Kela vastaa oikeuskanslerin selvityspyyntöön päätöksenteon automaatiosta

Kela katsoo, että sen toimintaan ei liity perustuslaillisia ongelmia. Lainsäädäntöä tulisi kuitenkin kehittää vastaamaan nykytilannetta. Ratkaisutoiminnan osittainen sääntöpohjainen automaatio on ollut jo vuosia näkyvä osa Kelan toimintaa.

Puutteellinen lainsäädäntö ja siitä johtuva epätietoisuus hidastavat automaatiota tukevia kehittämishankkeita.

Kehittämishankkeilla tavoitellaan laadukkaampaa ja nopeampaa palvelua Kelan asiakkaille sekä merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. Taloudellisesta näkökulmasta Kelan nykyisen automaation korvaaminen manuaalisella työllä edellyttäisi noin 2 000 uuden toimihenkilön palkkaamista.

Kelan etuuksilla turvataan asiakkaiden perustarpeita, joihin tulisi vastata ilman viivytyksiä. Sääntöpohjainen automaatio mahdollistaa sen tilanteissa, joihin ei liity tapauskohtaista harkintaa. Samalla automaatio mahdollistaa henkilöresurssien kohdentamisen työhön, jossa harkintaa puolestaan tarvitaan tai jossa asiakkaat tarvitsevat henkilökohtaista tukea.

Kelan kokemukset automaatiosta ovat olleet myönteisiä, ja myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen.

Siksi Kela ei näe, että automaation kehittäminen olisi uhka asiakkaiden perusoikeuksille. Sen sijaan vastaavan kaltaisen sääntöpohjaisen automaation edistäminen olisi asiakkaiden ja yhteiskunnan etu.

– Asiaa koskevan lakiesityksen eteneminen on viivästynyt. Sen vuoksi ollaan tilanteessa, jossa aiheeseen liittyvää kattavaa kansallista lainsäädäntöä ei ole, toteaa Kelan etuusjohtaja Anne Neimala.

Kela katsoo, että automaatiota koskevan lainsäädännön valmistelu tulisi käynnistää pikaisesti. Asian yleisistä puitteista tulisi säätää yleislailla, ja lisäksi Kela tarvitsee omaan toimintaansa liittyvää erityistä lainsäädäntöä. Tämän tavoitteen edistämiseksi Kela toivoo tukea myös valtioneuvoston oikeuskanslerilta.