Ikääntyneiden IKKU-kuntoutus toimii, hakuvaihetta kehitettävä

IKKU-kuntoutuksen sisältö ja rakenne ovat enimmäkseen toimivia. Haku- ja valmistautumisvaiheita tulee kuitenkin kehittää.

Ikääntyneiden kuntoutuksen vahvuus on ryhmämuotoinen kuntoutusinterventio, osoittaa tuore tutkimus. Intervention aikana kuntoutujilla on mahdollisuus tarkastella omaa elämänkulkuaan ja nykyistä tilannettaan sekä jakaa kokemuksiaan muiden kuntoutujien kanssa.

– Kuntoutus voi olla ikääntyneen asiakkaan koko loppuelämän mullistava kokemus. Toisaalta se voi jäädä myös pelkäksi hetkittäiseksi sopeutumiseksi kuntoutuspalveluihin ja -ympäristöön. Jatkossa ryhmämuotoisen ja yksilöllisen kuntoutuksen yhteyttä on vahvistettava, sanoo lehtori Aila Pikkarainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Tutkimuksen perusteella IKKU-kuntoutusprosessissa heikoimmin toimiva vaihe on kuntoutukseen hakeutuminen.

– Kuntoutuksen markkinointiin ja viestintään on panostettava nykyistä enemmän. Kun ikääntynyt kuntoutuja on saanut kuntoutuspäätöksen, häneen tulee olla yhteydessä jo ennen kuntoutuksen käynnistymistä. Näin hänellä on mahdollisuus pohtia konkreettisesti omia kuntoutustarpeitaan, Pikkarainen toteaa.

Omaisten rooli jäi irralliseksi

Tulosten perusteella näyttää siltä, että omaisten rooli jäi kuntoutuksen aikana irralliseksi, vaikka IKKU-kuntoutuksessa heidän rooliaan on pyritty korostamaan. Omaisilla ei ole riittävästi tietoa IKKU-kuntoutuksesta ja omasta roolistaan ikääntyneen kuntoutujan tukena kuntoutuksen eri vaiheissa.

– Omais- ja verkostotyötä tulee vastaisuudessa tehostaa, sanoo kehittämispäällikkö Riitta Koivula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Kuntoutustyöntekijät suhtautuivat ikääntyneiden ryhmämuotoisen kuntoutuksen toteuttamiseen innostuneesti mutta kohtasivat kiireisessä kuntoutustyössä paljon arjen haasteita.

Tutkimustietoa ikääntyneiden kuntoutuksesta

Ikääntyneiden kuntoutus (IKKU) on suunnattu monisairaille, kotona tai palvelutalossa asuville vähintään 68-vuotiaille henkilöille.

IKKU-kuntoutuksen kohdentumista, tavoitteellisuutta, toimivuutta ja koettua vaikuttavuutta tutkittiin Tutkittu IKKU -hankkeessa (T-IKKU 2016–2018). Monimenetelmällisen tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimus on osa Kelan Muutos-hanketta, joka tutkii Kelan kuntoutuksen muutosten vaikutuksia asiakkaille. Muutos-hanke toteutetaan vuosina 2015–2019, ja sitä koordinoi Kelan tutkimusryhmä.

Aineistot koostuivat kaikkien IKKU-kuntoutusta toteuttaneen 15 palveluntuottajan omaohjaajien kyselystä (n = 34) sekä 5 palveluntuottajan työparien, kuntoutujien (n = 10) ja omaisten (n = 4) haastatteluista.

Julkaisu