää soveltuvan erityisesti lasten tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen haasteiden ehkäisyyn ja hoitoon, Kelan erikoistutkija Miika Vuori korostaa.

Kuntoutus toteutuu perheiden arjessa

LAKU-kuntoutusta on ollut tarjolla pääkaupunkiseudulla, Kotkassa, Tampereella ja Oulussa. Etä-LAKU-kuntoutusta on puolestaan järjestetty Kainuussa, Ylä-Savossa, Ylä-Karjalassa ja Lapissa asuville perheille. Hankkeisiin osallistui 1 366 lasta perheineen.

Etä-LAKU-hankkeessa kuntoutus tapahtui pääasiassa perheen kotona niillä paikkakunnilla, joissa etäisyydet ovat pitkiä ja palveluita vähän. Perheet olivat tyytyväisiä ja hyvin sitoutuneita kotona tehtävään kuntoutukseen.

– Vaikka teknologian hyödyntäminen on ollut viime vuosina vahvasti esillä kuntoutuksen saatavuuden helpottamiseksi, Etä-LAKU-kuntoutus on perustunut kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Kaikki tapaamiset ovat toteutuneet perheiden arjessa, Vuori kertoo. 

Neuropsykiatriset kehitykselliset häiriöt ovat melko yleisiä, ja ne tunnistetaan aiempaa paremmin. Esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) esiintyvyys lapsilla on noin 3–7 %. ADHD oli yleisin päädiagnoosi myös perhekuntoutukseen ohjatuilla lapsilla.

Vuonna 2013 käynnistetty seurantatutkimus tarkasteli Kelan kehittämän, perhe- ja vuorovaikutusterapeuttiseen työskentelyyn perustuvan kuntoutuksen soveltuvuutta ja tuloksellisuutta neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin tukemisessa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 198 perhettä. 20 perhettä keskeytti kuntoutuksen tai tutkimuksen.

Lisätietoja:

Honkonen J ym. Kelan monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämistyö. Palveluntuottajien näkökulma. Helsinki: Kela, Kuntoutusta kehittämässä 4, 2018. ISSN 2489-849X (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112148804

Vuori M, Tuulio-Henriksson A, Autti-Rämö I. Kelan kehittämän monimuotoisen perhekuntoutuksen tuloksellisuus, soveltuvuus ja hyväksyttävyys. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 11, 2018. ISBN 978-952-284-052-3 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112248835