Käyttökatko asiointipalveluissa 21.1. klo 6.00–8.00 Lisätietoja
Vuosi 2019 oli sosiaaliturvan tilastoissa poikkeuksellisen tasainen
Kelan tilastollinen vuosikirja on perinpohjainen tietopankki Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta.
2019 oli sosiaaliturvan tilastojen näkökulmasta varsin tasainen vuosi. Kelan etuuksien saaja- tai euromäärissä ei tapahtunut sen aikana suuria muutoksia.
– Yleiskuva säilyi edeltävään vuoteen verrattuna ennallaan. Minkään etuuden tilastoissa ei nähty erityisen merkittäviä käänteitä, sanoo Kelan tilastopäällikkö Vesa Ylönen.
Vuoden 2019 tasaisuus korostuu erityisesti, kun sitä verrataan vuoteen 2020. Kuluvana vuonna koronatilanne on vaikuttanut monien etuuksien saaja- ja hakemusmääriin. Lisäksi etuuslakeihin on tehty muutoksia ja käyttöön on otettu uusia väliaikaisia etuuksia.
Kela maksoi viime vuonna etuuksia yhteensä noin 14,9 miljardia euroa. Niistä yli neljäsosa kului sairausvakuutukseen. Euromäärällä mitattuna toisiksi suurimmat etuusryhmät ovat eläke-etuudet ja lapsiperhe-etuudet.
Saajamäärältään suurin yksittäinen etuus on sairaanhoitokorvaukset, joita sai viime vuonna melkein 3,8 miljoonaa henkilöä.
496 sivua sosiaaliturvan tilastoja
Kelan tilastollinen vuosikirja on perinpohjainen tietopankki Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Julkaisu sisältää keskeiset tilastot etuuksien saajista ja maksetuista euroista sekä kuvaukset etuuksien sisällöstä ja määräytymisperusteista. Kirjan sisältö on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Kela tarjoaa myös reaaliaikaista dataa sekä esimerkiksi Kelasto-tilastotietokannan, jossa käyttäjä voi tehdä itse tilastoraportteja haluamillaan valinnoilla. Tilastollinen vuosikirja kuitenkin kokoaa koko tilastovuoden yksiin kansiin.
– Tilastotietoja käytetään apuna esimerkiksi Kelan etuuksien kehittämisessä, lakimuutosten valmistelussa ja muussa sosiaali- ja terveysturvan suunnittelussa, Vesa Ylönen kertoo.