Kuntoutuspsykoterapia on kaksinkertaistunut 2010-luvulla

Yleisin syy psykoterapiaan hakeutumiseen ovat mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt.

Vuonna 2017 Kelan kuntoutusta sai 108 700 henkeä, joista kuntoutuspsykoterapiaan osallistui 36 700. Kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2011 vuoteen 2017. Kelan harkinnanvarainen psykoterapia muuttui lakisääteiseksi kuntoutuspsykoterapiaksi vuonna 2011.

Valtaosalla mielialahäiriö tai ahdistuneisuushäiriö

Yleisin syy psykoterapiaan hakeutumiseen ovat mielialahäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt. Merkittävin sairaus vuonna 2017 oli toistuva masennus, jonka vuoksi terapiaa sai 10 300 henkeä. Muu ahdistuneisuushäiriö oli 9 200 hengellä ja masennustila 8 500:lla.

Kuntoutuspsykoterapia kuntoutujamäärältään suurin kuntoutusmuoto

Kuntoutuspsykoterapiasta tuli vuonna 2017 kuntoutujamäärältään Kelan suurin kuntoutusmuoto, jota sai 36 700 henkeä. Neljästä pääkuntoutusmuodosta seuraavaksi suurin oli vaativa lääkinnällinen kuntoutus, jota sai 30 700 henkeä. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoja leikattiin vuonna 2017, minkä vuoksi kuntoutujien määrä pieneni 28 %. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen osallistui vuonna 2017 vain 24 600 kuntoutujaa. Ammatillista kuntoutusta sai 20 400 henkeä.  

Vuonna 2017 Kelan kuntoutuskustannukset olivat 337 milj. euroa, joista kuntoutuspsykoterapian osuus oli 67 milj. euroa. Kuntoutusterapiamenoista 48 milj. euroa aiheutui aikuisten terapiasta ja 19 milj. euroa nuorten 16–25-vuotiaiden terapiasta.  Alle 16-vuotiaiden psykoterapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto.

Valtaosa kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneista sai yksilöterapiaa. Ryhmäterapiaan osallistui 370, perheterapiaan 360 ja ohjauskäynteihin 270 henkeä.

Kuntoutuspsykoterapiaa eniten Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa

Vuonna 2017 kuntoutuspsykoterapian saajia oli suhteellisesti eniten Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Vähiten terapiaan osallistuneita oli Ahvenanmaalla, Lapissa ja Kainuussa. Lapissa ja Kainuussa on huomattavasti vähemmän terapeutteja kuin etelämmän Suomen kasvukeskuksissa. Myös pitkät matkat vaikuttavat osaltaan siihen, että kuntoutuspsykoterapiaan ei hakeuduta yhtä aktiivisesti kuin muualla Suomessa. Tähän on haettu parannusta sillä, että hiljattain on tullut mahdolliseksi myös etäterapia.  

Katso kuva täysikokoisena

Lue lisää