Lasten ja nuorten ADHD:n lääkehoito on yleistynyt

Pojilla aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) lääkkeiden käyttö viisinkertaistui ja tytöillä kuusinkertaistui vuosien 2006 ja 2016 välillä, osoittaa Kelan, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston työryhmän tuore tutkimus.

Kaikista 4–17-vuotiaista 1,8 % eli yhteensä 15 036 lasta ja nuorta sai sairausvakuutuskorvausta ADHD-lääkkeistä vuonna 2016. Pojilla osuus oli 2, 9 % ja tytöillä 0,6 %. Vuonna 2006 vastaava osuus oli 0,4 % (pojat 0,6 %, tytöt 0,1 %).

– ADHD-lääkkeiden käyttö on pojilla yleisempää kuin tytöillä. Sukupuolten välinen ero näyttää olevan Suomessa hieman suurempi kuin esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa, Kelan erikoistutkija Miika Vuori sanoo.

ADHD-lääkkeiden käyttö oli yleisintä 9–13-vuotiailla. Lasten ADHD-oireiluun liittyvät sosiaalisen toimintakyvyn haitat korostuvat kouluiässä, kun ulkoiset vaatimukset kasvavat. Lääkehoito on tutkimusten mukaan vaikuttava hoitomuoto ADHD:n ydinoireiden ja mahdollisten samanaikaisten tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen pulmien vähentämisessä lyhyellä aikavälillä. Lääkehoito parantaa myös koettua elämänlaatua.

– Lääkehoidon yleistyminen kertoo osaltaan ADHD:n aiempaa paremmasta tunnistamisesta. Tämä on todennäköisesti edistänyt sitä, että lapset ja nuoret, joilla on diagnosoitu ADHD, saavat apua tilanteeseensa, Vuori sanoo.   

Lääkehoidon yleisyydessä alueellisia eroja

ADHD-lääkkeiden käytön yleisyys oli vuonna 2016 KYSin erityisvastuualueella (erva) 2,6 %, TYKSin alueella 2,0 %, TAYSin alueella 1,9 %, OYSin alueella 1,5 %, ja HYKSin alueella 1,4 %.

Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna lääkehoito oli yleisintä Pohjois-Karjalan (3,8 %), Lapin (3,4 %) ja Etelä-Savon (3,3 %) sairaanhoitopiireissä. Vähiten lääkkeitä käytettiin Keski-Pohjanmaan (1,0 %), Länsi-Pohjan (1,0 %) ja Etelä-Pohjanmaan (1,1 %) sairaanhoitopiireissä.  

– Alueellisten erojen taustalla olevia tekijöitä olisi tärkeää selvittää tarkemmin. Samoin tulisi tutkia esimerkiksi lääkehoitojen kestoa, Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen toteaa.

– Terveydenhuollossa tulisi kerätä nykyistä järjestelmällisemmin tietoa lasten ja nuorten ADHD:n lääkehoitojen käyttöaiheista, vaikuttavuudesta ja mahdollisista haittavaikutuksista. Tietoa voitaisiin hyödyntää laadukkaan lääkehoidon kehittämiseksi, Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander sanoo.

Tutkimusaineistona käytettiin Kelan rekisteritietoja korvatuista lääkeostoista. Aineistoon sisällytettiin metyylifenidaatista, atomoksetiinista, lisdeksamfetamiinista tai deksamfetamiinista korvausta aikavälillä 1.1.2006–31.12.2016 saaneet 4–17-vuotiaat henkilöt.

 

Julkaisu: