Uusien lääkkeiden tulo korvausjärjestelmään kasvatti kustannuksia – mutta rinnakkaislääkkeissä piilee myös säästöjä

Lääkekorvausten kasvu jatkui vuonna 2021. Tyypillisesti uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden tulo korvausjärjestelmään kasvattaa lääkekustannuksia. Näin kävi esimerkiksi syöpälääkkeiden ryhmässä. Insuliineista maksettu korvaussumma pieneni edellisvuodesta lähes viidellä miljoonalla eurolla, mikä osin johtuu edullisempien biologisten rinnakkaislääkkeiden tulosta markkinoille.

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna 4,7 %, yhteensä 76 miljoonaa euroa. Lääkekorvausten saajien määrä kasvoi vain 0,1 % eli noin 3 400 henkilöllä.

Vuonna 2021 Kela maksoi lääkekorvauksia 1,71 miljardia euroa. Lääkekorvauksia maksettiin kaikkiaan 2,96 miljoonalle henkilölle eli yli puolelle suomalaisista. Lääkeyritykset maksoivat Kelalle niin sanottuja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja 38 miljoonaa euroa.

Lääkekorvausten perusteena olevat kustannukset olivat 2,25 miljardia euroa. Lisäkorvauksia vuotuisen omavastuun ylittävistä kustannuksista maksettiin 308 453 henkilölle yhteensä 228 miljoonaa euroa.

ADHD-lääkkeiden käyttäjien määrä kasvussa

Suurinta lääkekorvausten kasvu oli syöpälääkkeiden ja immunovasteen muuntajien ryhmässä, jossa korvauksia maksettiin 615 miljoonaa euroa. Ryhmän korvaukset kasvoivat 42 miljoonaa euroa eli 7,4 %. Myös korvauksen saajien määrä kasvoi 4,1 % ja oli 163 400.

Muita lääkeaineryhmiä, joissa korvaukset ovat viime vuosina kasvaneet, ovat diabeteslääkkeet sekä veren hyytymisen estoon tarkoitetut suorat hyytymistekijä Xa:n estäjät.

Suorien hyytymistekijä Xa:n estäjien korvaukset kasvoivat 11,6 miljoonaa euroa eli 16 %. Eniten kasvoivat abiksabaanin ja edoksabaanin korvaukset, jotka olivat noin viidenneksen suuremmat kuin edellisvuonna. Kasvunopeus vastaa aiempien vuosien vauhtia ja johtuu pääasiassa siitä, että näiden lääkkeiden korvattavuus on laajentunut uusiin käyttöaiheisiin.

Muista tyypin 2 diabeteksen hoitoon käytettävistä diabeteslääkkeistä kuin insuliineista maksetut korvaukset kasvoivat yhteensä 10,3 miljoonaa euroa eli 10 %. Kasvu oli samalla tasolla kuin parina edellisenä vuonna.

Korvaussummaltaan voimakkaimmin kasvanut diabeteslääkeaine oli semaglutidi, josta on tullut markkinoille ryhmässään ensimmäinen suun kautta otettava vaihtoehto. Semaglutidin käyttäjiksi lienee siirrytty muista saman ryhmän lääkkeistä, mutta sille on tullut myös paljon uusia käyttäjiä. 

ADHD-lääkkeiden käyttäjämäärä jatkoi kasvuaan. Käytetyimmän ADHD-lääkkeen, metyylifenidaatin, käyttäjämäärä kasvoi lähes 30 % ja siitä maksetut korvaukset 22 % eli 1,1 miljoonaa euroa. Korvattavaa metyylifenidaattia osti 56 705 henkilöä vuonna 2021. Toiseksi käytetyimmässä ADHD-lääkkeessä, lisdeksamfetamiinissa, kasvu oli vielä nopeampaa: käyttäjämäärä kasvoi 44 % ja korvaukset 43 % eli 1,7 miljoonaa euroa. Lisdeksamfetamiinia osti 8 182 henkilöä.

Insuliineista maksetut korvaukset vähenivät

Lääkkeistä maksetut korvaukset pienenevät yleensä lääkeryhmissä, joissa lääkkeiden apteekkivaihdon aiheuttama hintakilpailu pääsee käyntiin. Vuonna 2021 poikkeuksen tähän teki insuliinien ryhmä, jossa korvausten määrä väheni, vaikka insuliinit eivät kuulu lääkevaihdon piiriin.

Insuliineista maksetut korvaukset vähentyivät lähes viisi miljoonaa euroa eli 5,9 % siitä huolimatta, että korvattavia insuliineja ostaneiden määrä kasvoi 0,6 %.

Insuliinit eivät kuulu lääkevaihdon piiriin, koska ne ovat biologisia lääkkeitä. Niille on kuitenkin tullut viime aikoina biologisia rinnakkaislääkkeitä eli niin sanottuja biosimilaareja, jotka ovat markkinoille tullessaan hinnaltaan alkuperäislääkkeitä edullisempia.

– Biosimilaarien käytön lisääntyminen vaikuttaa kaikkien insuliinien hintojen muodostumiseen ja kustannuksiin. Insuliinien kustannusten vähenemiseen voivat vaikuttaa myös siirtymät eri insuliinilääkeaineiden välillä sekä näiden hintaerot ja erilaiset annostelut, Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen kertoo.

Hintakilpailu vaikuttaa pienentäneen lääkekorvauksia esimerkiksi liikahappoisuuslääkkeiden ja hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun lääkkeiden ryhmissä sekä sydän- ja verisuonitautien lääkkeisiin kuuluvassa kalsiuminestäjien ja reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavien lääkkeiden ryhmässä.

Hintakilpailun tuoma kustannussäästö on kuitenkin usein pienempi kuin kustannusten kasvu, jonka uusien lääkkeiden käytön lisääntymisen aiheuttaa. Siksi kokonaislääkekorvaukset kasvavat vuosittain.