Tiedätkö, missä tilanteissa asiakkaallasi voi olla oikeus eläkettä saavan hoitotukeen? Tarkista perusteet ja ohjaa asiakastasi oikein!

Myöntö- ja määräytymisperusteet eläkettä saavan hoitotuelle muuttuivat 1.6.2015. Lainmuutoksen yhteydessä asiasta tiedotettiin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille, jotta hoitotukea osattaisiin hakea oikeilla perusteilla. Tiedotuksessa tuotiin esille erityisesti, että perustuen myöntöperusteet tiukentuivat.

Tieto muutoksesta ei ole välttämättä tavoittanut kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, sillä Kela saa edelleen hakemuksia vanhentuneilla perusteilla. Hylkäävä päätös on asiakkaalle aina iso pettymys, ja siksi yhteistyökumppanin ohjauksella on suuri merkitys hakemuksen tekemisessä.

Vaikka hakemuksia lähetään edelleen vanhentuneilla perusteilla, hylkäysten osuus kaikista päätöksistä ei ole kasvanut, vaan se on pikemminkin pienentynyt hieman. Vuonna 2016 hoitotukea sai 257 217 henkilöä, kun sama luku vuonna 2018 oli 248 258 henkilöä. Hylkäysprosentti aleni noin 18 %:sta 17,6 %:iin. Ohjauksessa on siis kaikesta huolimatta onnistuttu hyvin.

Tarkista, millä perusteella asiakas voi saada erisuuruista hoitotukea

Eläkettä saavan hoitotuen perusedellytys on, että asiakkaan toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn heikentyminen tarkoittaa, että asiakkaalla on sairauden vuoksi vaikeuksia selviytyä arjen toimista kotona tai kodin ulkopuolella.

Eläkettä saavan hoitotukea ei voi saada enää pelkkien sairaudesta aiheutuvien kustannusten perusteella. Kustannuksilla ei myöskään ole vaikutusta perustuen ja ylimmän tuen myöntämiseen. Yleisimpiä syitä päätöksen hylkäämiseen on se, että asiakkaalla on avun tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta vain kodinhoitoon ja kodin ulkopuoliseen asiointiin liittyvissä toimissa.

Perushoitotuki voidaan myöntää, jos asiakas tarvitsee vähintään viikoittaista apua tai ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa. Henkilökohtaisia toimintoja ovat mm. pukeutuminen, peseytyminen, syöminen, liikkuminen, lääkehoidosta huolehtiminen ja kommunikointi.

Korotettu hoitotuki voidaan myöntää, jos asiakkaalla on avun tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta päivittäin useissa henkilökohtaisissa toiminnossa, ja tarve on paljon aikaa vievää. Korotetun hoitotuen voi saada myös, jos asiakkaalla on oikeus perustukeen ja sairaus aiheuttaa hänelle kustannuksia vähintään korotetun tuen verran kuukausittain. Lisätietoa siitä, millaisia kustannuksia hoitotuessa huomioidaan, löytyy Kelan verkkosivulta.

Ylin hoitotuki voidaan myöntää, mikäli asiakas tarvitsee yhtämittaista hoitoa ja valvontaa.

Eläkettä saavan hoitotuen saaminen edellyttää myös, että asiakas on täysiaikaisella tai täyden työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyllä eläkkeellä. Jos asiakkaalla ei ole hoitotukeen oikeuttavaa eläkettä, hänen hakemuksensa käsitellään 16 vuotta täyttäneen vammaistukihakemuksena.

Eläkettä saavan hoitotukea voi hakea Kelan asiointipalvelussa tai hakemuslomakkeella EV256. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan C-lääkärinlausunto, joka ei saa olla yli kuusi kuukautta vanha. Hakemuksessa on kerrottu muut mahdollisesti tarvittavat liitteet. On hyvä huomioida, että asiointipalvelussa etuutta voi hakea vain itse asiakas omilla pankkitunnuksillaan. Toisen puolesta toimiminen ei ole vielä mahdollista asiointipalvelussa.

Hakemus kannattaa täyttää huolellisesti. Siinä kannattaa tuoda esille kaikki sairauden aiheuttamat ongelmat, jotka vaikeuttavat arjessa selviytymistä. Hakemuksessa voi omin sanoin kertoa arjen haasteista ja mitä apua niihin tarvitsee.

Lisätietoa eläkettä saavan hoitotuesta löytyy Kelan verkkosivulta.