Kelan neuropsykologinen kuntoutus parantaa työ- ja opiskelukykyä

Kelan harkinnanvarainen neuropsykologinen kuntoutus auttaa kuntoutujaa hyväksymään muuttuneen tilanteensa. Kuntoutujien ja ammattilaisten mielestä kuntoutusmuodon saatavuutta tulisi parantaa.

Kyselyyn vastanneiden kuntoutujien ja kuntoutusta toteuttavien neuropsykologien mukaan Kelan harkinnanvarainen neuropsykologinen kuntoutus kohentaa kuntoutujien työ- ja opiskeluedellytyksiä.

– Kuntoutujat ja ammattilaiset arvioivat kuntoutuksen parantavan erityisesti kuntoutujien oman tilanteen ymmärtämistä ja hyväksymistä sekä opiskelutaitoja, arjen hallintaa ja yleistä elämänlaatua, sanoo johtava tutkija Erja Poutiainen Kuntoutussäätiöstä.

Ammattilaiset arvioivat kuntoutusmuodon soveltuvan erityisesti nuorille, joilla on kehityksellisiä neuropsykologisia vaikeuksia. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että kuntoutusmuotoa käytetään osana monenlaisia kuntoutuspolkuja.

Tutkimuksen perusteella erityisesti kuntoutukseen hakeutumisen ja raportoinnin käytännöt kaipaisivat kehittämistä. Vastaajat kokivat esimerkiksi jonotusajat liian pitkiksi. Lisäksi kuntoutuksen saatavuutta tulisi parantaa koko maassa.

– Monet vastaajat nostivat esiin myös kuntoutusmuodon taloudellisen tuen matalan tason. Kela korvaa harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta varsin pienen osuuden, jonka takia asiakkaan omavastuuosuus on korkea. Vastaajien mielestä se heikentää kuntoutuksen saatavuuden tasa-arvoisuutta, Poutiainen sanoo.

Kuntoutus vähentää neuropsykologisia oireita ja auttaa sopeutumaan

Kuntoutussäätiön ja Kelan toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin Kelan myöntämän harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen kohderyhmiä sekä kuntoutujien ja ammattilaisten näkemyksiä kuntoutuksen tarpeesta, tavoitteista ja vaikutuksista. Tutkimus perustui asiakkaille ja ammattilaisille suunnattuihin kyselyihin sekä kuntoutuksesta muodostuneisiin asiakirja-aineistoihin. Kyselyyn vastasi 32 kuntoutujaa, 93 psykologia tai neuropsykologia ja 30 Kelan asiantuntijaa.

Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on vähentää erilaisten kehityksellisten häiriöiden ja äkillisten aivovaurioiden aiheuttamia neuropsykologisia oireita ja haittaa toimintakyvylle. Kuntoutus auttaa kuntoutujaa myös sopeutumaan muuttuneeseen toimintakykyynsä ja hyväksymään sen rajoitteet. Päätavoitteena on yleensä opiskelu-, työ- tai toimintakyvyn palauttaminen tai kohentaminen.

Neuropsykologista kuntoutusta voidaan hyödyntää sekä kehityksellisiin häiriöihin että erilaisiin äkillisiin aivovaurioihin liittyvien neuropsykologisten oireiden kuntoutuksessa.

Lisätietoja